YHTEENVETO

YHTEENVETO

3.11.2008

Hansel Oy

Mannerheiminaukio 1 A

PL 1386

00101 Helsinki

www.hansel.fi Puhelin 020 7444 200

Faksi 020 7444 296

Kotipaikka Helsinki

Y-tunnus 0988084-1

ALV rek.

”Valtionhallinnon käännös-ja tulkkauspalvelut, 3.11.2008”,

LISÄKYSYMYKSET JA VASTAUKSET”

Tarjouspyynnön kohdan 5.3. mukaisia lisäkysymyksiä saapui määräaikaan 28.10.2008

mennessä 225 kappaletta. Ohessa yhteenveto esitetyistä lisäkysymyksistä ja hankintayksikön

niille antamista vastauksista. Kysymyksistä on poistettu viittaukset kysyjään tai tämän

edustamaan organisaatioon. Tämä asiakirja on toimitettu kaikille tarjouspyynnön pyytäneille

tarjoajille.

1. Kysymys;

Tarjouspyyntöluonnoksessa mainitaan kappaleessa 6.1. sivulla 8, että:

"Tarjous voidaan tehdä tarjouspyynnön liitteenä 8 olevalle tarjouspohjalle."

Varsinaisessa tarjouspyynnössä tätä kohtaa ei ole.

Eikö tarjoajille olekaan valmista tarjouspohjaa? Jos valmis tarjouspohja on olemassa, missä se

on tai mistä sen voi saada?

1.Vastaus; Lopullisessa tarjouspyynnössä ei varsinaista tarjouspohjaa ole. Toimittajan tulee

antaa vaaditut tiedot laatu- ja hintalomakkeilla sekä toimittaa vaaditut selvitykset.

2. Kysymys;

Liittyen liitteeseen 5, Tulkkauspalvelujen hinta- ja laatulomake:

"Tulkkaaminen kohdekielestä englantiin (maksimipisteet 5)"

ja keltaiselle pyydetään täyttämään ohjeen mukaan: "Luettele tähän kaikki kielet, joita

kykenette tulkkaamaan suomen kielen sijaan ruotsin kielelle (yhden tulkin avulla).

Tulkkaaminen ruotsin kieleen ei saa olla kalliimpaa kuin saman kielen tulkkaaminen suomen

kieleen."

Eli tarkoitatteko tulkkaamista lähtökielestä englantiin vai lähtökielestä ruotsiin?

2.Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITETTÄ 5 SEURAAVASTI:

Asioimistulkkauksen osalta muutetaan solun A141 otsikkoa kaikkien läänien osalta

seuraavasti: "Tulkkaaminen lähdekielestä ruotsiin (maksimipisteet 5)"

3. Kysymys;

Liite 5, tulkkauspalvelujen hinta- ja laatulomake:

Alueellisten asioimistulkkausten välilehdet, kohta b) alhaalla: Sivulla lukee:

Tulkkaaminen kohdekielestä englantiin (5 pistettä). Sisällä olevassa tekstissä puhutaan

kuitenkin ruotsista. Kummasta kielestä on kyse?

3. Vastaus; ks. edellinen vastaus

MUISTIO Sivu 2/52

3.11.2008

4. Kysymys;

Olettamus: Käännöstoimisto nimeää tarjouksessaan seitsemän hallintosektorin kääntäjää.

Ongelmatilanne: Asiakas kysyy oman erikoisalansa kääntäjää, jota ei mainita tarjouksessa,

mutta joka tarvittaessa kääntää oman alansa tekstejä oto-työnä juuri tälle saman alan

asiakkaalle. Voiko asiakas käyttää tätä erikoisalaansa perehtynyttä kääntäjää, jota ei

mainittu tarjouksessa?

4. Vastaus; Asiakkaan on halutessaan voitava käyttää tarjoajan tarjouksessaan nimeämää

kääntäjää. Muiden kääntäjien käyttäminen on mahdollista, mikäli asiakas ei halua käyttää

nimettyä kääntäjää. (ks. puitesopimuksen kohta 18.2).

5. Kysymys:

Pyydän selittämään mahdollisimman tarkasti, mitä konsortio on, miten se muodostetaan,

ketkä saavat osallistua konsortioon, konsortion eri osallistujien velvollisuudet ja vastuut jne.

5. Vastaus; Konsortio on usean yrityksen yhteenliittymä. Konsortio muodostetaan näiden

yritysten keskinäisellä sopimuksella. Konsortion voivat perustaa mitkä tahansa alan yritykset.

Konsortioon osallistuvien yritysten velvollisuuksia on kuvattu puitesopimuksen kohdassa 27.

6. Kysymys;

- Jos esimerkiksi osuuskunta katsotaan konsortioksi, ja kun osuuskunnan jäsenet ovat

yksityishenkilöitä eivätkö oikeushenkilöitä, koskevatko tarjouspyynnössä mainitut konsortion

osapuolten vakavaraisuusvaatimukset myös osuuskunnan jäseniä, jotka osallistuvat

osuuskunnan konsortiona tekemään tarjoukseen? Eli ymmärrämmekö oikein tämän kohdan:

”Mikäli tarjoajana on konsortio, tulee jokaisen konsortion osapuolen täyttää taloudellisille ja

rahoituksellisille edellytyksille asetetut vaatimukset.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen konsortion jäsenen on esitettävä omalta osaltaan

ilmoitus ammatti- ja elinkeinorekisterimerkinnästä sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen

suorittamisesta sekä siitä, että tarjoajan edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää

henkilöä ei ole tuomittu yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta. Todistukset näistä vaaditaan

kuitenkin vain tarjouskilpailun voittajalta ennen sopimuksen solmimista. Ymmärrämmekö

oikein?

- Ymmärrämmekö oikein, että englannin, ruotsin ja venäjän osalta vaadittu 200 sivun suoritus

kolmen viime vuoden aikana tarkoittaa tarjouksen jättävää konsortiota eikä sen yksittäisiä

osapuolia? Jos näin on, kelpaavatko laskelmaan vain konsortion omissa nimissä toteutetut

toimeksiannot?

6. Vastaus; Konsortioon osallistuvien jäsenien on oltava yrityksiä (kuten osakeyhtiöitä,

rekisteröityjä toiminimiä), ei yksityisiä henkilöitä. Osuuskunta voi tarjota myös suoraan

(ilman, että se katsottaisiin konsortioksi), mikäli se täyttää tarjoajalle asetetut vaatimukset ja

pystyy toimittamaan halutut todistukset. Todistukset vaaditaan vain tarjouskilpailun

voittajilta. Referensseinä vaadittavat 200 sivua koskevat tarjoaa (kuten konsortiota), eli

riittää kun konsortiolla on yhteensä vaaditut referenssit.

7. Kysymys;

Jos kyseessä on konsortio, antaako ainoastaan konsortion yhteyspiste Selvityksen 1 ja

Selvityksen 3.1 sekä muut liitteet vai antavatko kaikki konsortioon osallistuvat yritykset omat

selvityksensä?

MUISTIO Sivu 3/52

3.11.2008

7. Vastaus; Yhteystiedot antaa yhteyspiste, vaaditut selvitykset ja vakuutukset antavat kaikki

konsortion jäsenet.

8. Kysymys:

- Mistä päivämäärästä lasketaan [referenssien] kolme viime vuotta?

8. Vastaus; Kolme vuotta lasketaan hankintailmoituksen julkaisemisesta (14.10.2008)

9.Kysymys;

- Mihin osa-alueeseen lasketaan englanti-ruotsi-käännökset? Lasketaanko ne sekä englantiin

että ruotsiin?

9. Vastaus; Tarjoaja voi englannin ja ruotsin osa-alueille luetella hinta- ja laatulomakkeen

kohdassa 2.4 kaikki ne kielet joiden osalta tarjoaja kykenee tarjoamaan ko. kielen

käännöspalveluita myös muille kuin suomen kielelle. Vastaus on siis kyllä, lasketaan sekä

englannin että ruotsin osa-alueilla.

10. Kysymys:

- Miten vaadittu sivumäärä osoitetaan tai todennetaan?

”Vaatimus koskee englannin, ruotsin ja venäjän käännöspalveluiden osa-alueita, joilta kultakin

on toimitettava vaaditut 200 kääntäjänsivua.” Tarkoittaako tämä, että Hansel haluaa nähdä

fyysisesti nämä 200 sivua???

10. Vastaus; Käännössivuja ei tule toimittaa, vaan referensseistä on toimitettava ainoastaan

tarjouspyynnön kohdassa 6.4 vaaditut tiedot.

11. Kysymys;

Liitetäänkö referenssityöt mukaan paperina tarjouksen paperiversioon?

11. Vastaus; Ei, vaadittujen tietojen toimittaminen riittää

12. Kysymys:

- Miten valtionhallinnon virkamiehiä on oheistettu käyttämään tämän puitejärjestelyn kautta

tuotettavaa palvelua? Minkälaisella asiantuntemuksella virkamiehet voivat varmentaa

saamansa palvelun laadun?

12. Vastaus; Puitejärjestelyyn liittyvät virastot saavat käyttöönsä ns. toimintaohjeen, jossa

käsitellään myös palvelun luvatun laadun varmistamista. Myös puitesopimuksen useissa

kohdissa käsitellään tuotettua / vaadittavaa laatua. Virastoissa on runsaasti aiheeseen

liittyvää kokemusta ja asiantuntemusta.

13. Kysymys:

MUISTIO Sivu 4/52

3.11.2008

Kuusi käännöstoimistoa ei voi vastata rajattomaan määrään kevennettyihin tarjouspyyntöihin.

Eli miten käy, kun käännöstoimiston koko kapasiteetti on jo käytössä, eikä kukaan voi vastata

enää kevennettyihin tarjouspyyntöihin?

13. Vastaus;

Hansel ei voi velvoittaa tarjoajaa tekemään enempää kuin mihin sillä on resursseja, mutta

tarjoajalla on oikeus hankkia lisää henkilökuntaa tai alihankkijoita. Toimittajan tarjous on

kuitenkin sitova, eli tarjoajalla on oltava käytettävissään sen tarjouksessa tarjoamat resurssit.

14. Kysymys;

Ylipääsemätön este?

Näiden asiakirjojen mukaan kääntäjän sairaus ei ole ylipääsemätön este. Mutta jossain

nuhakuumeen ja tajuttomuuden välimaissa kulkenee jonkinlainen raja? Eli jos kääntäjä

kuolee, tai on tajuttomana, saa infarktin tai joutuu vaikeaan onnettomuuteen, pitäisi löytyä

tilaa järjestelyihin. Vai onko tämä kohta aina ehdoton?

14. Vastaus; Toimittajan tulee järjestää korvaava kääntäjä tai tulkki, mikäli alun perin sovittu

henkilö ei pysty palvelua tarjoamaan. Toimittajan tulee sopimuksen kohdan 23.1 mukaisesti

ilmoittaa asiakkaalle, mikäli palvelun toimittaminen viivästyy. Mikäli palvelun toimittaminen

viivästyy sairastapauksen vuoksi, jatkotoimet ovat asiakkaan harkittavissa.

15. Kysymys;

4.4. Asiallinen ja painava syy ja 4.22. Ylivoimainen este

Kääntäjän tai tulkin sairastumista ei puitesopimuksessa pidetä asiallisena ja painavana syynä

tai ylivoimaisena esteenä. Miksi ei?

Erityisesti tulkkauksen osalta tulkin sairastumista olisi voitava pitää asiallisena ja painavana

syynä sekä ylivoimaisena esteenä. Tulkki saattaa sairastua juuri ennen tulkkaustoimeksiannon

alkua, ja siinä vaiheessa voi olla objektiivisesti katsottuna täysin mahdotonta saada hänen

tilalleen toista samat kielet hallitsevaa, yhtä pätevää tulkkia, varsinkaan sellaisen matkan

päästä että hän ehtisi tulkkauspaikalle ajoissa.

Alan normaali käytäntö on, että sairastuessaan tulkki hankkii tilalleen korvaavan tulkin, jonka

toimeksiantaja hyväksyy. Yleensä tämä onnistuukin. Saattaa kuitenkin olla tilanteita, jolloin

tämä ei ole mahdollista siitä syystä, että kukaan edellytykset täyttävä tulkki ei ole vapaana.

Lisäksi on huomattava, että vaikka korvaava tulkki löytyisi, tulkin vaihtuminen viime hetkellä

väistämättä vaikuttaa tulkkauksen laatuun, koska korvaava tulkki ei ehdi perehtyä tulkattavan

tilaisuuden aiheeseen ja siihen liittyvään terminologiaan. Tästäkin syystä tulkin sairastumista

olisi voitava pitää sekä asiallisena ja painavana syynä että ylivoimaisena esteenä.

15. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

16. Kysymys;

Puitesopimus. Onko ehto 4.22 mielestänne kohtuullinen? Eikö tulkin tai kääntäjän

sairastuminen ole nimenomaan tekijä, joka ei ole ennakoitavissa ja johon sopimuspuolet eivät

voi vaikuttaa? Voitaisiinko tähän lisätä jokin lieventävä ehto esim.

sijaisjärjestelyvelvollisuudesta tms.?

16. Vastaus; ks. edellinen vastaus

MUISTIO Sivu 5/52

3.11.2008

17. Kysymys;

Hanselin mukaan sairaus ei ole ylipääsemätön este, vaan käännöstoimisto edellytetään

toimittamaan tilatun työn asiakkaalle ajallaan. Entä jos kääntäjä saa vakavan

sairauskohtauksen kesken työrupeaman, tai jää liikenneonnettomuuden uhriksi käydessään

lounaalla. Hän vaipuu koomaan eikä voi ilmoittaa kenellekään että tärkeä tehtävä on työn alla

ja pitäisi toimittaa asiakkaalle valmiina seuraavana päivänä. Kukaan ei huomaa asiaa ajoissa

eikä siihen ehditä reagoida ajoissa jotta järjestelyihin voitaisi ryhtyä. Joutuuko toimittaja

silloinkin vastuuseen?

17.Vastaus;ks. edellinen vastaus

18. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 4.4 ja 4.22

Mitä eroa toisaalta juridisesti ja toisaalta käytännössä on ”asiallisella ja painavalla syyllä” ja

toisaalta ”ylivoimaisella esteellä”?

Miksi kääntäjän tai tulkin sairastumista ei pidetä asiallisena ja painavana syynä tai

ylivoimaisena esteenä? Onhan selvä, että sairastumista ei voi ennakoida eikä siihen ei voi

vaikuttaa sen enempää kääntäjä/tulkki kuin Toimittaja yrityksenä. Kun nimettyjen kääntäjien

ja tulkkien määrä on vieläpä rajoitettu tarjouspyynnössä, tästä voi olla todellinen

laatuongelma. Luonnollisesti Toimittaja pyrkii aina järjestämään sairastuneen henkilön tilalle

toisen yhtä pätevän henkilön, mutta aina se ei ole mahdollista, ja jos sairastumista ei voi pitää

asiallisena ja painavana syynä tai ylivoimaisena esteenä, vaarana on se, että työ teetetään

vaikka väkisin sitten sellaisella henkilöllä, joka ei ole kyseiseen tehtävään pätevä.

18. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

19. Kysymys;

Referenssikäännökset?

Saako 200 käännössivusta yhtä monta pistettä kuin 2000 käännössivusta?

19. Vastaus; 200 käännössivua riittää. Tämän suuremmista referenssimääristä ei tarjoaja

hyödy, sillä referenssejä ei pisteytetä lainkaan vaan ne ovat osa tarjoajalle asetettuja

vähimmäisvaatimuksia. Tarjoajan on toimitettava vaaditut tiedot referensseistä, joiden

perusteella vähimmäisvaatimusten voidaan katsoa täyttyvän.

20. Kysymys;

Onko annetujen referenssien määrällä merkitystä eli jos on referenssejä on enemmän kuin

vähimmäismäärä onko sillä vaikutusta?

20. Vastaus; Ei ole vaikutusta, ks. edellinen vastaus

21. Kysymys;

Erityisosaaminen-välilehti

MUISTIO Sivu 6/52

3.11.2008

Voiko kääntäjä käyttää henkilökohtaisena ”referenssinä” valtionhallinnon tilaamaa käännöstä,

joka on tehty alihankintatyönä toiselle käännöstoimistolle?

21. Vastaus; Kyllä, aiempien työsuhteiden tms. aikana hankittu kokemus on riittävää

erityisosaamisen osoittamiseksi. Tarjoajien tulee huomioida, että tämä on eri asia kuin

yrityksiltä vaaditut vähimmäisvaatimukset.

22. Kysymys;

Tarjouspyyntö, kohta 6.6.

Eikö kielentarkistajista tarvitse antaa mitään lisätietoja?

22. Vastaus; Hintaa lukuun ottamatta lisätietoja ei tarvitse antaa. Tarjoajan on kuitenkin

huomioitava kielentarkistukselle asetetut sopimusehdot

23.Kysymys:

Salassa pidettävän asiakirjan mainostaminen kuten myös asiakkaan mainitseminen ja

kääntäjästä kertominen kielletään jo käännöksen tilauksessa. Jääkö tällainen työ kokonaan

tarjouksen ja tarjouskilpailun ulkopuolelle?

23. Vastaus; Salassa pidettävä referenssi voidaan hyväksyä, mikäli sen olemassa olo voidaan

joillain keinoin (esim. nimeämällä yhteyshenkilö) osoittaa

24. Kysymys;

Hansel haluaa palvelumaksun ”välittämistään” käännöstehtävistä mikä on 1,5 % tarjotun

palvelun hinnasta. Sekä tarjouspyyntö- että puitesopimusasiakirjoissa valaistaan esimerkillä

miten maksu vaikuttaa hintoihin. Jää kuitenkin epäselväksi miten oikeaan tulokseen päästään.

Jos palvelun hinta on 400 ja palvelumaksu 1,5 %, eikö palvelun hinta silloin ole 406 euro?

Tarjouspyynnössä tulos on 406,09 ja puitesopimuksessa peräti 410,256 euroa. Siis miten tuo

hinta lasketaan että päästään oikeaan tulokseen?

24.Vastaus;Tarjouspyynnössä esitetty esimerkki kuvaa palvelumaksun laskemista.

Käyttämällä palvelumaksun prosenttia 1,5 saadaan esimerkin tulokseksi 406,09 euroa (eikä

406 euroa), koska 1,5% lasketaan palvelumaksun sisältävästä myyntihinnasta 406,09 euroa.

Puitesopimuksessa esitetty luku 410,256 on virheellinen (luku perustuu aiemmin käytössä

olleeseen, korkeampaan palvelumaksuun).

25. Kysymys;

Minkä kielen kokemus?

Luvussa 6.6. Nimetyille kääntäjille asetetut vähimmäisvaatimukset lukee (toisen pallon

kohdalla) "Kääntäjillä, joilla vaadittu tutkinto puuttuu, tulee olla kokemusta englannin kielen

kääntämisestä vähintään kymmenen (10) vuotta." Entäs jos tarjottu kieliyhdistelmä ei sisällä

englantia, vaan esim. su->ru? Kelpaako su-ru-kääntäminen silloin?

25. Vastaus; KORJATAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.6, toista ”palloa” seuraavasti:

􀂃 Vähintään puolella nimetyistä kääntäjistä tulee olla ylempi korkeakoulututkinto kielistä,

esim. kääntäminen, filologia tai vastaavan pätevyyden antava tutkinto (kuten diplomi

MUISTIO Sivu 7/52

3.11.2008

kielenkääntäjän tutkinto) ja kokemusta kyseisen kielen kääntämisestä vähintään viisi (5)

vuotta. Kääntäjillä, joilta vaadittu tutkinto puuttuu, tulee olla kokemusta kyseisen kielen

kääntämisestä vähintään kymmenen (10) vuotta. Tällaisia kääntäjiä joilta korkeakoulututkinto

puuttuu, saa olla alle puolet kaikista nimetyistä kääntäjistä

Kokemuksen tulee ts. liittyä tarjotun kielen kääntämiseen (joko ruotsi, englanti tai venäjä)

26. Kysymys;

Sivu 12 kohta 6.6. Nimetyille kääntäjille asetetut vähimmäisvaatimukset ja toinen vaatimus

puolessa välistä alkaen....Kääntäjillä, joilla vaadittu tutkinto puuttuu, tulee olla kokemusta

englannin kielen kääntämisestä vähintään kymmenen

(10) vuotta.

Kysymyksessä on kuitenkin osa-alueet englanti, ruotsi ja venäjä. Täytyykö ruotsin ja venäjän

kääntäjillä olla kokemusta englannin kielen kääntämisestä? Onko englanti aina lähtökieli?

26. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

27. Kysymys;

- Täytyykö tarjouksen liitteet (paperidokumentit+sähköiset tiedostot) nimetä täsmälleen

tarjouspyynnössä mainituin nimin? Esimerkki: Selvitys 2 Tarjoajan ammatilliset, taloudelliset

ja rahoitukselliset edellytykset.

27. Vastaus; Kyllä

28. Kysymys;

- Tarjouspyyntö, kohta 6.4:

• Mitä tarkalleen tarkoittaa kysymys ”Miten yritys reagoi kysynnän vaihteluihin?” ja mitä

selvityksessä täytyy tältä osin selvittää?

28. Vastaus; Kysymyksellä pyydetään selvitystä tilanteeseen, jossa kaikki tarjoajan resurssit

ovat käytössä. Miten tällaisessa tilanteessa pyritään ts .asiakasta palvelemaan vai kyetäänkö

tähän lainkaan?

29. Kysymys;

- Tarjouspyyntö, kohta 6.6:

• Kohdassa 6.6 mainitaan, että ”[k]äännöstöiden tuottamiseen voivat sopimuksen mukaisesti

osallistua myös muut kuin nimetyt kääntäjät”. Koskeeko tämä kaikkia kieliä (englanti, ruotsi,

venäjä, muut kielet)?

29. Vastaus;Kyllä

30 .Kysymys;

- Liite 3, Puitesopimus

• Mikä ero on alihankkijan ja freelancerin välillä puitesopimuksen määritelmän (kohta 4)

mukaan?

30. Vastaus; Freelancer rinnastetaan tarjoavan yrityksen omaan henkilökuntaan, kun taas

alihankkija on tarjoavasta yrityksestä erillinen yritys. Freelancer-määritelmän tarkoituksena

on selventää sitä, että on mahdollista tarjota freelancereita samalla tavalla kuin yrityksen

omia työntekijöitä.

MUISTIO Sivu 8/52

3.11.2008

31. Kysymys;

Puitesopimuksen kohdan 4 määritelmät 4.1 Alihankkija ja 4.7 Freelancer - Käännöstoimiston

näkökulmasta katsottuna alihankkija ja freelancer ovat usein sama asia. Voiko asiakas

selventää eroavuuden? Toimisto ja yksityishenkilö?

31. Vastaus; Katso edellinen vastaus

32. Kysymys

Puitesopimus, 4.1. Alihankkija ja 4.7. Freelancer

Alihankkija ja freelancer on tässä erotettu toisistaan. Mitä käytännön merkitystä erottelulla on

tarjousten ja puitesopimuksen kannalta? Erityisesti konferenssitulkkausalalla valtaosa

tulkeista voidaan katsoa tässä esitetyn freelancer-määritelmän mukaisiksi toimijoiksi, mutta

he eivät kuitenkaan tee töitä vain yhdelle käännös- ja tulkkausyritykselle vaan useille. (Näin

ollen on varsin todennäköistä, että erityisesti konferenssitulkkauksen osa-alueella useiden

tarjoajien tarjouksissa esiintyy samoja tulkkeja.)

32. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

33. Kysymys;

Puitesopimus. Mitä tarkoittaa, että freelancer rinnastetaan yrityksen sisäisiin kääntäjiin, jotka

ovat työsuhteisia?

33. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

34. Kysymys

Miksi alihankkija ja freelancer on erotettu määritelmissä ja miksi freelancer muka

rinnastettaisiin yrityksen sisäisiin kääntäjiin ja tulkkeihin eikä alihankkijoihin? Alihankkijoita

työllistävän yrityksen (samoin kuin Toimittajaa työllistävän Asiakkaan) näkökulmasta on aivan

sama, millä yritysmuodolla/palkansaajastatuksella henkilöt tekevät töitään, kunhan Toimittaja

vastaa heidän työstään Asiakkaalle kuin omastaan. Perinteisesti freelancereinä on pidetty

henkilöitä, jotka toimivat freelance-verokortilla, mutta mikäli henkilöllä on esim. toiminimi,

häntä on pidetty yrityksenä toimivana alihankkijana. Mitä tarkoitusta freelancereiden

erottaminen muista alihankkijoista palvelee, missä tämä ero tulee näkyviin puitesopimuksessa

tai sen käytännön soveltamisessa?

34. Vastaus; ks. edellinen vastaus

35. Kysymys;

- Liite 3, Puitesopimus

• Onko kohdassa 9.4 mainittu salassapitosopimus Hanselin laatima vai laatiiko tarjoava yritys

tämän salassapitosopimuksen itse?

35. Vastaus; Yritys tai asiakas (kulloinkin sovitun mukaisesti) laatii salassapitosopimuksen itse

ja vastaa sen kattavuudesta. Hansel ei laadi kyseistä sopimusta.

MUISTIO Sivu 9/52

3.11.2008

36.Kysymys:

- Liite 3, Puitesopimus

• Kohdan 25.2 vahingonkorvausvaatimus

” Jos Asiakas ja/tai Hansel velvoitetaan korvaamaan kolmannelle henkilö-, esine- tai muita

vahinkoja, joiden syynä on virheellinen käännös- tai tulkkauspalvelu, laiminlyönti Toimittajan

suorituksessa tai muu Toimittajan syyksi luettava seikka, on Toimittaja velvollinen

suorittamaan Hanselille ja/tai Asiakkaalle hyvityksenä näiden maksamaa korvausta ja

vaateesta aiheutuvia muita kustannuksia vastaavan määrän.”

on kohtuuton. Vahingonkorvauskustannuksille ei siis kohdan mukaan aseteta mitään ylärajaa.

Pyydämme määrittämään vahingonkorvauksille kohtuullisen ylärajan.

36. Vastaus; Hansel ei voi asettaa ylärajaa kolmannen tahon asettamille vaatimuksille.

Toimittajan, asiakkaan ja Hanselin keskinäisissä suhteissa noudatetaan sopimuksen kohtaa

24.4, jonka mukaan toimittajan vastuu rajoittuu ensisijaisesti käännös- tai tulkkaustyön

hintaan.

37. Kysymys;

Liite 4 Käännöspalveluiden hinta- ja laatulomake

• Voiko yritys tarjota kielenkäännöspalveluita sellaisille kielille, joita ei ole lueteltu liitteessä 4

ja saako näistä pisteitä tarjouskilpailussa? Tällaisia kieliä ovat esim. japani, jota olemme

kääntäneet kaupungeille vuonna 2008 jo n. 50 sivua.

37. Vastaus; Kielistä joita ei ole erikseen lueteltu, saa lisäpisteitä ainoastaan kohdasta

”Tarjottavien käännöskielien kokonaismäärä”. Kohdassa voi luetella kaikki muut kuin erikseen

luetellut kielet.

38. Kysymys;

- Selvitys 6, luottamukselliset tiedot

• Tuleeko yrityksen esittää kaikki tarjouksen luottamuksellisena tietona pitämänsä

selvityksessä 6 VAI tuleeko selvityksen 6 vain luetella ne tarjouksen kohdat, joita yritys pitää

luottamuksellisena tietona?

38. Vastaus; Selvityksessä 6 tulee ainoastaan luetella ne tarjouksen kohdat joita yritys pitää

luottamuksellisina tietoina.

39. Kysymys;

Hanselille on joka kuukauden 7 p:nä raportoitava suoritetuista töistä, asiakkaille vähintään

kaksi kertaa vuodessa. Jos näin ei tehdä seuraa sakkorangaistus. Entä jos toimittajalla ei ole

henkilöstöresursseja tällaiseen raportointivalmiuteen, ei sihteerejä eikä kanslisteja riittävästi,

jotta sairaustapausten ja lakisäätöisten lomien takia aina pystyttäisi täyttämään tämän

raportointivelvollisuuden juuri tietyllä hetkellä. Miksi ei Hansel ja asiakkaat itse pidä silmällä ja

järjestyksessä mitä tehtäviä he ovat tilanneet mistäkin mihin hintaan, näinhän tavallinen

kuluttajat yleensä joutuu tekemään, ei kauppiaat heille ilmoittele jälkikäteen mitä ovat

ostaneet.

39. Vastaus; Raportointivelvollisuus on osa sopimusta, johon tarjoaja sitoutuu. Se on Hanselin

vakiomenettely.

40. Kysymys;

Miksi tarjouspyynnössä ei ole käytetty tulkkausalan peruskäsitteitä joko ollenkaan tai

ainakaan johdonmukaisesti ja oikein? Peruskäsitteisiin kuuluvat sellaiset asiat kuten

MUISTIO Sivu 10/52

3.11.2008

tulkkauskieli:

A aktiivinen oma eli äidinkieli, johon tulkki tulkkaa ja josta hän voi tulkata B-kieleensä päin,

B aktiivinen vieras kieli, jolle tulkki tulkkaa A-kielestä ja jota hän tulkkaa A-kieleensä,

C passiivinen vieras kieli, josta tulkki tulkkaa mutta jolle hän ei tulkkaa.

Tulkki ei tulkkaa koskaan C-B-C.

40. Vastaus; Tarjouspyyntöaineistossa on päädytty käyttämään tiettyä terminologiaa, joka

käsityksemme mukaan on riittävän yksiselitteistä.

41. Kysymys;

Onko Hansel lähtenyt siitä perusolettamuksesta, että kaikilla tulkeilla on yhtenä kielenä

suomi? On tulkkeja, joilla ei ole suomea koko kielivalikoimassaan. On myös kokouksia, joissa

suomea ei tarvita lainkaan vaan kieliregiiminä on vaikkapa en-ra-en tai en-ve-en.

41. Vastaus; Eri kieliregiimit on tiedostettu, mutta niiden käyttö verrattuna suomi – tulkattava

kieli – suomi tulkkauksiin on sen verran pientä, että eri kieliregiimejä ei ole haluttu sisällyttää

erikseen tähän kilpailutukseen. Liitteessä 5 on huomioitava kohdat Konferenssitulkkaus

kohdekielestä englantiin (maksimipisteet 5) ja asioimistulkkauksen osalta tulkkaaminen

kohdekielestä ruotsiin (maksimipisteet 5)

42. Kysymys;

Miksi koko asiakirjassa ei puhuta mitään TULKKAUSSUUNNASTA, vaikka juuri se on kaikkein

relevantein kysymys?

42. Vastaus; Asiakas saa tilata haluamansa kielen tulkkauksen. Kysymyksestä ei käy ilmi

mihin tarjouspyynnön kohtaan tulkkaussuunta -asia olisi kysyjän mielestä tullut lisätä.

43. Kysymys;

Miksi tulkkauksen MENETELMÄ (konse tai simu tai kuiskaus) on sekoitettu tulkkauksen LAJIIN

(K-, O- A-tulkkaus)? Kaikissa tulkkaustilanteissa on menetelmänä joko konse, simu tai

kuiskaus riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen konferenssitulkkaus taikka oikeustulkkaus

tai yksityisempi asioimistulkkaus.

43. Vastaus; Kysymyksestä ei käy ilmi, millä tavalla tulkkauksen menetelmä ja laji kysyjän

mielestä sekoitettu.

44. Kysymys;

Ovatko tarjouksen laatijat eläneet siinä käsityksessä, että kaikki tulkit ovat kaksisuuntaisia,

vaikka näinhän ei ole?

44. Vastaus; Varsinainen tarjouspyyntöä selventävä kysymys jää epäselväksi.

45. Kysymys;

Miksi tekstissä menevät sekaisin kirjallisen kääntämisen ja suullisen tulkkaamisen käsitteet?

MUISTIO Sivu 11/52

3.11.2008

45. Vastaus; Kysyä ei ole tarkentanut kohtaa, jossa käsitteet menevät hänen näkemyksensä

mukaisesti sekaisin. Tästä syystä kysymykseen on vaikeaa ottaa kantaa.

46. Kysymys:

Onko tarjouksen laatija lähtenyt liikkeelle A-tulkkauksesta eli asioimistulkkauksesta ja

soveltanut sitä myös K-tulkkaukseen eli konferenssitulkkaukseen?

46. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi. Asioimis- ja konferenssitulkkauksessa on

samankaltaisuuksia mutta myös omia erityispiirteitään, joita on tarjouksen laatijan toimesta

pyritty huomioimaan

47. Kysymys:

Onko tarjouksen laatija ottanut huomioon sitä, että tulkkausta voi olla myös välikielen eli

relekielen kautta, mikä heikentää tulkkauksen laatua, koska jokaisen kielenvaihdoksen

yhteydessä häviää infosta 5 prosenttia ainakin tutkimusten mukaan? Hävikki kumuloituu ja on

suurempikin reletulkkauksessa kuin vain 10 prosenttia.

47. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.6 SEURAAVASTI:

Osa-alueella muut kielet lähde- tai kohdekieli on aina suomi, lukuun ottamatta liitteen 4

kohtaa, jossa tarjoajalla on mahdollisuus luetelle ne kielet, joiden osalta se tarjoaa

käännöspalveluita myös englannin kielelle.

TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.7 SEURAAVASTI:

Tarjoaja ei voi tarjota mitään tarjouksessaan tarjoamaansa kieltä relekielen kautta, vaan

tulkkaaminen tapahtuu suoraan lähdekielestä kohdekieleen yhden tulkin avulla. Lähdekieli tai

kohdekieli on aina suomi lukuun ottamatta liitteen 5 lopusta löytyvää kohtaa, jossa toimittaja

voi luetella kielet, joiden osalta se kykenette tarjoamaan konferenssitulkkausta englannin

kielelle ja asioimistulkkausta ruotsin kielelle.

48. Kysymys;

Asiakirjoissa ei ole lainkaan mainittu tai määritelty tulkattavaa suuntaa, joka on keskeinen

elementti tulkkauspalveluiden tuottamisessa. Ilmeisesti oletetaan, että kaikki tarjottavat tulkit

toimivat kaksisuuntaisesti? Liitteen 5 b-osassa pyydetään luettelemaan ?ne muut kielet,

joiden kautta konferenssitulkkauspalveluita (suomi-tulkattava kieli-suomi) on kauttanne

hankittavissa?, joten tälläkin perusteella voi olettaa, että kaikkien tarjottavien tulkkien on

toimittava kaksisuuntaisesti. Kaksisuuntaisuus rajoittaa tarjottavien tulkkien määrää sekä

laatua. Käytännössä useimpien länsieurooppalaisten kielten tulkkien äidinkieli olisi suomi ja

muiden kielten tulkkien joku muu. Yleensä konferenssitulkkauksessa tulkit tulkkaavat vain

äidinkieleensä päin (esim. EU:ssa vallitseva käytäntö, josta toki voidaan poiketa). Jotkut

toimistot ovat osuuskuntia, jotka työllistävät vain jäseniään, jolloin tulkkaus toteutetaan

suomen kielen kautta, vaikkei asiakas tätä haluaisi. Välikielen käyttö heikentää tutkitusti

tulkkaussuoritteen laatua.

48. Vastaus; ks. edellinen vastaus

MUISTIO Sivu 12/52

3.11.2008

49. Kysymys:

Tietääkö Hansel, että välikielellä operoivat tulkkauksen tarjoajat eivät ole suoraan

kilpailukelpoisia välikielettömien firmojen kanssa? Esim. osuuskunnat käyttävät omia

jäseniään, jolloin välikieli on asiakkaalle pakollinen, vaikka asiakas ei sitä missään nimessä

haluaisi. Tuleeko tämä yllätyksenä asiakkaalle vasta itse kokouksessa? Kaksisuuntainen,

välikielellinen tulkkausjärjestely perustuu Suomessa useimmiten siihen, että kaikki tulkit ovat

suomalaisia ja suomea äidinkielenään puhuvia eli eivät muun kielen natiiveja.

49. Vastaus; ks. edellinen vastaus

50. Kysymys;

Onko Hansel tietoinen siitä, että suurin konkreettinen ongelma kilpailuttamisessa on se, että

Suomessa on hyvin pienet K-tulkkausmarkkinat: vähän välittäjiä ja rajallisesti vähän päteviä

tulkkeja. Tietyt tulkit eivät tee tietyille välittäjille tavallista heikompien työehtojen vuoksi.

50. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi.

51. Kysymys;

Onko Hansel tietoinen siitä, että oikeustulkkausta (O-tulkkaus) ei voi niputtaa yhteen

asioimistulkkauksen kanssa, mm. siksi, koska asioimistulkit eivät hallitse juridiikkaa (toisin

kuin K-tulkit), jos ovat edes koulutettuja tulkkeja, joilla on koulutuksen myötä kehittynyt

tulkkausetiikka?

51. Vastaus; Oikeustulkkauksesta saa lisäpisteitä vain, mikäli nimetyllä asioimistulkilla on

vähintään 50h kokemusta oikeustulkkauksesta. Kysyjän esittämää yleistystä siitä etteivätkö

asioimistulkit hallitsisi oikeustulkkausta (toisin kuin konferenssitulkit) ei voitane tehdä asiassa

jossa kyse on henkilökohtaisesta osaamisesta / kokemuksesta.

52. Kysymys;

Onko Hansel ajatellut, että tulkkaus on inhimillinen suoritus, joka on riippuvainen alkuperäisen

puheen tulkattavuudesta? Jos alkuperäinen ei ole OK, niin miten voi tulkkaukselta odottaa

enempää? Jos asian riitauttaa, tulkki voittaa joka tapauksessa, koska jos alkuperäinen puhe

on heikosti tulkattavissa, niin tulkki ei voi tehdä siitä täydellistä tulkkausta. (Väitöskirjan

tulkattavuusaiheesta on kirjoittanut Anna-Riitta Vuorikoski/Treen yliopisto).

52. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi.

53. Kysymys;

Onko Hansel ottanut huomioon, että tulkilta ei voi edellyttää täydellistä tulkkausta missään

olosuhteissa, koska täydellisyys ei kuulu tulkkauksen luonteeseen, sillä tulkkaus on vain

suullinen raakakäännös? Miten tulkki voisi olla edes hyvä, jos ja kun asiakas ei ole toimittanut

tulkille aineistoa valmistautumista varten?

MUISTIO Sivu 13/52

3.11.2008

53. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi. Sopimuksen kohdan 10.1 mukaan

Asiakkaalla on velvollisuus mahdollisuuksiensa mukaan myötävaikuttaa käännös- ja

tulkkauspalvelun tuottamiseen.

54. Kysymys;

Onko otettu huomioon se, että tulkkien näkökulmasta suuri kokonaisvaara tällaisessa

immateriaalipalvelujen kilpailuttamisessa on se, että kaikki ne edut ja työehdot, joita alamme

liitot ovat vuosien saatossa saaneet aikaan, ovat vaarassa romuttua? Myös tulkin työpäivä

pitenee tässä tunnilla (8 tuntiin).

54. Vastaus; Sopimuksen kohdan 18.17 mukaan tulkin työpäivä on korkeintaan seitsemän (7)

tuntia. Muilta osin jää epäselväksi, että mihin etuihin ja työehtoihin kysyjä viittaa.

55. Kysymys;

Onko ajateltu sitä, että kilpailuttaminen tässä muodossa nostaa K-tulkkauksen hinnat pilviin,

koska "ajanhaaskaus" turhiin kilpailuihin ja raportoimisiin lisääntyy? Pitää palkata

kokopäivätoiminen sihteeri hoitamaan asioita, ja jo ilman henkilökuntaakin K-tulkkien välitys

on liiketaloudellisesti kannattamatonta toimintaa.

55. Vastaus; Valtiohallinnon näkökulmasta kilpailutusta ei pidetä millään muotoa ajan

haaskauksena, minkä lisäksi se perustuu hankintalakiin. Raportointikäytännöt ovat identtisiä

kaikissa Hanselin yli 80:ssä puitejärjestelyssä.

56. Kysymys;

Onko mietitty sitä, että kun K-tulkkausalan harvat toimijat pannaan kilpailemaan keskenään

useaan otteeseen, se tekee kaikkien liiketoiminnan tappiolliseksi, ellei tulkin päivähinta

välitysfirman kautta ole alvittomana luokkaa 1.000 euroa?

56. Vastaus; Julkiset hankinnat on EU-direktiivien ja hankintalain mukaan kilpailutettava.

57. Kysymys;

Onko niin, että tarjouskilpailu tässä muodossa on copy-paste -menetelmällä laadittu muiden

tuotteiden kuin immateriaalipalvelujen tarjouskilpailun pohjalta? Siinä on sellaisia elementtejä,

joiden vuoksi tarjouskilpailu ei ole kaikilta osin ollenkaan mielekäs.

57. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi, sillä kysyjä ei tarkenna elementtejä joihin

hän viittaa.

58. Kysymys;

Jos ja kun tietty välittäjäfirma voittaa tarjouskilpailun, onko ostaja sidottu siihen koko

sopimuksen voimassaoloajaksi, vaikka työn laatu olisi surkea? Voiko siis kilpailun voittanut

firma vaatia vahingonkorvauksia taikka haastaa Hanselin tai itse asiakkaan oikeuteen, jos

asiakas ostaakin laatu- tai muista syistä muualta?

MUISTIO Sivu 14/52

3.11.2008

58. Vastaus; Valtionhallinnon asiakkaat vaativat korkeaa laatua. Mikäli valittu toimittaja ei

tällaista pysty toimittamaan, on asiakkaalla mahdollisuus irtisanoa sopimus puitesopimuksen

mukaisesti. Irtisanottuaan sopimuksen, asiakkaalla on mahdollisuus toteuttaa uusi kevennetty

kilpailutus, tai vaihtoehtoisesti toteuttaa kokonaan oma kilpailutus. Valtionhallinnon yksiköillä

ei ole velvoitetta käyttää Hanselin kilpailuttamaa sopimusta.

59. Kysymys:

Onko kilpailuttaja tietoinen siitä, että vaikka tulkki tulkkaisi surkeasti, häneltä ei voi periä

palkkiota pois tai jättää sitä maksamatta, jos hän on verokortillinen palkansaaja? Ja vaikka

hän olisi firmallinen tulkki, ei rahoja saa takaisin, jos asiakas ei ole lähettänyt kokousaineistoa

2 viikkoa ennen tulkille/välittäjälle tutustumista varten.

59. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe kenenkään edun mukaisena, että tarjoa tarjoisi kuvatun

kaltaisia epäpäteviä tulkkeja

60. Kysymys:

Ollaanko tietoisia siitä, että tulkkien ansioluettelojen pyytäminen vuosiksi eteenpäin on sikäli

turhaa, että nyt ei voi olla tiedossa se, keitä tulkkeja välittäjä valitsee vaikkapa vuoden

kuluttua pidettävään kokoukseen tai keitä on tuolloin vapaana tai ylipäänsä markkinoiden

käytettävissä muuten?

60. Vastaus; Toimittujen CV:den tulee kertoa henkilön menneestä, ei tulevasta työhistoriasta.

61. Kysymys;

Voiko asiakas, joka tilaa kirjalliset käännökset Hanselin puitesopimuksen perusteella, tilata

konferenssitulkit suoraan välittäjäfirmalta? Vai onko asiakas sidottu kaikilta osin Hanselin

puitesopimukseen?

61. Vastaus; Asiakas voi käyttää Hanselin puitesopimusta tai vaihtoehtoisesti itse

kilpailuttamaansa sopimusta.

62. Kysymys;

Onko ajateltu sitä, että läänipohjaisuus ei toimi, kun on kyse tulkkauksesta, sillä on olemassa

etätulkkausta, puhelintulkkausta, ja K-tulkit matkustavat joka tapauksessa pitkin Suomea ja

maailmaa aina sen mukaan, missä kokous pidetään? Maailmassa on vähintään 6000 kieltä.

Siksikään läänipohjainen lähestymistapa ei toimi.

62. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi. Läänikohtaisella jaottelulla ja

matkakorvauskatolla pyritään kuitenkin juuri vähentämään ja estämään kysyjän viittaamaa

turhaa matkustelua. Konferenssitulkkauksen osalta läänikohtaista jaottelua ei kuitenkaan ole

nähty markkinoiden pienuuden vuoksi mielekkäänä toteuttaa.

63. Kysymys;

Mikä prosentuaalinen merkitys on laadulla, kun kokonaistaloudellisesti paras tarjous voittaa?

MUISTIO Sivu 15/52

3.11.2008

63. Vastaus; Valinta- ja vertailuperusteet suhteellisine painoarvoineen on kuvattu

tarjouspyynnön kohdassa 8.

64. Kysymys;

Onko otettu huomioon, että hinnoittelulomakkeessa (liite nro 5) esiintyy sellainen ongelma,

että K-tulkkauspuolella kysytään tulkkauksen tuntihintaa? K-tulkkauksen hinnoittelu ei

perustu tunteihin vaan päiviin. K-tulkki joutuu valmistautumaan kaikkiin tulkkauksiin (jopa

päivän tai kaksi) yhtä hyvin riippumatta siitä, onko kyseessä tunnin tai päivän mittainen

kokous, niinpä tuntihintaa ei ole olemassa, vaan K-tulkille maksetaan päiväpalkkiota.

64. Vastaus; TARKENNETAAN SOPIMUSEHTOJEN KOHTAA 12.3 seuraavasti:

12.3 Tulkkausten hinnoittelussa käytetään hintaluokkia tulkkauksen kiireellisyyden

mukaisesti. Toimittajan tarjoamat hinnat ovat tämän Puitesopimuksen liitteenä X.

Konferenssitulkkauksen osalta Toimittajalla on oikeus käyttää kolmen (3) tunnin

minimiveloitusta.

TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITETTÄ 5 SEURAAVASTI: (Konferenssi- ja

neuvottelutulkki on kuitenkin aina oikeutettu vähintään 3 tunnin korvaukseen = minimihinta)

65. Kysymys;

Konferenssitulkkauksen päivähinta (7 h). Tarkoitetaanko tällä, että vain täydestä 7

tunnin päivästä katsotaan voitavan veloittaa tämä hinta? Konferenssitulkkauspäivät

harvoin ovat juuri 7 tunnin mittaisia. Kyseessä on päivän enimmäiskesto, ja alan

normaalin käytännön mukaan mistä tahansa vähimmäisveloitusrajan ylittävästä

päivästä veloitetaan koko päivän hinta.

65. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

66. Kysymys;

Liite 5, Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomake Miksi konferenssitulkkauksen osalta

kysytään tuntihintaa, kun sellaista ei alalla käytetä – konferenssitulkkaus edellyttää aina

tulkilta tilaisuuden aiheeseen ja materiaaliin perehtymistä, joka on olennainen osa

konferenssitulkin työtä ja laadunvarmistusta, ja sen takia voidaan sanoa, että

konferenssitulkki ei koskaan tee toimeksiantoa kohtaan vain yhtä tuntia töitä? Miksi tässä ei

siis kysytä ennemminkin minimiveloitusta ja minimiveloituksen kattaman työmäärän

määritystä? Tai miksei kysytä tuntihinnan sijaan esim. puolipäiväveloitusta (määritettävä

tuntimääräisesti)? Tiedotustilaisuudessa Hanselin edustaja sanoi, että voihan siihen kohtaan

täyttää päiväveloituksen, jos ei Tarjoaja sovella sen pienempiä yksiköitä, mutta tällöinhän

hintavertailu vääristyy, jos toiset esim. täyttävät tähän päiväveloituksen seitsemäsosan

(vaikka eivät tuntihintoja käyttäisikään) ja toiset esim. päivä- tai minimiveloituksen, jolla

puolestaan Asiakas voi kuitenkin saada useamman tunnin tulkkauksen. Jos Hansel on

halunnut kyseenalaistaa alan käytäntöjä, kuten Hanselin edustaja tiedotustilaisuudessa sanoi,

niin miksei se sitten kysy asiasta avointa kysymystä vaan sisällyttää tällaisen kiistanalaisen

kysymyksen lomakkeeseen, jota ei saa millään tavalla muuttaa?

66. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

MUISTIO Sivu 16/52

3.11.2008

67. Kysymys;

Konferenssitulkkauksen 1 h tuntihinta.

Miten tämä kohta on tarkoitus täyttää? Onko oletuksena, että mistä tahansa alle 7

tunnin työstä veloitetaan tämän kohdan mukaista tuntihintaa (tälle kohdalle annettu

painokerroin 7 antaisi ymmärtää näin, kun päivähinnan kerroin on 1)?

Konferenssitulkkausalalla normaali veloituskäytäntö ei perustu tuntihintaan. Alalla on varsin

yleisesti käytössä vähimmäisveloitus, jota sovelletaan esimerkiksi alle 3 tunnin

toimeksiantoihin. Jos tuntihinta-kohtaan täytetään tällainen vähimmäisveloitus ja jokaiselta

alkavalta tunnilta veloitetaan tässä kohdassa ilmoitettu määrä, jo kahden-kolmen tunnin

toimeksianto muodostuu todennäköisesti huomattavasti kalliimmaksi kuin koko päivän

hinnalla veloitettava tulkkaus.

Tulkkaus on asiantuntijapalvelua, johon kuuluu olennaisena osana toimeksiantoihin

valmistautuminen. Palkkiot on mitoitettu siten, että ne kattavat myös valmistautumisajan.

Tarvittavan valmistautumisen määrä ja siihen käytettävä aika vaihtelevat toimeksiannon

aiheen mukaan, mutta ammattitaitoinen tulkki valmistautuu aina työhönsä etukäteen. Alle

tunnin toimeksianto saattaa joskus vaatia jopa enemmän valmistautumista kuin kahden

päivän toimeksianto. Sen vuoksi käytössä on vähimmäisveloitus, joka ei siis ole sama asia

kuin tuntiveloitus. Jos tuntiveloitusta joskus käytetään, sitä käytetään tyypillisesti

lisäveloituksena sovitun enimmäisajan (koko pv 7 h) ylittävistä toimeksiannoista, perusteena

alkava tunti.

Vähimmäisveloituksen käyttö on erityisen perusteltua konferenssitulkkauksessa, joka

tämänkin tarjous-pyynnön osa-alueena on määritelty valtakunnalliseksi. Päteviä ja osaavia

konferenssitulkkeja on vähän, joten he joutuvat usein matkustamaan pitkien matkojen

päähän toimeksiantojaan varten. Ei ole realistista olettaa, että kukaan Toimittaja pystyisi

järjestämään konferenssitulkkeja toimeksiannolle sellaisin ehdoin, että tulkit matkustavat

esimerkiksi Helsingistä Rovaniemelle tulkkaamaan 45 minuutiksi, käyttävät matkaan

kokonaisen päivän ja saavat palkkion yhdestä tunnista.

67. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

68. Kysymys;

Tarjouspyyntöasiakirja 12 ja Liite 5

Hinnat määritellään käännös- ja/tai tulkkaustyöhön kuluneen ajan ja tehdyn työmäärän

perusteella sopimuksen hintaliitteessä X tarkemmin määritellyin tavoin. Hintaliitteessä

tulkkauksen hintaa pyydetään sekä päivähintana että tuntihintana.

-kuinka ammattimaisen konferenssitulkkauksen tarjoajat voivat esittää ammattikäytäntöjen

mukaisen tarjouksen tasapuolisina osapuolina, jos he joutuvat syrjäytetyiksi jo liitteen 5

kohdan "1h tuntihinta" perusteella ?

Jos kyseisessä kohdassa ilmoittaa päiväpalkkion, vertailumenetelmä laskee päiväpalkkioksi

seitsenkertaisen määrän, jolloin tarjoaja automaattisesti putoaa pois taloudellisesti edullisten

tarjoajien joukosta.

Kansainvälisten, alan ammattimaisten käytäntöjen mukaisesti tulkkaus hinnoitellaan

tulkkauspäivän hintana, joka sisältää korvauksen työhön valmistautumiseen käytetystä ajasta

ja työhön käytetystä ajasta. Työhön käytetty aika voi olla enintään 7 työtuntia ja siihen tulee

sisältyä tarvittava määrä taukoja, vakiintuneen käytännön mukaan työpäivä ei saa yleensä

ylittää kahta osiota, joiden kestot ovat 2,5-3 tuntia kumpikin.

Pyydän korjaamaan liitteen 5 kohdan "konferenssitulkkauksen 1 h tuntihinta", esim. sanalla

vähimmäishinta ja samalla myös pisteytysmekanismin asianmukaisesti.

MUISTIO Sivu 17/52

3.11.2008

Näin poistuu mahdollisuus, että kyseinen kohta voidaan tulkita tarkoitukselliseksi esteeksi

ammatinharjoittajana toimivan ammattilaistulkin osallistumiselle tarjouskilpailuunne – joko

tarjoavana toimittajana tai sitten toimittajan alihankkijana.

68. Vastaus; Katso edellinen vastaus

69. Kysymys;

Kysyisin tarkennusta Hanselin perimään palvelumaksuun, jotta varmasti ymmärrämme sen

oikein.

Esim.

Jos me veloitamme 100 euroa ja matkakuluja on 20 euroa (alv 0).

Paljonko laskutamme asiakasta? Paljonko Hansel perii palvelumaksua euroissa?

69. Vastaus; 120 / (1- 0,015) = 121,82 eur eli palvelumaksun osuus on 1,82 euroa.

Palvelumaksu veloitetaan siis laskun loppusummasta.

70. Kysymys;

Voiko päivystystulkkausta olla tarjoamatta?

Jos esim. päivystyksen hinnassa lisäprosentin jättää laittamatta, tulkitaanko tämä niin, ettei

palvelua tarjota, vai niin, että se on samanhintaista kuin klo 8-16?

70. Vastaus; Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomakkeen mukaan ”Mikäli jokin hintoihin

liittyvä kohta jätetään tarjotun kielen osalta kokonaan tyhjäksi, katsotaan tarjous

tarjouspyynnön vastaiseksi ja se voidaan joutua hylkäämään”. Virka-ajan ulkopuolista

tulkkausta (päivystystulkkausta) ei siten voi olla kokonaan tarjoamatta.

71.Kysymys;

Tarjouspyynnössänne ilmoitetaan, että referenssiksi kelpaavat Valtion ja kuntien,

EU:n viranomaiset, kuntayhtymät, valtion ja kuntien liikelaitokset, yhtiöt tms. ) ja

yleishyödylliset tahot ( = EK, Tekes ja ammattiliitot). Tarkoitetaanko em. kohdassa "yhtiöillä"

valtioenemmistöisiä yhtiöitä, valtion osakkuusyhtiöitä, vai molempia vai jotain muuta?

71. Vastaus; TARKENNUS TARJOUSPYYNNÖN KOHTIIN 6.4 ja 6.5: Yhtiöillä tarkoitetaan

ainoastaan valtion 100%:sti omistamia yhtiöitä, ei valtioenemmistöisiä tai valtion

osakkuusyhtiöitä.

72.Kysymys;

Mitä käännöskielivaatimuksia yritysreferenssilistalla saa olla (voiko olla fi-en ja en-fi vai vain

toisinpäin?)

72. Vastaus; Vaadittujen referenssien osalta käännöskielen suunnalle (esim. fi – en, en –fi) ei

ole asetettu vaatimuksia. Referenssin kielen on kuitenkin liittyvä vaadittuun kieleen ja

suomeen (referenssin kieli – suomi tai suomi – referenssin kieli)

73. Kysymys;

Jos oletetaan, että me olemme tehneet tietyille ministeriöille suuren määrän käännöstöitä

kahden vuoden aikana (esim. 500 yksittäistä käännöstyötä kieliparilla fi-en, joista yhteensä

tulee vaadittu sivumäärä 200 sivua). Riittääkö tässä tapauksessa, että yhteyshenkilöksi

MUISTIO Sivu 18/52

3.11.2008

nimetään ko. ministeriön sopimusyhteyshenkilö vai pitääkö meidän jokaisen 500 työn osalta

nimetä yhteyshenkilö? Tällöin joudumme pyytämään valtavan määrän suostumuksia

yksittäisiltä tilaajilta.

73. Vastaus; Sopimusyhteyshenkilön nimeäminen riittää.

74. Kysymys:

Käännösvalikoimamme kattaa tällä hetkellä 130 kieliparia, suurimmassa osassa lähtökielenä

toimii englanti. Voimmeko tarjota tarjouspyynnön mukaisia "muita kieliä" - vaikka Lingalaa -

käännettynä myös englannista vai onko vaatimuksenne nimenomaan, että lähtökieli on aina

suomi?

74. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNTÖÄ SEURAAVASTI::

LIITE 4, osa-alue Muut kielet:

Lähde- tai kohdekieli on aina suomi, lukuun ottamatta lopusta löytyvää kohtaa, jossa

tarjoajalla on mahdollisuus luetelle ne kielet, joiden osalta se tarjoaa käännöspalveluita myös

englannin kielelle.

LIITE 5, asioimistulkkauksen osa-alueet:

Lähdekieli tai kohdekieli on aina suomi lukuun ottamatta lomakkeen lopusta löytyvää kohtaa,

jossa toimittaja voi luetella kielet, joiden osalta se kykenette tarjoamaan asioimistulkkausta

ruotsin kielelle.

LIITE 5, konferenssitulkkauksen osa-alue:

Lähdekieli tai kohdekieli on aina suomi lukuun ottamatta lomakkeen lopusta löytyvää kohtaa,

jossa toimittaja voi luetella kielet, joiden osalta se kykenette tarjoamaan

konferenssitulkkausta englannin kielelle.

75. Kysymys;

Liite 5, tulkkauspalvelujen hinta- ja laatulomake:

Konferenssitulkkauksen välilehti, kohta a. Kielistä mainitaan vain arvioitava kieli.

Koska Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, oletettavasti toisena tulkkauskielenä voi

siis olla näistä kumpi vain koska sitä ei ole selkeästi määritelty. Vai onko kenties niin, että

toisena kielenä voi olla myös konferenssitulkkausalalla yleinen toinen kieli, englanti?

75. Vastaus; Ks. vastaus 47

76. Kysymys;

Miten tarjouspyynnössä on otettu huomioon kysynnän todellinen tilanne. Tarjottavien kielten

osalta asioimistulkkilistaan on mahdollista merkitä/tarjota max. 3 tulkkia. Jos suurin osa

valtion laitoksista hyväksyy suoraan puitesopimuksen tulkkauspalveluista, miten on ajateltu

näiden 3 tulkin riittävän. Tulkkikeskuksellamme on useita tapauksia, jolloin tiettyjen

kysytyimpien kielten tukkeja on jopa 5, saattaa olla enemmänkin tulkkaamassa saman

aikaisesti valtion eri toimistoissa. Miten tämä on käytännössä ajateltu toteutettavan.

Voidaanko käyttää tulkkikeskuksen muita tulkkeja, joita ei ole tarjottu listassa? Onko valtion

virastoilla yhtenäinen järjestelmä, josta he voivat tarkastella, milloin he voisivat saada

tiettyjen kysytyimpien kielten tulkkeja, koska kysyntä on suurta?

MUISTIO Sivu 19/52

3.11.2008

76. Vastaus; Tarjoaja voi asioimistulkkauksen osalta nimetä ainoastaan 3 tulkkia / kieli. Osaalueella

valitaan kuitenkin useita toimittajia, mikä mahdollistaa useampien tulkkien

hyödyntämisen samanaikaisesti eri virastoissa. Yrityksellä voi yksittäisestä kielestä olla

enemmän kuin kolme tulkkia, mutta ainoastaan kolmesta tulkista / kieli on tarjousvertailussa

mahdollista saada lisäpisteitä.

77. Kysymys;

Matkakustannusten korvaus? Olemmeko ymmärtäneet oikein, että haluatte jokaisesta

tulkkauksesta erikseen matkaliput tai niiden kopiot liitteeksi?

77. Vastaus; Kyllä: mikäli matkakuluja halutaan korvattavaksi ja kulujen korvaamisesta on

etukäteen sovittu, toimittajan tulee esittää Asiakkaalle matkakulutositteet joko kopioina tai

alkuperäisinä.

78. Kysymys;

Tilastointi: Onko tarkoitus, että edellisen kuukauden (ensimmäinen – viimeinen päivä)

tilastoidaan seuraavan kuukauden 7. päivään mennessä? Samoin onko tarkoitus, että

tilastoidaan kaikki valtion laitosten tulkkaus- ja käännöstyöt, vai vain niiden, jotka ovat ko.

sopimuksen piirissä ilman erillissopimuksia?

78. Vastaus; Kyllä. Raportointi koskee edellisen kuukauden laskutusta ja toimittaja itse

ratkaisee laskutussyklinsä.

79. Kysymys;

Käännöstöiden laskutusperiaate: Onko todellakin niin, että laskutus tapahtuisi lähdekielen

merkkien mukaan eikä kohdekielen merkkien mukaan? Yleinen käytäntö on, että laskutetaan

kohdekielen merkkien mukaan. Entä jos käännettävänä on vieraskielien todistus, miten silloin

lasketaan lähdekielen merkit?

79. Vastaus; Kyllä, laskutus tapahtuu lähdekielen merkkien mukaan. Vieraskielisen

todistuksen kääntäminen ei aiheuta poikkeusta hinnoitteluun.

80. Kysymys;

Yrityksellemme n haastavaa tehdä näin lyhyessä ajassa CV:t. Selvitystemme mukaan,

jokaiselta freelancerilta on henkilön tietoturvan mukaan pyydettävä lupa sen antamiseen.

Käytäntöjemme mukaan luvan tulee olla kirjallinen. Osa tulkeistamme on tällä hetkellä

ulkomailla. Onko nimitieto pakollinen? Riittäisikö mahdollisesti muut tiedot ilman nimeä?

Voivatko nämä CV:n tiedot luokitella luottamuksellisiksi? On muistettava, että yrityksemme

myy ensisijaisesti palveluja eikä henkilöä!

80. Vastaus; Tarjottua tulkkia ei voida ottaa vertailuun mukaan ellei tätä ole nimetty

(hankintayksikkö ei kykenisi pisteyttämään / todentamaan nimeämättömän tulkin tietoja).

Tarjoajalla on liki kuukausi aikaa hankkia lupa vaadittujen CV:den toimittamiseen, mikä

arvioidaan riittäväksi. CV:t voidaan luokitella luottamuksellisiksi.

81. Kysymys;

Mihin perustuu pisteytys konferenssitulkkien osalta, kun Turun konferenssitulkkikoulutuksesta

ja kymmenen vuoden työkokemuksesta saa saman määrän pisteitä?

81. Vastaus; Pisteytys perustuu hankintayksikön asiakastyöryhmän kanssa yhteistyössä

laatimiin perusteisiin.

MUISTIO Sivu 20/52

3.11.2008

82. Kysymys; Miksi laatukriteereissä ei ole otettu huomioon SKTL:n jo olemassa olevia

laatukriteerejä ja ammattisäännöstöjä?

82. Vastaus; Kysyjän viittaamiin kriteereihin ja säännöstöihin on kilpailutuksen valmistelun

aikana perehdytty. Niiden ei kuitenkaan ole kaikilta osin ja aivan sellaisinaan katsottu

soveltuvan koko valtionhallinnon tasoisen puitejärjestelyn pohjaksi.

83. Kysymys; Miten freelancerina työskentelevän kielenkääntäjän (elinkeinoharjoittaja) tulisi

menetellä, koska yksin yrityksessään työskentelevä ei täytä vaadittua kapasitettivaatimusta.

Jäämmekö tyystin ilman valtion töitä, jos emme halua jonkun ison toimiston alihankkijaksi?

83. Vastaus; Esim. toiminimet voivat osallistua kilpailutukseen perustamalla konsortion

muiden toiminimien kanssa. Tällöin tulee huomioida, että konsortion tulee kyetä täyttämään

kapasiteettivaatimukset (esim. 3 kääntäjää, ks. tarjouspyyntö). Toinen vaihtoehto on toimia

toisen yrityksen alihankkijana.

84. Kysymys;

Saavatko virastot edelleen käyttää hyviksi todettuja kääntäjiä jotka hallitsevat

tarvittavan erikoisterminologian?

84. Vastaus; Virastoilla on hankintalain mukainen kilpailuttamisvelvollisuus. Asiakkaat ovat

itse vastuussa kilpailuttamisvelvoitteen täyttämisestä.

85. Kysymys;

Onko käännöstoimistolla oltava kolme kääntäjää palkkalistoillaan vai voivatko kaikki kääntäjät

olla alihankkijoita?

85. Vastaus; Kaikki kääntäjät voivat olla alihankkijoita.

86. Kysymys;

Mikäli tarjoajana on konsortio, riittääkö, että yhteyspiste ainoastaan hallinnoi

käännöspalvelujen tuottamista vai onko yhteyspisteellä oltava oma kääntäjä/omia kääntäjiä?

86. Vastaus; On riittävää, että yhteyspiste hallinnoi käännöspalvelujen tuottamista, kunhan

sillä on muiden konsortion jäsenten tavoin yhtäläinen vastuu puitesopimuksen

konsortiokappaleen mukaisesti.

87. Kysymys;

Pitääkö kääntäjät eritellä alihankkijoittain? Missä tarjouksen osassa tämä tehdään?

87. Vastaus; Ei pidä.

88. Kysymys;

Jos käytetään alihankkijoita, voidaanko referensseinä käyttää myös alihankkijoiden

referenssejä? Onko nämä eriteltävä?

MUISTIO Sivu 21/52

3.11.2008

88. Vastaus; Voidaan. Tarjoajan ei tarvitse eritellä omia referenssejään alihankkijan

referensseistä.

89. Kysymys;

Tarjouspyyntö

6.4 ja 6.5. Mikäli yritys haluaisi osallistua kilpailutukseen myös sellaisen kieliyhdistelmän

osalta, josta sillä itsellään ei ole vaaditunkaltaisia aiempia referenssejä mutta josta yrityksen

tätä kilpailutusta varten sitouttamalla alihankkijalla on, kelpaavatko ne tässä tapauksessa – eli

voiko yritys osoittaa täyttävänsä vähimmäisvaatimuksia esittämällä alihankkijansa

referenssejä? (Jos ei, niin joidenkin kieliyhdistelmien kohdalla voi olla erittäin vaikeaa saada

tarjouksia, sillä yksin toimineet ”harvinaisia” kieliyhdistelmiä kääntävät/tulkkaavat henkilöt

eivät käytännössä voi tehdä tarjouksia, mutta kyseisistä kieliyhdistelmistä ei toisaalta

välttämättä miltään tarjouksen tekevältä yritykseltä löydy juuri vaaditunkaltaisia

referenssejä.)

89.. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

90. Kysymys;

Käännösreferensseistä on pyydetty mainitsemaan ”aika”. Pitääkö yhden toimeksiantajan

jokaisen tilauksen (esim. 120 tilausta) päivämäärä kolmen vuoden ajalta mainita vai riittääkö

yleisluontoisempi maininta tilausten ajankohdista?

90. Vastaus; Ei tarvitse mainita tarkkaa päivämäärää, yleisluontoisempi ajan kuvaus riittää.

91. Kysymys;

Referensseistä on vaadittu antamaan kääntäjänsivumäärä. Kielentarkistustöitä (arvioidaan

yleensä tuntimäärän perusteella) ei ilmeisesti voi siis käyttää referensseinä vai tuleeko myös

kielentarkistustöiden referenssit antaa tarkistettujen sivujen määrän mukaisesti?

91. Vastaus; Kielentarkastuksesta ei ole pyydetty referenssejä ollenkaan.

Kielentarkastusreferensseillä ei voida korvata käännösreferenssejä.

92. Kysymys;

Voidaanko kaikkien konsortion muodostavien yritysten selvitykset koota samoihin asiakirjoihin

(esim. koko konsortiolta vain yksi selvitys 3.1) vai tuleeko nämä antaa erillisinä asiakirjoina

(jokainen konsortion muodostava yritys antaa selvityksen 3.1)?

92. Vastaus; ks. edellinen vastaus

93. Kysymys;

Onko kääntäjien käännöskokemuksen (vuosina) oltava täysipäiväistä kääntämistä?

93. Vastaus; Käännöskokemuksen on koostuttava päätoimisesta työstä. Työn ei tarvitse olla

täysipäiväistä.

94. Kysymys;

Pitääkö julkisyhteisöille suoritettujen käännösten olla suoraan näille yhteisöille suoritettuja

käännöksiä vai kelpaavatko myös muiden toimistojen tai asianajotoimistojen kautta suoritetut

käännökset?

MUISTIO Sivu 22/52

3.11.2008

94. Vastaus; Alihankintana suoritetut työt kelpaavat, eli esim. asianajotoimiston antamat

toimeksiannot katsotaan riittäväksi kokemukseksi, mikäli tehdyt työt täyttävät referensseille

asetetut kriteerit (kuten vaatimus referenssien toimeksiantajasta, vaaditut sivumäärät).

95. Kysymys;

Käännöspalveluiden laatu- ja hintaliitteessä (englannin kieli) todetaan: ”Tällaisia kääntäjiä

joilta korkeakoulututkinto puuttuu, saa olla alle puolet nimetyistä kääntäjistä.” -> Yllä on

puhuttu korkeakoulututkinnosta tai diplomikielenkääntäjän tutkinnosta. Tarkoitetaanko

edelleen korkeakoulututkinnon tai diplomikielenkääntäjän tutkinnon puuttumista vai

nimenomaan korkeakoulututkinnon puuttumista?

95. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.6 ja LIITETTÄ 4 SEURAAVASTI:

…Tällaisia kääntäjiä joilta korkeakoulututkinto puuttuu, saa olla alle puolet kaikista

nimetyistä kääntäjistä.

96. Kysymys;

Pitääkö myös kielentarkastajien olla mukana kääntäjälistassa vai voivatko kielentarkastajat

olla keitä tahansa ammattitaitoisia ja päteviä henkilöitä?

96. Vastaus; Toimittaja vastaa kielentarkastajan pätevyydestä sen kautta, että käännöksen

pitää olla laadukasta. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia kielentarkastajalle.

97. Kysymys;

Käännöspalveluiden laatu- ja hintaliitteessä pyydetään antamaan mahdolliset alennetut hinnat

käännösmuistin hyödyntämisen perusteella. Onko taustaoletuksena, että jokaiselle Hanselin

asiakkaalle luodaan oma käännösmuisti?

97. Vastaus; Käännösmuistin tarjoaminen ei ole pakollista. Asiakaskohtaisen käännösmuistin

luomisesta sovitaan asiakaskohtaisesti.

98. Kysymys;

Miten kilpailutusraja 15 000 euroa/vuosi arvioidaan? Tehdäänkö se edellisten vuosien

käännösmäärien perusteella tai kenties käännöksiin varatun budjetin perusteella?

98. Vastaus; Asiakkaat vastaavat hankinnoistaan, Hanselin tulkinta ei sido asiakasta eikä

toimittajaa. Arvioinnissa sovelletaan hankintalain 17-19 §:n mukaisia laskentaperusteita.

99. Kysymys;

Puitesopimus. Mihin perustuu hankintalain tulkinta, jonka mukaan ”15 000 euron suuruinen

hankinta” tarkoittaa yhden vuoden aikana tehtävien hankintojen kumulatiivista arvoa yhden

kielen osalta?

99. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

100. Kysymys;

Puitesopimus. Onko mahdollista vielä täsmentää saman kohdan 10.1 viimeisen ranskalaisen

viivan alla olevaa kynnysarvoa koskevaa kohtaa? Onko tässäkin kyse 15 000 euron

hankinnasta per vuosi?

MUISTIO Sivu 23/52

3.11.2008

100. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

101. Kysymys;

Jos kunta on tarjoaja, mitkä asiakirjat edellytetään tarjoajan antamista vakuutuksista ja

muista tiedoista?

101. Vastaus; Tarjoajan tulee siihen kyetessään antaa samat vakuutukset ja tiedot vaikka se

olisi julkisen sektorin yksikkö.

102. Kysymys;

Jos tulkilla/kääntäjällä on suomalainen akateeminen loppututkinto, joka ei liity kieliopintoihin,

miten se pisteytetään ranskan ja saksan ja muiden kielten osalta?

102. Vastaus; Akateemisesta loppututkinnosta saa 0,5 pistettä huolimatta tutkinnon alasta.

103. Kysymys;

Jos tulkilla on ulkomaalainen akateeminen, joko rinnastettu tai rinnastamaton loppututkinto,

joka ei liity kieliopintoihin, miten se pisteytetään edellä mainittujen kielten osalta?

103. Vastaus; ks. edellinen vastaus

104. Kysymys;

Miten kilpailuttaja suhtautuu siihen, että sähköinen laskutus on vasta suunnitteluvaiheessa?

104. Vastaus; Vuoden 2010 jälkeen valtio ei hyväksy muita kuin sähköisiä laskuja.

Kilpailutuksessa on vaatimuksena, että 2.1.2009 käytettävissä on sähköinen laskutus.

105. Kysymys;

Miten on mahdollista että merkit lasketaan lähtökielen merkeistä ja miten lasketaan, jos tulee

paperinen toimeksianto? Tarjoajan yrityksessä kääntäjälle maksetaan käännetyn tekstin

merkkien mukaan.

105. Vastaus; Lähtökieltä käytetään laskutusperusteena. Paperisissa asiakirjoissa voidaan

käyttää sivuperusteista hinnoittelua.

106. Kysymys;

Voidaanko kysytyissä kielissä, esim. arabian kielessä tarjota useampaa kuin kolmea tulkkia?

Tämä mahdollisuus tekisi toiminnasta huomattavasti joustavamman.

106. Vastaus; Ei. Tarjouspyyntölomakkeisiin ei saa tehdä muutoksia, esim. lisätä rivejä.

Toimittaja voi kyllä käyttää useampia kuin kolmea tulkkia, ellei asiakas halua nimenomaisesti

käyttää nimettyjä henkilöitä. Tarjoukseen halutaan vain pyydetty määrä nimiä ja

ansioluetteloita.

107. Kysymys;

Jos asiakas peruu käännöksen tai tulkkauksen, minkälaiset ehdot silloin astuvat voimaan?

MUISTIO Sivu 24/52

3.11.2008

Mikäli peruutus tulee lyhyellä varoitusajalla, tulkille joudutaan maksamaan. Samoin

kääntäjälle, mikäli hän on aloittanut käännöksen.

107. Vastaus; Sopimuksen kohdan 23.4. mukaan peruutusehdoista sovitaan

asiakaskohtaisesti. Samassa kohdassa on määritelty pikatoimituksen peruuttaminen.

Kohdassa 23.5. on määritelty tulkkaamisen peruutus. Näistä kohdista on kuitenkin

mahdollista sopia toisella tavalla asiakaskohtaisesti, eli kevennetyn kilpailutuksen vaiheessa.

108. Kysymys

Voiko tarjota vähän kysyttyä tulkkauskieltä vaikka 21 tunnin referenssi ei täyty, mutta

kyseisen kielen tulkki on listallamme? Voidaanko tällaista tarjousta pitää vaihtoehtoisena

tarjouksena?

108. Vastaus; Ei voi tarjota, vähimmäisvaatimusten pitää täyttyä. Tämä ei olisi

vaihtoehtoinen tarjous, vaan tarjouspyynnön vastainen tarjous.

109. Kysymys;

Mitä tarkoitetaan puitesopimuksen kohdalla 18.7./sivu 16: ” Toimittajan tulee ilmoittaa

Asiakkaalle viiveettä, mikäli se havaitsee käännettäväkseen saamassaan

alkuperäistekstissä…virheen. Vastuu tällaisesta virheestä on kuitenkin Asiakkaalla”? Koskeeko

kohta tekstiä suomesta muihin kieliin vai myös alkuperäisiä vieraskielisiä tekstejä?

Kielitoimistojen käännöspalveluihin ei kuitenkaan automaattisesti sisälly suomenkielisen

alkuperäistekstin etukäteisoikoluku, ellei siitä erikseen Asiakkaan kanssa sovita.

Suomenkielisiä tekstejä oikoluetaan, mutta se ei sisälly käännöstyön hintaan vaan se

hinnoitetaan aina oikolukuhintojen mukaisesti erikseen. Alkuperäistekstit ovat usein pelkkiä

paperiversioita ja käännösteknisesti vieraskielisen alkuperäistekstin virheet mainitaan erikseen

suomennoksessa. Tuleeko niistä siltikin ilmoittaa erikseen Asiakkaalle vai riittääkö maininta

valmiissa suomennoksessa?

109. Vastaus; Ei edellytetä, että toimittaja tekee ylimääräisen oikoluvun. Mikäli toimittaja

kuitenkin virheen havaitsee, sen tulee ilmoittaa virhe asiakkaalle. Kohta koskee kaikkia

alkuperäistekstejä. On toivottavaa (”virheestä ilmoitettava viiveettä”), että virheestä

ilmoitetaan heti, jotta asiakas voi korjata virheensä ja käännöksestä saadaan täten

laadukkaampi.

110. Kysymys;

Miten eri murteet otetaan huomioon esim. kurdin kohdalla, jossa on ainakin kolme eri murrevarianttia?

Voidaanko silloin tarjota enemmän kuin kolme tulkkia?

110. Vastaus; Ks. aiempi vastaus.

111. Kysymys;

Voidaanko kirjata asioimistulkkausten kohdalla kielet, jotka eivät ole luettelossa (Liite 5 ) ja

joiden referenssi kuitenkin täyttyy? Jos voidaan kirjata, niin mihin kohtaan liitteessä? Olisi

tärkeätä kirjata nämä, kuten käännöksissä ja konferenssitulkkauksissa voidaan kirjata.

111. Vastaus; Liitteessä 5, koskien läänikohtaista asioimistulkkausta, jossa on mahdollisuus

luetella kaikki kielet (pois lukien listatut), joihin asioimistulkkauspalveluita (suomi - tulkattava

kieli - suomi) on kauttanne hankittavissa (maksimipisteet 5)

MUISTIO Sivu 25/52

3.11.2008

112. Kysymys;

Voiko tarjota Liitteen 4 loppuosassa olevaan kohtaan myös kieliä, joissa ei ole kahta kääntäjää

eli oikoluku ei toteudu muuhun kuin suomen kieleen päin?

112. Vastaus; Kyllä, jos kysymyksellä tarkoitetaan kohtaa, jossa tarjoajalla on mahdollisuus

luetella muita kuin liitteessä 4 listattuja kieliä.

113. Kysymys;

Em. lisäksi se ettei asiakirjoissa ole käytetty tulkkausalan peruskäsitteitä kuten kielet ?A?

aktiivinen äidinkieli, ?B? aktiivinen vieras kieli ja ?C? passiivinen vieras kieli, ja että

tulkkauksen menetelmä (konsekutiivi tai simultaani) on sekoitettu tulkkauksen lajiin,

aiheuttavat tulkintavaikeuksia. Myöskään lähde- ja kohdekieltä ei ole määritelty, mikä

aiheuttaa sekaannusta erityisesti liitteessä 5 b).

113. Vastaus; Lähdekielellä tarkoitetaan kieltä, jolla alkuperäisteksti on kirjoitettu. Kohdekieli

on se kieli, johon teksti käännetään.

114. Kysymys;

Liite 5, Tulkkauspalveluiden laatu- ja hintaliite, liittyy nähdäkseni ainoastaan

konferenssitulkkaukseen? Miten asioimistulkkausta on tarkoitus tarjota? Konferenssi- ja

asioimistulkkauksen hinnoittelurakenne sekä alalle pätevöityminen poikkeavat huomattavasti

toisistaan.

114. Vastaus; Jokaiselle tulkkauspalvelun osa-alueelle on oma välilehtensä Excellomakkeessa.

Tarjoajan tulee katsoa ruudun alareunaa, josta voi valita välilehden.

115. Kysymys;

Valtionhallinnon merkittävin tulkkauspalveluiden käyttäjä lienee poliisi ja oikeuslaitos, jolloin

eniten kysyntää olisi oikeustulkkaukselle, jota ei ole edes mainittu asiakirjoissa. Mihin se on

tarkoitus liittää, ja miten mitataan vaativan oikeustulkkauksen tulkkien laatua? Kokemuksella

eivätkä koulutuksella pätevöityneet asioimistulkit eivät välttämättä hallitse juridiikkaa kuten

konferenssitulkit, joiden koulutuksessa perehdytään myös oikeustulkkaukseen.

115. Vastaus; Oikeustulkkaus on mainittu sopimuksen kohdassa 4.18. Kokemus

oikeustulkkauksesta on myös osa asioimistulkkauksen pisteytystä

116. Kysymys;

Liitteen 5 perusteella tarjouskilpailun voittaisi toimisto, jolla on alhaisen hinnan lisäksi

mahdollisimman laaja verkosto tulkkeja, koska jokaisesta kielestä saa lisäpisteitä. Tällöin

esim. asioimistulkkaukseen keskittynyt toimisto, jolla ei välttämättä ole juurikaan kokemusta

konferenssien tulkkausjärjestelyistä, voittaisi myös konferenssitulkkauskilpailun, ja määrä

saattaisi korvata laadun. Suuret toimistot, joilla on runsaasti tulkkeja verkostossaan sekä

hallinnollisia resursseja hyötyisivät. Niin ikään suuret vahingonkorvausvastuut suosivat suuria

toimijoita.

116. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi. Tulkeille on määritelty

vähimmäisvaatimukset. Mikäli tarjoaja ne täyttää, se voi voittaa tarjouskilpailun.

117. Kysymys;

Liitteessä 5 pyydetään 2-4 tulkin ansioluetteloita. Koska ala toimii verkostoina, kaikki toimistot

voivat merkitä tarjoukseen samantasoiset tai jopa samat tulkit, jolloin ratkaisevaksi tekijäksi

MUISTIO Sivu 26/52

3.11.2008

muodostuisi määrä ja hinta, mikä ei liene asiakkaan edun mukaista. Useat tulkit

työskentelevät usealle toimistolle. Käytännössä kilpailun voittaja voisi teettää työn

kokemattomilla (=edullisemmilla) tulkeilla, koska tulkkien henkilöllisyyden valvonta on

käytännössä mahdotonta; miten valvotaan, että toimittaja käyttää toista, vähintään

samantasoista tulkkia?? Tietääkseni tästä on ennakkotapaus Virosta liittyen

käännöspalveluihin: voittaneen toimiston listoilla oli nimekkäitä kääntäjiä, mutta tosiasiassa

työ teetettiin opiskelijoilla. Tulkkien ansioluettelojen pyytäminen on oikeastaan turhaa ja vie

vain aikaa tarjoajilta sekä kilpailuttajalta, sillä toimittaja voi käytännössä valita palvelujen

suorittajaksi kenet tahansa tulkin.

117. Vastaus; Asiakkaalla on oikeus vaatia nimettyä tulkkia käytettäväksi (puitesopimuksen

kohta 18.14).

118. Kysymys;

5 b):n toisessa alakohdassa lienee käsitevirhe. Mitä kohdekielellä tarkoitetaan? Kyse lienee

lähdekielestä?

118. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITETTÄ 5 SEURAAVASTI:

Konferenssitulkkaus lähdekielestä englantiin (maksimipisteet 5)

119. Kysymys;

Mitä todellista hyötyä asiakkaille olisi puitesopimuksen noudattamisesta, jos tähänkin asti ne

ovat saaneet yhdellä puhelinsoitolla tutut tulkit? Käsittääkseni puitesopimuksen

noudattaminen on vain suositus, eikä mitään sanktioita sen käyttämättä jättämisestä ole.

119. Vastaus; Kilpailuttamisvelvoite perustuu EU:n hankintadirektiiveihin ja hankintalakiin

(laki julkisista hankinnoista, 348/2007). Mikäli asiakas käyttää Hanselin puitesopimusta, sen

(ja toimittajan) prosessikustannussäästöt ovat merkittävät. Asiakkaalla ei ole siis

velvollisuutta käyttää Hanselin puitejärjestelyä tässä nimenomaisessa hankinnan kohteessa,

mutta siinä tapauksessa sillä on lain mukainen velvollisuus kilpailuttaa hankintansa itse.

120. Kysymys;

Tarjouspyyntö, kohta 6.5.: a ) Hansel vaatii ”tarjoajalta selvityksen niistä

laadunvarmistustoimenpiteistä, joilla varmistetaan tarjottavien käännös- ja

tulkkauspalveluiden korkea ja luvattu laatutaso. Selvityksenä voidaan esittää

käännöspalveluiden osalta riippumattomien toimielinten antamia todistuksia siitä, että tarjoaja

täyttää alan laadunvarmistusstandardien vaatimukset tai muut toimenpiteet, joiden avulla

riittävä laatutaso taataan (ISO-standardi). Mikäli yrityksellä ei ole standardia tai muuta

vastaavaa todistusta, tulee sen osoittaa miten laadunvalvonta on järjestetty vastaamalla

asetettuihin kysymyksiin”.

Laadunhallintajärjestelmän avulla taataan se, että toiminnan eri prosessit ovat parhaat

mahdolliset laadukkaan lopputuotteen aikaansaamiseksi. ISO-standardin mukainen

laadunhallintajärjestelmä velvoittaa organisaation parantamaan ja kehittämään toimintaansa

jatkuvasti. Jos yrityksellä on standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä, niin se kattaa

saman yrityksen käännös- ja tulkkauspalvelujen tuottamisen prosessit yhtälaisesti. Tästä

lisätietoja voi kysyä esimerkiksi Inspecta Sertifiointi Oy:n palvelualoihin erikoistuneelta

arvioijalta Paula Mikkolalta (puh. 010 521 600).

Näin ollen ei ole perusteita sille, että käännös- ja tulkkauspalveluilla on erilaiset

laadunvarmistuksen vaatimukset. Ehdotetaan, että Hansel muuttaa tulkkauspalveluita

koskevat tekniset edellytykset samoiksi käännöspalveluiden kanssa siten, että ISO-standardi

on riittävä todistus myös tulkkauspalvelujen laatutason takaamisesta.

MUISTIO Sivu 27/52

3.11.2008

120. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.5 SEURAAVASTI: ISO-standardi

hyväksytään myös tulkkauspalveluiden laadunvarmistuksen osoittamiskeinoksi.

MUUTETTU TEKSTI KUULUU:

Selvityksenä voidaan esittää esimerkiksi riippumattomien toimielinten antamia todistuksia

siitä, että tarjoaja täyttää alan laadunvarmistusstandardien vaatimukset tai muut

toimenpiteet, joiden avulla riittävä laatutaso taataan (ISO -standardi). Mikäli yrityksellä ei ole

standardia tai muuta vastaavaa todistusta, tulee sen osoittaa miten laadunvalvonta on

järjestetty vastaamalla kohdittain kaikkiin alla esitettyihin kysymyksiin.

121. Kysymys;

Puitesopimus, kohta 21.2.

”Toimittajan tarjouksessaan antama kuvaus Toimittajan laadunvarmistusprosessista on tämän

Puitesopimuksen liitteenä x. Toimittajalla on velvollisuus noudattaa kyseistä

laadunvarmistusprosessia”.

Laadunhallintajärjestelmän ydin on prosessien jatkuvassa parantamisessa palautteiden ja

arviointien tulosten mukaisesti. Tämän vuoksi sopimuksen laatimishetkellä voimassa oleva

laatusertifioidun yrityksen laadunvarmistusprosessikuvaus ei välttämättä pysy

muuttumattomana koko sopimuskautta. Tällä perusteella ei ole perusteltua lisätä kuvausta

puitesopimukseen. Ehdotetaan, että Puitesopimukseen lisätään vain maininta siitä, että

Toimittajan laadunvarmistusprosessi täyttää vaatimukset.

121. Vastaus; Puitesopimusta ei muuteta esitetyllä tavalla. Sopimuksen liitettä voidaan

tarvittaessa päivittää.

122. Kysymys;

Puitesopimus kohta 18.15.

Tapauskohtaisesti voidaan sopia, että tulkki tekee myös tulkkaustilanteeseen liittyviä lyhyitä

käännöksiä.

Tulkki ja kääntäjä ovat kaksi eri ammattia. Tulkin toimenkuvaan ei kuulu kääntäminen. Osalla

tulkeista on myös kääntäjän ammattitaito, mutta ei kaikilla. Erityisesti on huomioitava, että

kaikki maahanmuuttajataustaiset tulkit eivät hallitse suomen kieltä riittävän hyvin kirjallisesti

ollakseen päteviä kääntämään. Ääritapauksessa alkuperäisen tekstin laatijan oikeusturva

vaarantuu käännösvirheen vuoksi.

Tulkkauspalvelun toimittaja ei voi taata käännöksen laatua, jollei toimittajan

laadunvarmistusprosessia käännösten toimittamisessa ole noudatettu. Näin ei yllämainitussa

tilanteessa olisi. Lisäksi tässä kyseisessä kohdassa ei ole määritelty mitä tarkoittaa ”lyhyt

käännös”, mikä altistaa koko kohdan erilaisille tulkinnoille ja aiheuttaa käytännön työssä

hankalia tilanteita sekä asiakkaalle, tulkille että toimittajalle. Esitetään koko kohdan

poistamista sopimuksesta.

122. Vastaus; Mikäli osapuolet niin sopivat, tulkki voi tehdä käännöksiä. Sopimus ei

kuitenkaan suoraan velvoita tulkkia tekemään käännöksiä. Asiasta tulee ts., sopia

tapauskohtaisesti.

123. Kysymys;

18.15 Tapauskohtaisesti voidaan sopia, että tulkki tekee myös tulkkaustilanteeseen

liittyviä lyhyitä käännöksiä.

Konferenssitulkkauksen yhteydessä tulkilla ei ole aikaa tehdä tulkkaustilanteeseen liittyviä

käännöksiä – tietenkin tulkki voi hyväntahtoisuuttaan sopia tapauskohtaisesti mitä vaan,

mutta asiasta sopiminen toimija-asiakastasolla ei ole asiallista.

MUISTIO Sivu 28/52

3.11.2008

Pyytäisin suurempaa varovaisuutta käytetyissä sanamuodoissa tai ainakin täsmentämään

millaista tulkkauksen muotoa tilanne koskee, jotta tulkkia ei voida pakottaa konferenssin /

neuvottelujen tauolla kääntämään julkilausumaa / sopimusta, joka sitten vielä tilaisuuden

lopuksi allekirjoitetaan. Näin vältetään virheitä ja tarpeettomia reklamaatioita.

123. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

124. Kysymys;

- 18.15

Miksi tulkin pitäisi tehdä tulkatessaan käännöksiä? Tämä on konferenssitulkkauksen alan

yleisen käytännön vastainen ehto. Tulkit eivät välttämättä toimi kääntäjinä lainkaan, tulkkaus

ja kääntäminen ovat kaksi eri ammattia. Tarkoittaako tämä, että tulkin pitää myös kääntää

samalla, kun hän tulkkaa? Maksetaanko tulkille erikseen hänen mahdollisesti tekemistään

käännöksistä? Entä jos tulkkitiimin koonnut tulkkitoimisto on kieltänyt tulkkia tekemästä

käännöksiä tulkkaustilanteessa? Toimistolla saattaa olla asiassa oma liiketoiminnallinen

intressinsä eli teettää käännökset erillisenä projektinaan.

124. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

125. Kysymys;

Sopimus, kohta 22.4.

Tulkkauksia usein tallennetaan tai äänitetään mahdollisia myöhempiä kirjallisia töitä, kuten

referaatteja ja lehtiartikkeleita, varten. On hyväksyttävää ja käytännönmukaista mikäli

tulkkaus tallennetaan asiakkaan omaa sisäistä muistiota, kuten esim. kokouspöytäkirjaa,

varten. Mutta jos tulkkaus tallennetaan lehtiartikkelin tai muun julkisen kirjoituksen

kirjoittamista varten, on asiasta aina sovittava erikseen toimittajan kanssa. Siksi tähän

kohtaan on selvyyden vuoksi tärkeää lisätä myös maininta kirjallisesta julkisuuteen

välittämisestä. Ehdotetaan, että alleviivatut sanat lisätään ko. kohtaan:

”Tulkkaus saadaan välittää julkisuuteen television, radion, internetin tai vastaavan välineen

avulla audiovisuaalisesti tai kirjallisesti Asiakkaan haluamalle taholle, mikäli tästä on sovittu

erikseen Asiakkaan ja Toimittajan välillä. ”

125. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe ehdotettu lisäystä tarpeellisena, sillä tulkkauksen

julkisuuteen välittämisestä sovitaan aina erikseen asiakkaan ja toimittajan välillä.

126. Kysymys;

IMMATERIAALIOIKEUDET

22.4 Tulkkaus saadaan välittää julkisuuteen television, radion, internetin tai

vastaavan välineen avulla Asiakkaan haluamalle taholle, mikäli tästä on sovittu

erikseen Asiakkaan ja Toimittajan välillä. Selvyyden vuoksi todetaan, että

oikeudenkäynnissä tulkkaamisesta ei tarvitse sopia erikseen eli sitä ei pidetä

julkisuuteen välittämisenä, mikäli oikeudenkäyntiä ei televisioida.

Tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla tavoin.

Tulkkaussuorite eli tulke on tulkin immateriaaliomaisuutta ja jos lause jää nykyiseen

muotoonsa, ei kestäne pitkään, kun siihen haetaan julkisuuteen välityksen tapahtuessa

oikeusteitse muutosta.

Perusperiaate on se, että tulkkausta ei sen kertaluontoisuuden vuoksi nauhoiteta lainkaan.

Poikkeuksena oikeustulkkaus, jossa se nauhoitetaan pöytäkirjaa varten. Jos tulkkaus

MUISTIO Sivu 29/52

3.11.2008

nauhoitetaan muissa yhteyksissä, se sovitaan sallituksi vain sisäiseen käyttöön eli pöytäkirjaa

varten. Silloinkin tulkille on nauhoituksesta kerrottava ehdottomasti etukäteen. Jos tulkin

puhe halutaan nauhoittaa ilman hänen suostumustaan, hän voi kieltäytyä tehtävästään. Jos

hän saa kuulla nauhoituksesta jälkikäteen, hänen tekijänoikeuksiaan on rikottu.

Toimittaja ei saa myöskään ilman tulkin suostumusta sopia Asiakkaan kanssa siitä, että

tulkkaus nauhoitetaan, ja nauhoituksesta on maksettava tulkille erillinen korvaus.

Samoin tulkkauksen välittämisestä julkisuuteen on sovittava erikseen TULKIN ja toimittajan

sekä asiakkaan välillä tapauskohtaisesti. Siitä sekä nauhoituksesta on myös maksettava

erillinen korvaus, kuten tekijänoikeuksista yleensäkin.

Pyydän korjaamaan tämän kohdan asianmukaiseen muotoon.

Erityisesti viimeinen lause on erittäin harhaanjohtava ja virheellinen, koska se antaa

ymmärtää, että yleissääntöisesti kaikki tulkkaus saadaan aina äänittää tai tallentaa.

126. Vastaus; Katso edellinen vastaus

127. Kysymys;

22.4. Antaako tämä kohta mahdollisuuden sopia siitä, että Toimittaja saa veloittaa

lisäkorvausta tulkkauksen tallentamisesta ja lähettämisestä julkisuuteen tässä

mainituissa välineissä? Normaalikäytäntö alalla on, että tallentamisesta ja

lähettämisestä paitsi sovitaan erikseen tulkkien kanssa, myös maksetaan erikseen

sovittava korvaus, koska tulkeilla katsotaan olevan suoritteeseensa tekijänoikeus.

Asiakkaan sisäisiin hallinnollisiin tarkoituksiin, kuten pöytäkirjan tekoa varten,

tehtävästä tallennuksesta ei korvausta yleensä peritä, mutta siihenkin tarvitaan

tulkkien suostumus.

Nähdäkseni puitesopimuksessa olisi syytä mainita myös tällaisen korvauksen

mahdollisuudesta (yleensä lisäkorvauksena veloitetaan tietty prosentti palkkiosta).

127. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

128. Kysymys;

Tarkoitetaanko kohdassa 22.4, ettei oikeudenkäynnin tulkkauksen nauhoittamisesta tarvitse

sopia erikseen? Kohta on epäselvä.

128. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

129. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 22.4

Miten tämä kohta on tulkittava, kun sen ensimmäinen ja viimeinen virke voivat olla

ristiriidassa keskenään? Vai onko viimeisellä virkkeellä vain haluttu tarkentaa viimeistä

edellistä virkettä, eli pitäisikö viimeisen virkkeen itse asiassa kuulua ”Oikeudenkäynnissä

tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla tavoin”? Vai pitääkö tämä kohta

ymmärtää niin, että minkä tahansa tulkkauksen saa aina tallentaa, mutta sitä saa välittää

julkisuuteen vain erikseen sovittaessa? Miksei tallennuksen osalta tarkenneta sitä, mihin

käyttöön tallenne on menossa?

129. Vastaus; Ks. edellinen vastaus

130. Kysymys;

MUISTIO Sivu 30/52

3.11.2008

1) neuvottelutulkkauksen määritelmä ?

Asioimistulkkaus on määritelty kohdassa 4.5 puitesopimuksessa viranomaisen ja

yksityishenkilön väliseksi keskusteluksi ja neuvotteluksi.

Tulkkaus kohdassa 4.18. määritellään taas “asioimis-, konferenssi- ja neuvottelutulkkausta …”

ja jatkossa mainitaan tulkkauksen tyylilajeja, myös mainiten neuvottelutulkkaus. Lisäksi

hintaliitteessä 5 puhutaan tulkkauksesta yläotsikolla Konferenssitulkkaus, sen alla

konferenssi- ja neuvottelutulkkaus.

- Mitkä ovat osapuolet, jotka asioivat neuvottelutulkkauksessa kohdan 4.18 mukaan ?

- Mihin annetuista luokista sijoitatte valtuuskuntavierailun tulkkauksen ?

- Entä valtionpäämiesten keskinäiset keskustelut ?

Ammattikunta määrittelee tulkkauksen eri lajit niiden teknisten suoritusmuotojen mukaan

(simultaani, konsekutiivi ja kuiskaustulkkaus) ja myös tilanteiden / asiayhteyden mukaan

(konferenssi, asioimistulkkaus, oikeustulkkaus ja valtuuskuntatulkkaus). Tämän luokittelun

mukaan asioimistulkkaukseen kuuluu myös neuvottelutulkkaus.

- Tarjousasiakirjassa konferenssitulkkauksen osalta mainitun neuvottelutulkkauksen

selventäminen olisi tärkeää, jotta tarjoaja osaa yksilöidä tarjouksensa oikein eli tarjoaako

asioimistulkkausta ja konferenssitulkkausta vai ainoastaan asioimistulkkausta.

130. Vastaus; Asiakkaasta ja tilanteesta riippuen neuvotteluissa voidaan käyttää joko

asioimis- tai konferenssitulkkeja.

131. Kysymys;

2) konferenssitulkkauksessa käytettävien tulkkien määrä toimeksiantoa kohden?

Konferenssitulkkauksessa yhtä kieliparia kohden on yleensä vähintään AINA kaksi tulkkia.

Konferenssikielien määrän lisääntyessä myös yhtä kieltä tulkkaavien tulkkien määrä lisääntyy.

Puitesopimuksessa ja tarjousasiakirjoissa käytetään sanaa TULKKI asianmukaisissa kohdissa

yksikössä, mikä saattaa antaa sen kuvan, että myös konferenssitulkkauksessa yksi tulkki voisi

työskennellä koko päivän. Vaikka tulkeilla ei olekaan Suomessa voimassa olevaa

valtakunnallista työehtosopimusta, on selvää, että työterveyslainsäädäntö ja monet muutkin

säädökset asettavat vaatimukset säällisistä ja kohtuullisista työoloista. Ne edellyttävät, että

tulkkien ammatinharjoittamisessa noudatetaan käytäntöjä, jotka mahdollistavat terveenä

pysymisen, mm. sen, että tulkki ei työssään rasitu ylenpalttisesti, että hänen työpisteensä

ergonomia suunnitellaan ad hoc -tilanteissakin eikä tulkki tulkkaa pitkiä aikoja yksin.

Poikkeusoloja sovelletaan joskus erittäin lyhyissä tilaisuuksissa, mutta niistä sovitaan

tapauskohtaisesti erikseen.

- Pyydän harkitsemaan tämän asian ilmaisemista tarjousasiakirjassa, esim. lisäämällä

konferenssitulkkauksen osalta "tulkki ja tarvittaessa tulkit" asiakirjoihin.

131. Vastaus; Asiakas tilaa tapauskohtaisesti sen määrän tulkkeja kuin tarpeelliseksi

katsotaan. Puitesopimuksen kohdassa 18.7 viitataan alan tavanomaisten työolosuhteiden

järjestämiseen. Kohtuuttomien työolosuhteiden valvonta kuuluu työsuojelupiirille.

132. Kysymys;

10 Asiakkaan tulee ilmoittaa Toimittajalle etukäteen, jos tulkattava sanasto tai toivottu

tulkkaustyyli poikkeaa tavanomaisesta, esimerkiksi jos tulkattava henkilö lukee nopeasti

usean sivun verran teknisen erikoisalan tekstiä suoraan paperista. Tulkille

tulee mahdollisuuksien mukaan antaa tilaisuus tutustua tällaiseen aineistoon etukäteen.

Vastuu yllättävien muutosten aiheuttamasta vaikutuksesta tulkkauksen laatuun on

Asiakkaalla.

Normaali käytäntö on, että tulkki VOI yrittää parhaansa, mutta hänellä on täysi oikeus

kieltäytyä ylivoimaisesta tehtävästä, jollaiseksi nopeasti luettu (teknisen erikoisalan) teksti voi

MUISTIO Sivu 31/52

3.11.2008

koitua. Lisäksi tulkkauksen laatu kyseisen harjoituksen jälkeen kärsii varmasti pitkään

samassa tilaisuudessa.

132. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi.

133. Kysymys;

Erilaisten tekstien sisäluku on valitettavasti tulkin arkipäivää, mutta onko asiakohdan

sanamuotoilua mahdollista parantaa siten, että sen nojalla tulkkia ei ole mahdollista pakottaa

suorittamaan huonoa työtä ?

133. Vastaus; Tulkkauksesta ei voida kieltäytyä, mikäli toimeksianto on otettu vastaan. Tulkin

on kuvatun kaltaisten töidenkin osalta tehtävä parhaansa.

134. Kysymys;

- kuinka otetaan muiden kuin kohdekieli-suomi tai suomi-kohdekieli -

kieliyhdistelmien tarjoajat ?

Liitteessä 5 ja muissakin tarjousasiakirjoissa jää epäselväksi onko tarjoajalla mahdollisuus

tarjota myös kieliyhdistelmiä muut kielet – muut kielet. Esim. ranska-englanti, englantivenäjä.

Liitteessä toisaalla taas on mm. pisteytystä koskeva lause Konferenssitulkkaus

kohdekielestä englantiin (maksimipisteet 5)

joka toivottavasti on lapsus ja vain esimerkki, koska ei kai konferenssitulkkausta ole tarkoitus

tarjota ainoastaan kohdekielestä englantiin?

Valtionhallinnossa pidetään myös konferensseja, joissa ei käytetä suomen kieltä lainkaan.

Kuinka näiden kielijärjestelyjen tarjoukset otetaan huomioon ja pisteytetään liitteessä 5 ja

kuinka ne arvotetaan muutoin tarjouksista?

Useasti konferenssitulkeilla on enemmän kuin kaksi työkieltä ja he tulkkaavat pääsääntöisesti

äidinkieleensä tai ns. aktiivikieleensä.

134. Vastaus; Eri kieliyhdistelmistä (esim. englanti – venäjä) ei saa lisäpisteitä lukuun

ottamatta Liitteen 5 kohtia, joissa tarjoajan on asioimistulkkauksen osalta mahdollista luetella

kielet joita se kykenee tulkkaamaan lähdekielestä ruotsiin (maksimipisteet 5) ja

konferenssitulkkauksen osalta lähdekielestä englantiin (maksimipisteet 5)

135. Kysymys;

Kuinka huomioitte tarjoajan osalta pisteytyksessä sen, että hän voi tarjota tulkkeja,

jotka tulkkaavat useammasta kohdekielestä esim. suomen kieleen tai johonkin

muuhun kieleen, jotta tarjoajat tulevat muiden kanssa tasapuolisesti kohdelluiksi ?

135. Vastaus; Sama henkilö voidaan nimetä useamman kielen tulkiksi, mikäli tämä täyttää

asetetut vähimmäisvaatimukset ja kykenee tarjottujen kielten tulkkaamiseen vaaditulla

tavalla.

136. Kysymys;

18.28.1 Tulkkauksen toimitusaika Normaali toimitus

Tulkkaustilaus vähintään kahdeksan tuntia ennen toimitusta – kommenttina todettakoon, että

jos toimittaja saa tilauksen 8 tuntia ennen toimitusta, tilaajan olisi klo 8 aamulla tulkkia

tarvitessaan tilattava tulkki keskiyöllä. On aika epätodennäköistä, että konferenssitulkin saa

tällaisella varoitusajalla konferenssitulkkaukseen – lisäksi jo aiemman perusteella

toistettakoon vielä, että yhtä kieliparia kohden yleensä tarvitaan AINA vähintään kaksi. Kohta

MUISTIO Sivu 32/52

3.11.2008

koskee luultavasti enemminkin asioimistulkkausta, mutta näkisin asianmukaisena täsmentää

sitä sen mukaisesti.

Tuskinpa konferenssiakaan päätetään järjestää 8 tunnin varoitusajalla.

136. Vastaus; Sopimuksen kohdassa 18.21 on määritelty, mihin kellonaikoihin tilauksia voi

tehdä. Kysyjän esittämä tilanne ei siten ole mahdollinen.

137. Kysymys;

18.28.2 Pikatoimitus. Tämä kohta viitannee ainoastaan asioimistulkkaukseen,

samoin kuin kohta lisähinnat 18.29.

Konferenssitulkkauksessa ei ole tapana laskuttaa lisää kiireellisyydestä eikä virka-ajan

ulkopuolella tulkkaamisesta, tietenkin se voisi olla ilahduttava mahdollisuus saada palkkioita

mukautettua inflaatioon. Työn luonne on sellainen, että konferenssit (kuten myös

valtuuskuntavierailut) järjestetään osanottajille sopivina ajankohtina ja näitä voivat olla myös

viikonloput, iltatilaisuudet jne. Jos iltatilaisuus on päivän kokouksen päätteeksi, silloin toki

ylimääräisestä työajasta peritään lisäkorvaus, mutta erillisestä illalla pidetystä seminaarista ei

ole käytäntönä laskuttaa iltatyön lisää, valitettavasti. Ammattikunta on hyväksynyt asian

konferenssitulkkauksen alalle ryhtyessään. Asioimistulkkauksessa tilanne saattaa olla toinen.

137. Vastaus; Hintalomakkeen ko. kohdan korotusprosentiksi on sallittua laittaa 0%:a, mikäli

tarjoaja ei halua korotettua hintaa periä.

138. Kysymys;

REKLAMAATIOT JA SOPIMUSRIKKOMUKSET, 20.2, 20.4

- Kuka arvioi tulkkauksen merkittävän virheen ? Asiakas? Asiakas ja toimittaja. Asiakas,

toimittaja ja tulkki yhdessä ? Asiakas – myös suurissa kansainvälisissä konferensseissa – voi

piiloutua ns. hypoteettisen tulkin virheen taakse, kun on tullut sanotuksi jotakin sopimatonta.

Tällaisia tilanteita on tiedossamme ja ne on syytä arvioida useamman osapuolen toimesta.

Tarkoitetaanko tälläkin kohdalla tarkoitetaan lähinnä asioimistulkkausta ?

138. Vastaus; Merkittävän virheen olemassaolon arvioi lähtökohtaisesti asiakas.

139. Kysymys;

SÄHKÖINEN LASKU

RAPORTOINTI

18.31 Yhtenäinen tilaustenhallinnan kokonaispalvelu

- Ovatko järjestelmät sellaisia, että niitä voidaan tasapuolisesti käyttää kaikilla

olemassa olevilla yleisimmillä käyttöjärjestelmillä (Windows, Linux, Mac OS) ?

- Jos näin ei ole, mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että tarjoajat ovat tasapuolisessa

asemassa asian suhteen ?

139. Vastaus; Valittujen toimittajien kanssa neuvotellaan mahdollisesta liittymisestä

tilaustenhallinnan järjestelmään erikseen.

140. Kysymys;

LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITO

Puitesopimus 33.1 Tämä sopimusasiakirja on julkinen. Tämän sopimusasiakirjan

liitteiden julkisuus määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun

lain (621/1999) mukaan. Toimittaja ja Hansel voivat myöhemmin sopia siitä, mitkä

Puitesopimuksen liitteet määrätään salassa pidettäviksi. Tällaisia liitteitä voivat olla

esimerkiksi liitteet, jotka sisältävät yksilöintitietoja Toimittajan Sopimuksen

mukaisen palvelun tuottamiseen käyttämistä henkilöistä.

MUISTIO Sivu 33/52

3.11.2008

- Tarkoittaako tämä puitesopimuksen kohta sitä, että palvelun tuottamiseen

käytettyjen henkilöiden CV:t ovat julkisia asiakirjoja ennen kuin toisin päätetään?

Näin mahdollistetaan alihankkijana käytettyjen tulkkien henkilö- ja ammattitietojen

mahdollinen hyväksikäyttö, jopa altistetaan heidät identiteettivarkauden kohteiksi. Toivon

tarkennusta tähän osioon siten, että yksilöidään henkilötiedot henkilön nimeä lukuun

ottamatta luottamuksellisiksi.

140. Vastaus; Tarjoaja voi ilmoittaa, että henkilöiden nimet ja CV:t sisältävät liike- ja

ammattisalaisuuksia.

141. Kysymys;

Tarjouspyynnön kohta 5.4. Tarjousten jättäminen ja voimassaolo

Kohta 5.4.: Tarjous on jätettävä allekirjoitettuna suljetussa kirjekuoressa paperilla kahtena

kappaleena sekä tarjous ja liitteet 4 ja 5 yhtenä kappaleena....

KYSYMYS: Jos tarjous on allekirjoitettava, onko CD:llä tai USB-tikulla oleva tarjous oltava

myös allekirjoitettu (skannattuna paperiversiosta) vai riittääkö, että sähköinen tarjous on

ilman allekirjoitusta CD:llä tai USB-tikulla?

141. Vastaus; Sähköisenä toimitettavaa aineistoa ei tarvitse allekirjoittaa

142. Kysymys;

KYSYMYS: Mikä on se tarjous, joka allekirjoitetaan liitteiden lisäksi?

142. Vastaus; Tarjouksella tarkoitetaan kokonaisuutena kaikkia tarjouspyynnössä vaadittuja

selvityksiä sekä muita tietoa. Tarjoajan tarjouksesta tulee löytyä allekirjoitus (esim.

saatekirjeessä), jolla voidaan todentaa tarjoajan sitoutuminen tarjoukseensa.

143. Kysymys;

KYSYMYKSEN KOHDE: Tarjouspyynnön kohta 6.3.

Kohdassa sanotaan: Tarjoukseen on liitettävä tämän tarjouspyynnön liitteenä 4 oleva....

Toisaalla samassa kohdassa sanotaan: Tarjoajan ja kaikkien mahdollisen konsortion jäsenten

tulee täyttää ja allekirjoittaa tarjouspyynnön liitteenä 2 oleva vakuutus yrityksen tiedoista.

KYSYMYS: Tässä kohdassa tarkoitettaneen liitettä 2 ”Liite 2 Vakuutus yrityksen tiedoista.pdf”?

143. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.3 SEURAAVASTI:

Tarjoukseen on liitettävä tämän tarjouspyynnön liitteenä 2 oleva ilmoitus ammatti- ja

elinkeinorekisterimerkinnästä sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta sekä

siitä, että tarjoajan edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei ole tuomittu

yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta.

144. Kysymys;

Tarkoitetaanko Tarjouspyynnön sivulla 9 olevassa kohdassa ”Tarjoukseen on liitettävä tämän

tarjouspyynnön liitteenä 4 oleva ilmoitus….” tarjouspyynnön liitettä 2? Emme ole mistään

löytäneet liitettä 4.

MUISTIO Sivu 34/52

3.11.2008

144. Vastaus; Ks. edellinen vastaus.

145. Kysymys;

KOHTA 6.8.

Tarjouspyynnössä olevassa hintaesimerkissä ja tarjouksen liitteenä olevassa sopimuksen

hintaesimerkissä on eroavaisuus. Ilmeisesti sopimustekstin esimerkissä on laskuvirhe.

KYSYMYS: Onko sopimustekstissä olevassa esimerkissä laskuvirhe?

145. Vastaus; Sopimuksen kohdassa 16.3 olevassa esimerkissä on virheellinen lopputulos.

Käyttämällä nykyistä palvelumaksuprosenttia 1,5% saadaan oikea lopputulos 406,09 euroa

(ks. tarjouspyynnön kohta 6.8)

146. Kysymys;

4. KYSYMYKSEN KOHDE: Sana ”Tarjous” tarjouspyynnössä ja tarjouksen rakenne

Sana ”tarjous” esiintyy hyvin monessa kohdassa tarjouspyynnössä, esim.

- Kohta 5.4.: Tarjous on jätettävä allekirjoitettuna suljetussa kirjekuoressa paperilla...

- Kohta 6.2: Tiedot annetaan tarjoukseen liitettävällä selvityksellä...

- Kohta 6.3.: Tarjoukseen on liitettävä tämän tarjouspyynnön...

- Kohta 6.4.: Tarjoajan teknisiin edellytyksiin liittyvät tiedot annetaan tarjoukseen

liitettävällä...

- Kohta 7.1.: Tarjous tulee allekirjoittaa.

- Kohta 6.9. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta ei arvioida ainoastaan tällä

selvityksellä, vaan arviointiin vaikuttaa koko tarjouksen sisältö.

KYSYMYS: Käsitetäänkö sanalla ”tarjous” näissä kohdissa erillistä tarjouskirjettä, jonka

liitteenä sitten tarjouspyynnössä olevat selvitykset ovat vai tarkoittaako sana ”tarjous”

yhteisesti kaikkia toimitettavia asiakirjoja?

146. Vastaus; Sana ”Tarjous” tarkoittaa kaikkia toimitettavia asiakirjoja kokonaisuutena.

147. Kysymys;

Liite 4 Käännöspalveluiden hinta- ja laatulomake.xls: Erityisosaamisen kohta b1) "täytä tähän

lyhyt kuvaus (noin 5 lausetta) tarjotun kääntäjän 1 kokemuksesta kyseiseen

erityisosaamiseen liittyen (kuvauksessa mainittava töiden ajankohta ja toimeksiantaja)"

Koska alihankkijat/freelancerit tekevät töitä useille toimeksiantajille, toimeksiantajan

mainitseminen rikkoo alihankkijan ja kyseisen työn toimeksiantajan välistä

salassapitosopimusta. Voisiko toimeksiantajan jättää mainitsematta?

147. Vastaus;Toimeksiantajan sijaan voidaan mainita myös yritys jonka toimesta vaadittu työ

on suoritettu. Keskeistä on, että esitetyn kokemuksen todenperäisyys voidaan tarvittaessa

osoittaa jälkikäteen.

148. Kysymys;

Miten paljon asiakas arvioi työvuosta olevan virka-ajan ulkopuolisia käännöksiä?

MUISTIO Sivu 35/52

3.11.2008

148. Vastaus; Virka-ajan ulkopuolisten käännösten määrä riippuu täysin asiakkaasta ja

selviää lopullisesti vasta sopimuskauden aikana.

149. Kysymys;

Miten paljon asiakas arvioi työvuosta olevan FI-FR- ja FI-DE-käännöksiä?

149. Vastaus; Myös yksittäisten kieliparien osalta käännöstöiden lopullinen määrä riippuu

täysin asiakkaasta ja selviää vasta sopimuskauden aikana.

150. Kysymys;

Puitesopimus kohta 21.3 "Käännöstyöhön osallistuu lähde- ja kohdekieltä puhuvia henkilöitä

(yksi lähde- ja yksi kohdekielinen henkilö) tämän Puitesopimuksen kohdan 8 mukaisesti, jos

asiakaskohtaisesti niin sovitaan." Tarkoittaako tämä esimerkiksi, että voidaan sopia

käytettävän FI-DE-käännöksessä suomea äidinkielenään puhuvaa kääntäjää ja saksaa

äidinkielenään puhuvaa kielentarkistajaa?

150. Vastaus; Kyllä

151. Kysymys;

Miten tarjouksen sisällysluettelo pitäisi rakentaa? Onko Hanselilla valmis malli sopivasta

tarjouksen sisällysluettelosta vai voivatko tarjoajat rakentaa tarjouksen vapaasti?

151. Vastaus; Tarjous voidaan rakentaa vapaasti, mutta sen tulee ehdottomasti olla

allekirjoitettu ja sisältää kaikki vaaditut selvitykset

152. Kysymys;

Matkakustannusten korvaus? Onko näin, esim. jos tulkki menee Oulusta Rovaniemen käräjille

tulkkaamaan klo 10-13 väliseksi ajaksi paikan päälle. Meno-paluu kilometrit on n. 500km.

(Julkisilla kulkuneuvoilla matka tuottaisi kohtuutonta odotusaikaa tulkille ja Rovaniemellä ei

ole kyseisen kielen tulkkia.) Matkakorvausta ei makseta kuin 300 km verran???

152. Vastaus; Kysyjän esittämä tilanne on yksi syy sille, miksi asioimistulkkaus on jaettu

läänikohtaisiin alueisiin. Puitesopimuksen kohdassa 12.4 on kuitenkin annettu mahdollisuus

sopia asiasta asiakaskohtaisesti toisin.

153. Kysymys;

Riittääkö tässä tarjousvaiheessa ainoastaan tarjoajan antama vakuutus yrityksen tiedoista?

Vai onko syytä lähettää "talousdokumentit" ne tässä vaiheessa?

153. Vastaus; Mikäli kysymys koskee tarjouspyynnön kohdassa 6.3 esitettyjä vaatimuksia,

riittää kun tarjoaja (tai konsortiotapauksessa kaikki mahdollisen konsortion jäsenet) täyttää ja

allekirjoittaa tarjouspyynnön liitteenä 2 olevan vakuutuksen yrityksen tiedoista. Kysyjän

viittaamia dokumentteja ei siten tässä vaiheessa tarvitse toimittaa

154. Kysymys;

MUISTIO Sivu 36/52

3.11.2008

12.9. Pidetäänkö alihankkijoiden/freelancereiden Toimittajalle ilmoittamia omien

palkkioidensa korotuksia riittävänä perusteena korottaa myös Toimittajan

palveluiden hintoja (vrt. alan yleinen todellinen kustannuskehitys)?

154. Vastaus; Hinnankorotuksen hyväksyttävät perusteet arvioidaan tapauskohtaisesti.

Lähtökohtana käytetään alan yleistä, todellista kustannuskehitystä.

155. Kysymys;

Kohdan viimeinen virke kuuluu: ”Tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla

tavoin.” Viitataanko tällä edellisessä virkkeessä käsiteltyyn oikeustulkkaukseen vai

ylipäätään tulkkaukseen?

155. Vastaus; Kohdan 22.4 viimeisellä lauseella viitataan tulkkaukseen ylipäätään.

156. Kysymys;

23.5. Peruutustapauksessa Toimittaja on oikeutettu veloittamaan 100 % sovitun

toimeksiannon kokonaishinnasta sekä tulkin todistettavat matkakulut, jos peruutus

tapahtuu enintään kaksi viikkoa ennen toimeksiannon alkua. Miksi aika on

määritelty niin lyhyeksi?

Peruutusehdoissa olisi syytä käyttää porrastusta esimerkiksi siten, että jos tulkkaus peruuntuu

vähintään 2 viikkoa mutta enintään 4 viikkoa ennen sovitun toimeksiannon

alkamisaikaa, Toimittajalla olisi oikeus veloittaa 50 % sovitun tulkkaustyön kokonaishinnasta

sekä tulkin todistettavat kulut, siis muutkin kuin matkakulut. Enintään 2 viikkoa

ennen toimeksiannon alkua tapahtuvista peruutuksista veloitettaisiin edelleen 100 %

hinnasta sekä todistettavat kulut.

Perustelut:

Peruutuskorvauksen porrastus: Kun tulkin kanssa on sovittu toimeksiannosta, hän

sitoutuu siihen ja kieltäytyy muista, päällekkäisistä toimeksiannoista. Jos sovittu toimeksianto

peruutetaan esimerkiksi 2 viikkoa ja 1 päivää ennen sen alkamisaikaa, tulkki ei välttämättä

ehdi saada tilalle enää mitään muuta työtä. Tässä vaiheessa tulkki on myös jo saattanut

käyttää työaikaansa toimeksiantoon valmistautumiseen. Valtionhallinnon toimeksiannoille voi

näillä peruutusehdoilla olla vaikea saada päteviä tulkkeja, jos näillä on riski jäädä kokonaan

nuolemaan näppejään sitoutuessaan toimeksiantoon, joka sitten peruutetaan niin myöhään,

että korvaavaa työtä ei enää ehdi saada.

Myös muiden kuin matkakulujen korvaaminen: Erittäin vaativissa toimeksiannoissa

tulkille saattaa toimeksiantoon valmistautuessa syntyä aiheeseen perehtymisestä muitakin

kuluja kuin matkakuluja.

156. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

sopimusehtojen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö

valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä. Kysymyksestä liittyen

muiden kuin matkakulujen korvaamiseen ei käy ilmi mihin kuluihin kysyjä viittaa, eikä asiaan

voida siten ottaa kantaa.

157. Kysymys;

23.5 Viimeinen virke kuuluu: ”Tämä veloitusoikeus on voimassa vain silloin, kun Toimittaja ei

ole saanut muuta työtä peruuntuneen tilalle.” Miten tämä muu työ määritellään?

Toimittajayritys saattaa ehkä saada toisen tulkkaustilauksen samaan ajankohtaan, mutta

siihen ei välttämättä voida työllistää samaa tulkkia/samoja tulkkeja kuin peruutettuun

toimeksiantoon (esimerkiksi koska kysymys on eri kielistä). Toimittaja saattaa kuitenkin

joutua maksamaan peruutetu(i)lle tulk(e)ille peruutuskorvauksen. Olennaisempaa olisi siis

tarkastella sitä, voidaanko korvaavaan toimeksiantoon työllistää samat tulkit.

MUISTIO Sivu 37/52

3.11.2008

157. Vastaus; Sopimuksen kohdassa 23.5 tarkoitetaan korvaavaa työtä, jonka tekevät samat

tulkit.

158. Kysymys;

Kääntäjien ja tulkkien CV-pohja, Korkeakoulu- tai vastaava tutkinto:

2. Onko tässä tarkoitus ilmoittaa myös henkilön suorittaman tutkinnon pääaine ja

muut tutkintoon sisältyvät opinnot? Kyseessä lienee aika olennainen tieto. Vai onko

tarkoitus liittää mukaan varsi-nainen ansioluettelo, josta nämä tiedot käyvät ilmi

(vrt. seuraava kohta)?

159. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITTEENÄ 7 OLEVAA CV POHJAA

SEURAAVASTI: Tarjotun tulkin/kääntäjän tutkinnon lisäksi tarjoajan tulee ilmoittaa myös

pääaine

160. Kysymys;

6. Ammattikokemus. Kahdella rivillä ei juuri mahdu esittelemään henkilön

ammattikokemusta, joka on käännös- ja tulkkaus-alan osaamista arvioitaessa

kuitenkin varsin tärkeä asia, kuten tarjouspyynnön kriteereissäkin korostetaan.

Onko tarkoitus, että tämän lomakkeen mukaan liitetään 1-2 sivun mittainen

varsinainen ansioluettelo, josta käy ilmi tarkempia tietoja niin koulutuksesta kuin

ammattikokemuksestakin?

160. Vastaus; Tarjouspyynnön liitteenä 7 oleva CV pohja tulee toimittaa täytettynä jokaisen

tarjotun kääntäjän/tulkin osalta. Kohdassa ammattikokemus voidaan tarjotun tulkin /

kääntäjän ammattikokemuksesta kertoa yleisellä tasolla, muutamalla lauseella. Ei ole

kiellettyä toimittaa erillistä ansioluetteloa, mutta tätä ei tarjousten vertailuvaiheessa

huomioida.

161. Kysymys;

Allekirjoitus.Tarjouspyynnössä todetaan, että jokaisen nimettävän tulkin ja

kääntäjän on täytettävä ja toimitettava tällainen lomake. Onko kuitenkin niin, että

tulkki/kääntäjä itse ei allekirjoita lomakkeessa antamiaan tietoja vaan että sen

tekee tarjouksen tekijä?

161. Vastaus; Tarjotun tulkin / kääntäjän ei tule itse allekirjoittaa liitettä 7 (CV), vaan sen

allekirjoittaa tarjoava yritys.

162. Kysymys;

Tulkkauksen hinta- ja laatulomake, konferenssitulkkaus. Konferenssitulkin

koulutusMillä perusteella konferenssitulkin erikoistumiskoulutukselle on annettu

laatupisteytyksessä näin suuri painoarvo?

Konferenssitulkkien erikoistumiskoulutus antaa sen suorittaneelle ammatilliset valmiudet

toimia konferenssitulkkina, mutta vasta useiden vuosien kokemus käytännön työelämästä

mahdollistaa osaamisen kehittämisen sellaiselle tasolle, että tulkki pystyy selviytymään

tilanteesta kuin tilanteesta. Konferenssi-tulkkaus vaatii myös jatkuvaa harjoitusta ja taidon

ylläpitämistä erilaisissa tulkkaustilanteissa, jotta riittä-vä tulkkausrutiini pääsisi kehittymään.

Hinta- ja laatulomakkeen pisteytys painottaa nyt erikoistumiskoulutuksen suorittamista yhtä

paljon kuin yli 10 vuoden ammattikokemusta tulkkina toimimisesta. Tämän pisteytyksen

mukaan esimerkiksi 15 vuotta päätoimisesti tulkkina toiminut henkilö, jolla on takanaan

vaikkapa 1000 konferenssi-tulkkauspäivää mutta joka ei ole suorittanut

erikoistumiskoulutusta, katsotaan pisteissä yhtä päteväksi kuin konferenssitulkkien

MUISTIO Sivu 38/52

3.11.2008

erikoistumiskoulutuksen suorittanut, kolme vuotta sivutoimisesti tulkkina toiminut henkilö,

jolla noiden 3 vuoden ajalta on kokemusta ainoastaan vähimmäisvaatimuksissa määri-telty

minimi 12 päivää.

Todellisen laadun arvioinnin kannalta oikeampi painotus olisi esimerkiksi 0,5 pistettä

konferenssitulkin koulutuksesta ja yli kymmenen vuoden kokemuksesta esimerkiksi 1,5

pistettä, jolloin laatupisteiden laskennassa käytettävä enimmäispistemäärä pysyisi samana.

162. Vastaus; hankintayksiköllä on oikeus päättää kokonaistaloudellisen edullisuuden

arvioinnissa käytettävät tekijät ja niiden painoarvot.

163. Kysymys;

Tarjouspyyntö. Mitkä ovat perusteet sille, että englannin, ruotsin ja venäjän osalta laatu- ja

pätevyysvaatimukset ja näiden painoarvo ovat kovemmat kuin muiden kielten kohdalla?

163. Vastaus: Hankintayksikkö päättää tapauskohtaisesti käyttämistään vertailukriteereistä ja

painoarvoista. Kriteerit on muotoiltu yhteistyössä asiakastyöryhmän kanssa. Mainittujen

kielten osalta laatu- ja pätevyysvaatimukset perustuvat kyseisten kielten kääntäjiltä

vaadittuihin ominaisuuksiin ja osaamiseen.

164. Kysymys;

Onko hinnat tarkoitus ilmoittaa per tulkki? Tätä ei mainita selvästi missään. Siten

esimerkiksi yhden päivän (työaika enintään 7 tuntia) kestävässä tilaisuudessa, jossa on

tulkkaus englanti-suomi-englanti ja jossa tehtävän hoitaa kahden tulkin tulkkitiimi, palvelusta

laskutetaan 2 x englannille ilmoitettu päivähinta + kulut + alv. Konferenssitulkkauksessahan

tarvitaan aina vähintään kaksi tulkkia per kielipari.

164. Vastaus Hinnat ilmoitetaan per tulkki. Tarjotun kielen osalta nimettyjen tulkkien hintojen

on oltava yhteneväisiä. Jokaisen kielen tulkkityölle annetaan yksi päivä/tuntihinta, jota

sovelletaan tarjoajan kaikkiin tulkkeihin.

165. Kysymys;

Kiireellisen työn lisä. Onko tässä ilmoitettava korotusprosentti tarkoitus laskea

toimeksiannon kokonaishinnasta?

165. Vastaus; Kyllä, kiireellisen työn lisä lasketaan toimeksiannon kokonaishinnasta.

Korotusprosentti kertoo, minkä verran toimeksianto on kalliimpaa verrattuna normaalien

tilaus-toimitusaikojen puitteissa tehtäviin toimeksiantoihin.

166. Kysymys;

Tulkkaus virka-aikojen ulkopuolella. Mistä tässä ilmoitettava korotusprosentti on

tarkoitus laskea? Esimerkiksi kokouksessa, jonka kesto on seitsemän tuntia klo 11-

18, virka-ajan ulkopuolista työaikaa on kaksi tuntia. Tällaisesta kokouksesta

laskutettaisiin normaalisti päivähinta. Sovelletaanko korotusprosenttia silloin koko

päivän hintaan?

166. Vastaus; Virka-aikojen ulkopuolista korotusprosenttia sovelletaan vain virka-aikojen

ulkopuolella. Kysyjän esimerkissä virka-ajan ulkopuolista työaikaa on kaksi tuntia.

MUISTIO Sivu 39/52

3.11.2008

167. Kysymys;

Tarjouspyyntö. Miten vaatimus siitä, että tarjous ja sen liitteet on laadittava suomeksi, on

perusteltavissa Suomen kielilain näkökulmasta? Tuleeko ruotsinkielinen tarjous

automaattisesti hylätyksi?

167. Vastaus; Hankintayksiköllä on oikeus päättää millä kielellä tarjous tehdään, syynä tähän

on tarjousten käsittely.

168. Kysymys;

Tarjouspyyntö. Miksi konferenssitulkeille ei ole vaatimuksena korkeakoulututkintoa kuten

kääntäjien kohdalla (6.7.)? Esim. kansainvälisissä yhteyksissä toimivilta konferenssitulkeilta

tutkintoa vaaditaan. Yhdenvertaisuuden vuoksi myös konferenssitulkkauksessa tulisi

vaatimuksena olla korkeakoulututkinto, jotta sen suorittaneet olisivat tasavertaisessa

asemassa kääntäjien kanssa.

168. Vastaus; Hankintayksikkö on asiakastyöryhmän kanssa aiheesta keskusteltuaan päätynyt

tällaiseen ratkaisuun.

169. Kysymys;

Tarjouspyyntö. Kääntäjien ja tulkkien CV-pohjassa on kohdassa 5. vain auktorisoitu

kielenkääntäjä – pitäisi olla auktorisoitu/virallinen kääntäjä, sillä auktorisoituja kääntäjiä

koskeva laki tuli voimaan vasta tämän vuoden alussa ja ylimenokausi on viisi vuotta, siis

virallisia kääntäjiä on vielä vuoden 2012 loppuun asti. (Tämä ei ole tosin kysymys, mutta

tämä tulisi ehdottomasti korjata).

169. Vastaus; MUUTETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITTEENÄ 7 OLEVAA CV-POHJAA

SEURAAVASTI: Kohta 5: ONKO HENKILÖ AUKTORISOITU / VIRALLINEN KIELENKÄÄNTÄJÄ

170. Kysymys;

Puitesopimus. Onko kohta 7.2 riittävän selvä? Onko ymmärrettävissä, että Asiakaskohtaisen

palvelusopimuksen pituus voi olla huomattavastikin lyhyempi kuin 4-vuotinen puitesopimus?

170. Vastaus; Asiakas määrittää asiakaskohtaisen palvelusopimuksen voimassaolon pituuden

puitesopimuskohdan 7.2 mukaisesti.

171. Kysymys;

Puitesopimus. Onko mahdollista sopimustasolla täsmentää, millainen kohdassa 10.1 mainittu

vastaanottotarkastus on? Sen suorittamistapa jää epäselväksi.

171. Vastaus; Kohtaa ei voida täsmentää, koska vastaanottotarkastuksen suorittamistapa on

asiakaskohtainen.

172. Kysymys;

Tarkoittaako kohta 18.2/18.5 käytännössä sitä, että toimittaja voi viime kädessä käyttää

oikeastaan ketä vain kääntäjää tai tulkkia, joka määritellään vastaavantasoiseksi, kunhan

asiakas tämän kääntäjän tai tulkin hyväksyy? Voiko kääntäjä ja tai tulkki olla joku muu kuin

alkuperäisissä listoissa mainittu?

MUISTIO Sivu 40/52

3.11.2008

172. Vastaus; Kyllä

173. Kysymys;

Ovatko kohtien 22.1, 22.2 ja etenkin 22.3 ja 22.5 tekijänoikeuksien siirtoa ja käännöksen

muutos- sekä rajattomia käyttöoikeuksia koskevat kohdat vallitsevan tekijänoikeustulkinnan

ja käytännön mukaisia ja kohtuullisia? Tarkoitetaanko kohdan 22.1 viimeisessä virkkeessä,

että myös moraalisista oikeuksista voitaisiin sopia? Viittaussuhde ”tästä” antaa näin

ymmärtää.

173. Vastaus; Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus voidaan luovuttaa, joten

hankintayksikkö ei näe ristiriitaa tekijänoikeuslain taikka käytäntöjen suhteen.

Tekijänoikeuslain 3 §:ssä määritellään oikeuksia, joita luovutus ei koske. Viittaus

toisinsopimismahdollisuuteen (”tästä” kysyjän kysymyksessä) tarkoittaa ehtoa

kokonaisuudessaan ja lähinnä käyttöoikeutta.

174. Kysymys;

Voisiko peruutusehdot porrastaa esim. siten, että jos tulkkaus peruuntuu 2 viikkoa mutta

enintään 4 viikkoa ennen toimeksiannon alkamista, korvaus on 50 % tulkkaustyön

kokonaishinnasta sekä tulkin todistettavat kulut (muutkin kuin matkakulut), ja enintään 2

viikkoa ennen toimeksiantoa tapahtuvista peruutuksista 100 % + todistettavat kulut?

Puitesopimuksessa nyt olevalla peruutusehdolla saattaa olla vaikea saada päteviä tulkkeja.

174. Vastaus; Sopimuksen kohdan 23.5 mukaisesti asiasta on mahdollista sopia kysyjän

kuvaamalla tavalla.

175. Kysymys;

Onko syytä erikseen mainita esim. kohdassa 23.7.1. tulkin mahdollinen päihtymys, kun

tällaisia tilanteita ei käytännössä juuri tavata?

175. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe syytä muuttaa kohtaa kysyjän ehdottamalla tavalla.

176. Kysymys;

Onko kohta 23.11 sopimusoikeudellisesti tasapuolinen, kun toimittajalla – jolla on varsin

paljon velvoitteita Hanseliin päin – ei ole oikeutta saada Hanselin viivästyksestä

sopimussakkoa?

176. Vastaus; Kysymyksestä ei käy ilmi, millaiseen Hanselin viivästykseen kysyjä viittaa.

177. Kysymys;

Onko konsortion yhteisvastuullisuusehtoon (ks. erityisesti 27.2) mahdollisuutta puuttua, sillä

tämä pykälä on erityisen syrjivä pien- ja mikroyritysten näkökulmasta ja aiheuttaa

käytännössä sen, että pienempien toimijoiden on mahdoton muodostaa yhteenliittymiä liian

raskaiden yhteisvastuusäännösten vuoksi.

177. Vastaus; Yhteisvastuullisuusehto turvaa asiakkaan oikeuksia. Konsortio voi keskinäisin

sopimuksin pyrkiä varmistamaan jäsentensä vastuita ja velvollisuuksia.

178. Kysymys;

MUISTIO Sivu 41/52

3.11.2008

Tarjouspyyntö 6.7.

Miksi konferenssitulkeilta vaadittava tulkkauskokemus on näin vähäinen? 12 päivää / 3 pvää 3

vuodessa ei ole kovin kummoinen vaatimustaso eikä osoita vielä ammatillista osaamista.

Ammattitulkilla tulkkauspäiviä pitäisi olla vuodessa ainakin muutama kymmenen.

178. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu

valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.

179. Kysymys;

LIITE 5 - Miksi Turun yliopiston konferenssitulkkauksen kurssista saa saman verran pisteitä (1

piste) kuin 10 vuoden ammatillisesta kokemuksesta 1 piste)? Sinänsä on hyvä, että kurssi

huomioidaan, mutta eikö tässä ole aikamoinen epäsuhta, etenkin kun kokonaisesta

akateemisesta loppututkinnosta saa vain 0,5 pistettä?

179. Vastaus; Hankintayksikkö on asiakastyöryhmän kanssa aiheesta keskusteltuaan päätynyt

tällaiseen ratkaisuun.

180. Kysymys;

PUITESOPIMUS - Miksi kohdassa 4 (Määritelmät) on määritelty asioimistulkkaus (4.5) erikseen

ja lisäksi yhdessä kaikkien muiden tulkkauksen lajien kanssa (4.18)? Miksi

konferenssitulkkausta ei ole määritelty omana kohtanaan?

180. Vastaus; Asioimistulkkauksen erillinen määrittely on tarpeen siksi, että

asioimistulkkaukseen sovelletaan erilaista kilometrikorvaussääntöä kuin muuhun

tulkkaukseen. Vastaavaa erikoiskohtaa ei ole konferenssitulkkausta koskien.

181. Kysymys;

12.4 -Miksi matkakulujen korvaaminen perustuu VES:in? VES:n käyttäminen matkakulujen

korvaamiseen on ongelmallista, koska se lähtee siitä olettamuksesta, että matkustaja on

virkasuhteessa oleva virkamies. Tulkit eivät ole virkamiehiä, vaan yksittäisiä

elinkeinonharjoittajia, eivätkä he ole VES:n piirissä.

181. Vastaus; Myös muiden kuin virkamiesten matkakustannusten korvaaminen valtion

matkustussäännön mukaisesti on yleistä ja asia on ratkaistu samalla tavalla esimerkiksi

tietotekniikkahankintojen yleisissä sopimusehdoissa.

182. Kysymys;

17.3 - Miksi tässä kohdassa ei mainita, että Toimittaja ei saa olla mukana tai millään tavoin

osallistua Alihankkijan mahdolliseen tarkastamiseen? Miksi kohdassa ei mainita, että

mahdollisessa tarkastustilanteessa Hanselin on voitava olla yhteydessä suoraan Alihankkijaan?

Miksi kohdassa ei mainita, että ALihankkijan tarkastus voidaan suorittaa vain Hanselin

aloitteesta? Tällaisenaan tämä kohta voi johtaa kestämättömiin eturistiriitoihin ja

liikesalaisuuksien vaarantumiseen. Miksi kohdassa ei mainita samoin kuin kohdassa 17.2, että

Tarkastajan on myös Toimittajan Alihankkijan tarkastuksessa noudatettava Alihankkijan

antamia turvallisuus- ja muita ohjeita?

182. Vastaus; Sopimuksessa annetaan tarkastusoikeus Hanselille, ei toimittajalle. Toimittajan

ja alihankkijan keskinäinen tarkastusoikeus on näiden välinen asia. Toimittajan tulee

sopimuksen mukaisesti varmistaa, että alihankkijan tarkastus on mahdollinen ja

toteutettavissa puitesopimuksen mukaisesti. Tarkastaja noudattaa tarkastettavan turvallisuusja

muita ohjeita, kunhan tämä ei estä tarkastuksen tarkoituksen saavuttamista.

MUISTIO Sivu 42/52

3.11.2008

183. Kysymys;

18.13-18.17 - Miksi kohdassa ei viitata Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton laatimaan

tulkkaustoimeksiantosopimukseen ja muihin tulkkausta koskeviin ohjeisiin? Voisiko niitä lisätä

tähän kohtaan?

183. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

sopimuskohtien taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö

valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.

184. Kysymys;

18.29 - Maksetaanko mainittuja lisiä alkavalta tunnilta?

184. Vastaus; Kyllä

185. Kysymys;

22.4- Miksi tulkille ei konferenssitulkkauksen alan käytännön mukaan makseta erillistä

korvausta tulkkauksen välittämisestä mainituilla tavoin? Miten tulkin yksityisyys turvataan

mahdollisissa välitystilanteissa (tulkki ei ole julkisuuden henkilö)? Voisiko kohdan viimeisen

lauseen muotoilla "Tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla tavoin

hallinnollista, sisäistä käyttöä varten"?

185. Vastaus; MUUTETAAN PUITESOPIMUKSEN KOHTAA 22.4 SEURAAVASTI:

Tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla tavoin hallinnollista ja sisäistä

käyttöä varten.

186. Kysymys;

23.11 - Eikö tähän pitäisi lisätä, että Hanselin viivästymisestä johtuva palvelun toimittamisen

viivästyminen ei oikeuta vahingonkorvaukseen/sopimussakkoon?

186. Vastaus; Kysyjän kuvaama tilanne ei Hanselin näkemyksen mukaan ole mahdollinen, eli

Hansel ei voi aiheuttaa viivästystä palvelun toimittamiseen.

187. Kysymys;

24.1 - Miksi vahingonkorvausta maksetaan Hanselille? Eikö se pitäisi suorittaa Asiakkaalle?

187. Vastaus; Mikäli vahinko aiheutetaan Hanselille, tulee vahingonkorvaus suorittaa myös

Hanselille.

188. Kysymys;

28.9 - Katsotaanko irtisanomisajan alkavan irtisanomisilmoituksen lähettämisestä vai

vastaanottamisesta?

188. Vastaus; Irtisanomisajan katsotaan alkavan vastaanottamisesta.

189. Kysymys;

Yleinen - Sopimuksessa ei ole purkavana ehtona force majeure -tilannetta, miksi?

189. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu

valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.

MUISTIO Sivu 43/52

3.11.2008

190. Kysymys;

Käännöspalveluiden laatu- ja hintaliitteessä (englannin kieli) todetaan, että vähintään puolella

nimetyistä kääntäjistä tulee olla ylempi korkeakoulututkinto kielistä. Tarkoittaako tämä

nimenomaan filosofian maisterin tutkintoa vai kelpaako esimerkiksi kauppatieteiden maisterin

tutkinto, jos pääaineena on ollut englannin kieli?

190. Vastaus; Mikäli nimetyllä kääntäjällä on esitetty tutkinnon ja pääaineen yhdistelmä,

katsotaan tämän täyttävän kriteerit vaaditusta korkeakoulututkinnosta.

191. Kysymys;

Sivu 12 kohta 6.6. Nimetyille kääntäjille asetetut vähimmäisvaatimukset ja siinä neljäs

kohta:Kääntämiseen liittyvä kielentarkastus on kyettävä toteuttamaan aina ko. osa-alueen

kieltä äidinkielenään puhuvan kielentarkastajan toimesta ilman erilliskorvausta.

Miten tähän vaatimukseen vaikuttaa se, että meillä äidinkielenään kieltä puhuvat kääntäjät

(natiivit) haluavat lähes aina, että kielentarkastuksen tekee suomalainen kääntäjä, jotta

suomen kielen vivahteet tulevat esiin ja jotta lähtökieli on varmasti ymmärretty täysin oikein.

191. Vastaus; Vaatimukset kielentarkastukselle päättää asiakas

192. Kysymys;

Sivu 9 Tarjoajan taloudellisiin ja rahoituksellisiin liittyvät vaatimukset ja selvitykset

"Tarjoukseen on liitettävä tämän tarjouspyynnön liitteenä 4 oleva ilmoitus ammatti- ja

elinkeinomerkinnästä...." Tarkoitetaanko tässä kuitenkin tarjouspyynnön liitettä 2? Liite 4 on

hinta- ja laatulomake.

192. Vastaus; Ks. vastaus 143

193. Kysymys;

Tarjouspyynnön kohta 9.2.

Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistuksessa käytetään selvitystä 6 sekä tarjousta

kokonaisuudessaan.

Tarkoitetaanko tässä: Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistuksessa käytetään

tarjoajan selvitystä 5, joka on tarjouspyynnön liitteenä 6 sekä tarjousta

kokonaisuudessaan?

193. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 9.2 SEURAAVASTI:Tarjousten

tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistuksessa käytetään selvitystä 5 sekä tarjousta

kokonaisuudessaan.

194. Kysymys;

Tarjouspyyntö, kohdat 6.6 (Nimetyille kääntäjille asetetut vähimmäisvaatimukset) ja 6.7

(Nimetyille tulkeille asetetut vähimmäisvaatimukset)

- Miten perustelette sen, että vähintään puolella nimetyistä kääntäjistä tulee olla ylempi

korkeakoulututkinto tai vastaava (osa-alueet englanti, ruotsi ja venäjä) tai vastaavasti

vähintään yhdellä kahdesta kääntäjästä (osa-al. ranska ja saksa), KUN TAAS

KONFERENSSITULKKIEN KOHDALLA TÄLLAISTA VAATIMUSTA EI OLE?

- YHDENVERTAISUUSPERIAATE? TASAVERTAINEN KOHTELU?

MUISTIO Sivu 44/52

3.11.2008

- YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO ON PERUSVAATIMUS KONFERENSSITULKKIEN

ERIKOISTUMISKOULUTUKSEEN, SE ON VAATIMUKSENA TULKEILLE KV JÄRJESTÖIHIN JA EUTOIMIELIMIIN

JNE.

194. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu

valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.

195. Kysymys;

Tarjouspyyntö

1, viimeinen kappale

Eikö viimeisessä virkkeessä pitäisi lukea kohdan ”järjestämättä erillistä omaa tarjouskilpailua”

sijasta esim. ”järjestämällä ns. kevennetyn kilpailutuksen”?

195. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe tarpeelliseksi muuttaa tarjouspyyntöä tältä osin. Oma

tarjouskilpailu tarkoittaa hankintalain yksityiskohtaisten muotovaatimusten mukaista

tarjouskilpailua. Asiakkaat tekevät kuitenkin myös kevennetyn kilpailutuksen.

196. Kysymys;

Tarjouspyyntö, 2.1, toinen tekstikappale

Jos tarjoaja haluaa osallistua kilpailutukseen useammalla osa-alueella, tarjouspyynnön

mukaan ”on jätettävä omat käännös- ja/tai tulkkauspalveluiden laatu- ja hintaliitteet” –

riittääkö kuitenkin käännösten osalta yksi ja tulkkausten osalta yksi Excel-tiedosto, sillä

niissähän eri osa-alueet on erotettu eri välilehdilleen?

196. Vastaus;Kyllä riittää

197. Kysymys;

Tarjouspyyntö

5.4. Kun kerran Hanselinkin valinnoissa tärkeänä tekijänä olisi käytettävä

ympäristöystävällisyyttä, niin miksi Hanselille lähetettävät tarjoukset on jätettävä

tulostettuina ja vieläpä kahtena kappaleena – eikö sähköinen versio (tai ainakin korkeintaan

yksi tulostettu) riittäisi, jolloin Hanselissa voitaisiin ottaa sähköisestä versiosta tulosteita tai

yhdestä tulostetusta kopioita vain mahdollisesti kulloinkin tarvittavista sivuista?

197. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe tarpeelliseksi muuttaa tarjouspyyntöä tältä osin

198. Kysymys;

Tarjouspyyntö

6.6. Miksi tarjouspyynnössä edelleen rinnastetaan ylempi korkeakoulututkinto ja ”vastaavan

pätevyyden antavana tutkintona” diplomikielenkääntäjän tutkinto, vaikka dkk-tutkinto oli

opistotasoinen eikä korkeakoulutasoinen, saati ylemmän korkeakoulututkinnon tasoinen?

Tarjottujen kääntäjien osalta mainitaan, että on toimitettava ”liitteenä 7 oleva CV-pohja.

Tarjouspyynnön liite 4 ja tarjottujen kääntäjien CV:t liitetään tarjoukseen selvityksenä 4.1”.

Onko nimetyistä kääntäjistä siis annettava sekä tarjouspyynnön liitteenä 7 oleva CV-pohja

täytettynä että henkilöiden oma, laajempi CV?

MUISTIO Sivu 45/52

3.11.2008

198. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu

valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

Tarjouspyynnön kohdassa 6.6 lauseella ”Tarjouspyynnön liite 4 ja tarjottujen kääntäjien CV:t

liitetään tarjoukseen selvityksenä 4.1.” tarkoitetaan liitteen 7 mukaisia kääntäjien CV:itä.

199. Kysymys;

Tarjouspyyntö 6.7

Miksi yhdeltäkään tulkilta ei vähimmäisvaatimuksena vaadita minkäänlaista tutkintoa?!

Suomessa yliopistoissa on jo pitkään koulutettu kääntäjiä ja tulkkeja sekä perustutkintoopetuksena

ja normaaleina jatkotutkimuksina että konferenssitulkkauksen osalta postgraduaalisena

opetuksena ja asioimistulkkauksessa voi suorittaa asioimistulkin

ammattitutkinnon? Tulkkaus ei ole lainkaan vähemmän vaativaa kuin kääntäminenkään vaan

päinvastoin tulkkauksessa toimitaan aina aikapaineiden alla ja monesti eettisestikin hankalissa

tilanteissa, jolloin tulkin koulutus tai näyttötutkinnossa osoitettu pätevyys luovat vankan

pohjan laadukkaalle ja eettisesti kestävälle toiminnalle.

Miksi konferenssitulkeilta vaaditaan ”vähintään kolme vuotta ammattimaista

tulkkauskokemusta (…) ja konferenssitulkkauspäiviä vähintään 12/3” – 12/3 päivää kolmessa

vuodessa tekee vain 4/1 tulkkauspäivää vuodessa, jolloin ei todellakaan voida puhua

”ammattimaisesta tulkkauksesta”?! Miksei tulkeille aseteta suunnilleen samantasoisia

vaatimuksia myös kokemuksen suhteen kuin kääntäjille eli miksei tulkeilta vaadita paljon

enemmän tulkkauspäiviä?

199. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu

valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

200. Kysymys;

Tarjouspyyntö, 8

Miksi englannin, ruotsin ja venäjän osalta hinnan ja laadun painotus on 50/50 eikä esimerkiksi

40/60 kuten ”Muiden kielien” osalta, vaikka englannin, ruotsin ja venäjän käännöksiä toisaalta

varmasti tarvitaan eniten ja toisaalta niiden on oltava ehkä vieläkin laadukkaampia (onhan

selvä, että näitä kieliä osataan yleisesti laajemmin ja paremmin kuin ”Muita kieliä”, jolloin

englannin, ruotsin ja venäjän käännöksiin kohdistuu ”Muita kieliä” korkeampia

laatuvaatimuksia)?

200. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu

valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

201. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 4.14 - Miksi tämän kohdan lopussa lukee ”tai ei puhu ymmärrettävää

suomea”, sillä tulkkauksen laadun kannalta myös tilaisuuden toisen tulkkauskielen

ymmärrettävä puhuminen on aivan yhtä tärkeää? Tulkille suomi on vain yksi hänen

työkielistään, joten merkittävä virhe voi tapahtua yhtä hyvin suomen kuin jonkin muunkin

kielen osalta. Miksi virkkeen lopussa ei lue esimerkiksi ”tai ei tuota ymmärrettävää tulketta”?

201. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö

valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

MUISTIO Sivu 46/52

3.11.2008

202. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 4.17. Miksi sanastotyö rajataan vain käännösten teon yhteyteen vaikka

myös tulkit tekevät sanastotyötä valmistautuessaan tulkkaukseen (samoin kuin terminologit

ja sanakirjan tekijät yleensäkin) ja joskus asiakas voi jopa tilata vain sanastotyötä eikä

lainkaan varsinaista käännöstä/tulkkausta?

202. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö

valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

203. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 12.4

Miksi tässä edelleen viitataan valtion matkustussääntöön, vaikka matkustussäännössä

itsessään sanotaan, että ”Valtion matkustussäännössä 2008 on valtion virkamiesten ja

työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta 31.10.2007 tehty erillinen virka- ja

työehtosopimus matkakustannusten korvaamisesta, joka on voimassa 31.1.2010 saakka”

eivätkä Toimittaja tai hänen työntekijänsä tai edustajansa eivät ole valtion virkamiehiä tai

työntekijöitä? Miten pitäisi soveltaa esimerkiksi matka-ajan korvausta (”Matkapäiviltä

maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on

estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä

päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan. Sunnuntai- ja

pyhäpäivinä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä

suoritetusta virkamatkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa

vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.”), kun

Toimittaja tai hänen työntekijänsä tai edustajansa eivät välttämättä kulloisenkin käännös-

/tulkkaustoimeksiannon ulkopuolella saa palkkaa eikä heillä ole välttämättä säännöllistä

päivittäistä työaikaa tai tuntipalkkaa? Entä miten pitäisi soveltaa matkustuspäiväkorvausta

(”Mikäli virkamies on määrätty matkustamaan sellaisena lauantaina, sunnuntaina tai

työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuna

arkipyhänä tai muuna päivänä, joka muutoin olisi hänen vapaapäivänsä, tahi viikko- ja

jaksotyössä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään siten, että yksinomaan

matkustamiseen käytetty aika on vähintään viisi tuntia, maksetaan hänelle

matkapäiväkorvauksena 55 euroa.”), kun Toimittaja, hänen työntekijänsä tai edustajansa ei

ole virkamies eikä häntä koske valtion virka- ja työehtosopimus eikä välttämättä ”viikko- tai

jaksotyössä työvuoroluettelo”? Tämän puitesopimuksen yhteydessähän Asiakkaat ovat

maksamassa matka-ajasta ja matkapäivistä korvausta yksityiselle yritykselle eli Toimittajalle.

Miksi sopimukseen ei ennemmin listata selkeästi euromääräisiä maksettavia korvauksia?

Alan käytäntönä on, että usein pitkiäkin matkoja matkustamaan joutuville konferenssitulkeille

maksetaan myös matka-ajasta ns. matkapäiväkorvausta (asiantuntijan matkustamiseen

kuluneen ajan ansionmenetys) 25–75 % vastaavan ajan tulkkauskorvauksesta.

203. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö

valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

204. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 12.5

Tässä kohdassa mainitaan, että Toimittajalla ei ole oikeutta laskuttaa niiden virkkeiden

käännöksestä, jotka Asiakas lähettää Toimittajalle valmiiksi käännettyinä niin, että ne

sisältyvät käännettävään tiedostoon, mutta näistä virkkeistä voidaan laskuttaa

kielentarkastushinta. Entä jos kyseiset osiot ovat joko eri kontekstiin laadittuja tai laadultaan

tavalla tai toisella sellaisia, että niiden käyttö vaatisi kohtuutonta työtä kielentarkastajalta –

onko toimittajalla myös päättää olla oikeus olla käyttämättä Asiakkaan toimittamia valmiiksi

MUISTIO Sivu 47/52

3.11.2008

käännettyjä osioita, mikäli niiden laatu ei vastaa Toimittajan laatua, ja laskuttaa niistä tällöin

normaali käännöshinta?

204. Vastaus; Mikäli toimitetut tekstit ovat eri kontekstiin laadittuja, eivät ne ole valmiiksi

käännettyjä virkkeitä, joita voitaisiin hyödyntää osana käännöstyötä. Kielentarkastus tehdään

vasta käännöstyön jälkeen.

205. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 15.1

Tässä kohdassa mainitaan, että ”Raportti toimitetaan joka kuukauden 7. päivä Hanselin

raportointipalveluun” – entä jos 7. päivä ei ole työpäivä? Onko raportin toimituspäivä silloin 7.

päivää edeltävä vai seuraava työpäivä?

205. Vastaus; 7. päivää edeltävä työpäivä

206. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 18.8

Miksi ihmeessä syntyperäisen tekemää kielentarkistusta edellytetä kaikkien kielien osalta?

Edes ehdollisesti (esim. ”, jollei toisin tapauskohtaisesti sovita”), jos halutaan tehdä

myönnytyksiä Muiden kielten osalta?!

206. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö

valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

207. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 18.21

Miksi vaaditaan yhdeksän tunnin päivystystä (8-17), eikö 9–16 olisi kohtuullinen aikaväli,

jolloin kaikkien voisi olettaa olevan tavoitettavissa ja jonka aikana varmasti saa asiat

normaalisti hoidettua (erikoistapauksissa voidaan toki sopia päivystyksestä)?

207. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö

valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

208. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 18.24

Miksi tässä kohdassa vaaditaan sekä vastaus että tilausvahvistus annettujen määräaikojen

sisään, vaikka juuri edellisessä kohdassa on todettu, että joskus tilaukseen voidaan ensin

vastata (määräajan kuluessa) ja sitten lähettää lopullinen tilausvahvistus vasta myöhemmin

kääntäjä-/tulkkiresurssien tilanteen selvittyä?

208. Vastaus; Asiakas voi vastauksen saadessaan suostua siihen, että vahvistus annetaan

myöhemmin.

209. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 18.27

Maksetaanko mainittuja lisiä aina alkavalta tunnilta vai mistä/miten niitä lasketaan?

209. Vastaus; Kyllä, alkavalta tunnilta.

MUISTIO Sivu 48/52

3.11.2008

210. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 21.6

Miksi käännöstyö voidaan lähettää mm. ”yliopiston kieltenlaitoksen” eikä esim. ”yliopiston

käännös- ja tulkkausalan koulutusta tarjoavan laitoksen” tarkastettavaksi? Käännös- ja

tulkkausalan yliopistokoulutusta järjestetään eri yliopistoissa hieman eri nimien alla (esim.

Tampereen yliopistossa ”käännöstiede”, Joensuun yliopistossa ”kansainvälinen viestintä”),

mutta nimityksistä huolimatta tärkeää on tiedostaa, että Suomessa on yliopistollisia yksiköitä,

joissa koulutetaan julkisin varoin käännös- ja tulkkausalan toimijoita. Niinpä myös käännös- ja

tulkkauspalveluiden laadun tarkastamisessa on järkevää pitää ensisijaisina juuri näitä laitoksia

(ei siis ”kieltenlaitoksia”, kuten sopimustekstissä nyt lukee).

210. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö

valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

211. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 21.7

Miksi Asiakaskohtaista palvelusopimusta ei olisi oikeus irtisanoa jo silloin, jos Toimittaja

toimittaa kaksi merkittävän virheen takia käyttökelvotonta suoritusta puolen vuoden sisällä?

211. Vastaus; Hanselin yleisen käytännön ja tässä asiassa tekemän ratkaisun mukaisesti

tässä käytetään rajana kolmea virhettä.

212. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 23.5

Miksi tässä ei mainita korvauksista silloin, jos peruutus tapahtuu jo aiemmin kuin kahta

viikkoa ennen tulkattavaa tilaisuutta – eihän yleiseen sopimuskäytäntöön kuulu, että toinen

osapuoli voisi noin vain mitätöidä tekemänsä sopimuksen joutumatta maksamaan siitä edes

jonkinlaisia (toki mahdollisesti ajankohdan mukaan jonkin verran porrastettua) korvausta

toiselle osapuolelle? Voiko siis tasapuolisuuden nimissä myös tilausvahvistuksen antanut

Toimittaja vetäytyä tulkkaustoimeksiannosta eli ilmoittaa, ettei toimitakaan tulkkeja,

viimeistään kahta viikkoa ennen tulkattavaa tilaisuutta ilman, että siitä syntyisi Toimittajalle

mitään korvausvelvollisuutta? Miksi peruutustilanteessa korvattaisiin vain tulkin todistettavissa

olevan matkakulut – tulkin valmistautumiseen saattaa liittyä muitakin kuluja, jotka on voitava

peruutustilanteessa saada korvattua (esim. lähde-/rinnakkaismateriaalin hankintaa tai

valmistautumiseen käytettyä työaikaa)? Entä miksi ihmeessä sopimusta rikkovan

(=tulkkauksen peruuttavan) osapuolen tulisi saada hyvitystä siitä, että toinen,

moitteettomasti toiminut sopimusosapuoli onnistuu itse järjestämään itselleen aivan muilta

tahoilta muita toimeksiantoja kyseiselle ajalle?

212. Vastaus; Peruutusehdoista on mahdollista sopia asiakaskohtaisesti. Hankintayksikkö ei

tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan sopimuksen taustoja. Kuten

tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu valtionhallinnon

asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.

213. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 23.6.1

Kun sanotaan, että pikatoimituksissa ”viivästyssakon suuruus on kymmenen prosenttia

alkavalta tunnilta, kuitenkin maksimissaan viisikymmentä prosenttia” ja normaalitoimituksissa

”kymmenen prosenttia alkavalta päivältä, kuitenkin maksimissaan viisikymmentä prosenttia”,

niin 10/50 prosenttia kummassakin tapauksessa mistä summasta?

Tuntihinnasta/päivähinnasta/sivuhinnasta vai toimeksiannon kokonaisarvostako? Vai vain

MUISTIO Sivu 49/52

3.11.2008

myöhästyneen osan arvosta, jos jotain on jo toimitettu? Entä mitä tarkoittaa, että

”viivästyssakko vähennetään siitä toimituksen osasta…”? Miten niin sakko ”vähennetään”

jostain – eihän rahallista sakkoa voi vähentää käännöksestä tai edes sen osasta? Puhutaanko

tässä itse asiassa viivästyvän käännösosan arvosta, joka Toimittajan pitäisi laskutuksessaan

vähentää Asiakkaalta laskutettavasta summasta? Vai tekeekö Asiakas vähennyksen

maksaessaan Toimittajan lähettämää laskua? Miksi tässä edes puhutaan viivästyssakon

vähentämisestä, vaikka kohdan alussa puolestaan puhutaan ”Toimittajan maksamasta

viivästyssakosta” (joka kai pitäisi puolestaan tulkita niin, eli että Asiakas laskuttaa

viivästyssakon, jonka Toimittaja sitten maksaa)?

213. Vastaus; MUUTETAAN SOPIMUSLUONNOSTA SEURAAVASTI:

Kohta 23.6.1. Käännöstöissä pikatoimituksissa Toimittajan maksaman viivästyssakon suuruus

on kymmenen (10) prosenttia alkavalta tunnilta, kuitenkin maksimissaan viisikymmentä (50)

prosenttia. Normaalitoimituksissa viivästyssakon suuruus on kymmenen (10) prosenttia

alkavalta päivältä, kuitenkin maksimissaan viisikymmentä (50) prosenttia. Viivästyssakko

lasketaan ja vähennetään siitä toimituksen osasta, jota Asiakas ei ole viivästyksen vuoksi

voinut ottaa käyttöön.

Mikäli siis 10 % toimituksesta on sellaista, jota Asiakas ei voi ottaa käyttöön, viivästyssakko

lasketaan 10 % osuudesta, ei koko toimituksen hinnasta. Lähtökohtana on, että toimittajalle

maksetaan koko hinta, joten mikäli sakko vähennetään kokonaishinnasta, toimittajan tulee

tehdä sovittu prosenttivähennys vain toimittamattoman osuuden arvosta.

214. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 25.2

Eihän toimittaja ole korvausvelvollinen, jos vastaanotto on tehty eikä virheestä ole silloin

ilmoitettu (vrt. kohdat 10.1 toinen alakohta sekä 20.1 ja 20.2)?

214. Vastaus; Ks. aiempi vastaus toimittajan vastuusta kolmannen esittämiin

korvausvaatimuksiin.

215. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 28.5

Miten määritellään "vähäistä myöhästymistä"; montako päivää tai kuinka usein?

Tasapuolisuuden nimissä olisi hyvä määritellä tämä tarkemmin, koska maksajan mielestä

kaikki myöhästymiset ovat aina vähäisiä.

215. Vastaus; Vähäinen myöhästyminen on tapauskohtaisesti arvioitava asia, mm. lieventävät

tekijät ja hankinnan suuruus tulee huomioida myöhästymisen vähäisyyttä arvioitaessa.

216. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 28.6 ja 28.8

Miksi sama asia sanotaan sekä kohdan 28.6 lopussa että omassa kohdassaan 28.8.?

216. Vastaus; Selvyyden lisäämiseksi, jottei edes hintamuutoksen takia irtisanottaessa olisi

epäselvää mitä hintoja käytetään.

MUISTIO Sivu 50/52

3.11.2008

217. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 29.2

On selvä, ettei Toimittaja saa väittää Puitesopimuksen enää olevan voimassa, mutta ei kai

Hansel voi kieltää Toimittajaa käyttämästä mainintaa siitä, että sillä on ollut Puitesopimus,

referenssinä jatkossa riippumatta siitä, miksi Puitesopimuksen voimassaolo on päättynyt (vrt.

kohta 33.2)?

217. Vastaus; Asia on sovittavissa toimittajan ja Hanselin välillä ja mikäli toimittaja hyväksyy

puitesopimuksen ehdot tarjouksessaan, toimittaja saa käyttää Puitesopimusta referenssinä

sopimuksessa sovittavassa laajuudessa.

218. Kysymys;

Puitesopimusluonnos 29.3

Koskevathan Asiakasta tällaisissakin peruutuksissa Puitesopimuksen ja Asiakaskohtaisen

palvelusopimuksen normaalit peruutusehdot mitä tulee esim. peruutuksiin liittyviin korvauksiin

(vrt. kohta 29.5, jonka perusteella Toimittaja velvoitetaan noudattamaan normaaleja ehtoja)?

218. Vastaus; Kyllä, myös asiakkaan tulee noudattaa normaaleja peruutusehtoja. Asiakkaalla

on kuitenkin kohdat 29.3 mukaiset peruutusaikamahdollisuudet käytettävissään.

219. Kysymys;

Liite 4, Käännöspalveluiden hinta- ja laatulomake. Kun kerran kysytään myös pelkän

kielentarkistuksen hintaa, miksei kysytä erikseen tietoja myös kielentarkistajista –

kielentarkistuksen tekee kohdekieltä äidinkielenään puhuva henkilö, joka ei

välttämättä ole kääntäjä vaan nimenomaan kielentarkistaja?

219. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu

valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

220. Kysymys;

Liite 4, Käännöspalveluiden hinta- ja laatulomake. Erityisosaaminen-välilehdellä

pyydetään kuvaamaan kääntäjän kokemus kyseisellä erityisalueella mainiten töiden

ajankohta ja toimeksiantaja, mutta miksi kuvauksen pituus on rajoitettu

”noin/maks. 5 lauseeseen”, sillä niin lyhyesti ei välttämättä pysty kuvaamaan esim.

100 sivun käännöksiä?

220. Vastaus; Tällä varmistetaan vastausten vertailtavuus ja yhdenvertaisuus.

221. Kysymys;

Liite 5, Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomake Miksei tässä kysytä sen tarkemmin, minkä

alan ja minkä tasoinen akateeminen loppututkinto henkilöllä on? Eikö valtionhallinnon

hankinnoissa arvosteta Suomessa julkisesti tarjottavaa käännös- ja tulkkausalan yliopistollista

koulutusta? Entä miksei tässä oteta millään tavoin huomioon sitä, että käännös- ja

tulkkausalalla voi suorittaa myös muita jatkotutkintoja kuin mainitun Turun

konferenssitulkkien erikoistumistutkinnon – tarkoitan tällä yliopistoissa HuK-tutkinnon jälkeen

suoritettavia käännös- ja tulkkausalan maisteriopintoja sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja?

MUISTIO Sivu 51/52

3.11.2008

221. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan

vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu

valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä

222. Kysymys;

Liite 5, Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomake Miksi erillinen konferenssitulkin koulutus tuo

yhden kokonaisen pisteen, kun esim. käännös- ja tulkkausalan yliopistotutkinnon (joka

sisältää opetusta ja harjoittelua myös konferenssitulkkauksessa) lisäksi tuleva jopa 10 vuoden

kokemus tuo vain puoli pistettä? Miksei alan yliopistollisesta perustutkinnosta yhdistettynä jo

esim. 5 vuoden ammatilliseen konferenssitulkin kokemukseen saa yhtä paljon pisteitä kuin

lomakkeessa mainitusta Turun konferenssitulkkien erikoistumistutkinnosta?

222. Vastaus; Asia ei ole ihan näin yksiselitteinen vaan yksittäisen vastuksen tuoma piste

kannattaa suhteuttaa koko pistemäärään, eli mikä on tämän pisteen/puolen pisteen suhde

kokonaispisteytykseen.

223. Kysymys;

Liite 5, Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomake Miksi konferenssitulkkauksen osalta

kysytään erikseen lomakkeen alaosassa konferenssitulkkausta kohdekielestä englantiin, sillä

eikö tarkoitus nimenomaan ole, että ilmoitettu konferenssitulkit tulkkaavat ilmoitetusta

kielestä suomeen ja suomesta ilmoitettuun kieleen myös englannin osalta (vrt. juuri

lomakkeen edellisen kysymyksen täyttöohje)? Jos taas tässä halutaan kysyä mahdollisesti

tarjottavissa olevia muita englannin kieliyhdistelmiä, esim. englanti-ranska-englanti, niin

missä kohdassa sellaisia yhdistelmiä tarjoavien tulkkien henkilötiedot ja tiedot kyseisen

kieliyhdistelmän tulkkauksen hinnoista annetaan?

223. Vastaus; Tarjouspyynnössä ei ole erillistä kohtaa kieliyhdistelmille, kuten englanti –

ranska – englanti, vaan toisen tulkkauskielen on oltava aina suomi. Poikkeuksen tästä tekee

kohta, jossa tarjoaja voi luetella ne kielet joiden osalta tämä tarjoaa konferenssitulkkausta

myös englannin kielelle (maks. 5 pistettä).

224. Kysymys;

Onko todellakin niin, että CV-pohjan allekirjoittaa vain tarjouksentekijä tai hänen edustajansa

eikä henkilö, jonka tiedot kyseisellä lomakkeella ilmoitetaan?

224. Vastaus; Kyllä

225. Kysymys;

Voimmeko osallistua kilpailutukseen käyttäen suomalaista tiimiä, joka on osa ruotsalaista

yhtiötä vai pitääkö tarjoajan olla suomalainen yhtiö tai pitääkö sillä olla suomalainen ALVtunnus?

(Alkuperäinen kysymys: Can we participate the actual translation tender with a Finnish team

that is part of a Swedish legal entity or is it mandatory that the subscriber to the tender is a

Finnish legal entity/has a Finnish VAT number?)

225. Vastaus; Mikäli yrityksellä ei ole suomalaisen yritystietojärjestelmän mukaista ytunnusta,

yrityksen on ilmoitettava vastaava oman kotipaikkanaan olevan valtion

viranomaistahon ylläpitämä rekisteritunnuksensa. Mikäli tällaista ei ole, yrityksen on

ilmoitettava muu yksilöintitunnus, yrityksen nimi ja tarkka osoite.

In case the tenderer does not have a Finnish Business ID number, it should give the

equivalent register number that is registered by the authorities of the tenderer’s domicile. In

case there is no such number or code, the tenderer should give other ways of identifying

itself, the company’s name and exact address.

MUISTIO Sivu 52/52

3.11.2008