YHTEENVETO
YHTEENVETO
3.11.2008
Hansel Oy
Mannerheiminaukio 1 A
PL 1386
00101 Helsinki
www.hansel.fi Puhelin 020 7444 200
Faksi 020 7444 296
Kotipaikka Helsinki
Y-tunnus 0988084-1
ALV rek.
”Valtionhallinnon käännös-ja tulkkauspalvelut, 3.11.2008”,
LISÄKYSYMYKSET JA VASTAUKSET”
Tarjouspyynnön kohdan 5.3. mukaisia lisäkysymyksiä saapui määräaikaan 28.10.2008
mennessä 225 kappaletta. Ohessa yhteenveto esitetyistä lisäkysymyksistä ja hankintayksikön
niille antamista vastauksista. Kysymyksistä on poistettu viittaukset kysyjään tai tämän
edustamaan organisaatioon. Tämä asiakirja on toimitettu kaikille tarjouspyynnön pyytäneille
tarjoajille.
1. Kysymys;
Tarjouspyyntöluonnoksessa mainitaan kappaleessa 6.1. sivulla 8, että:
"Tarjous voidaan tehdä tarjouspyynnön liitteenä 8 olevalle tarjouspohjalle."
Varsinaisessa tarjouspyynnössä tätä kohtaa ei ole.
Eikö tarjoajille olekaan valmista tarjouspohjaa? Jos valmis tarjouspohja on olemassa, missä se
on tai mistä sen voi saada?
1.Vastaus; Lopullisessa tarjouspyynnössä ei varsinaista tarjouspohjaa ole. Toimittajan tulee
antaa vaaditut tiedot laatu- ja hintalomakkeilla sekä toimittaa vaaditut selvitykset.
2. Kysymys;
Liittyen liitteeseen 5, Tulkkauspalvelujen hinta- ja laatulomake:
"Tulkkaaminen kohdekielestä englantiin (maksimipisteet 5)"
ja keltaiselle pyydetään täyttämään ohjeen mukaan: "Luettele tähän kaikki kielet, joita
kykenette tulkkaamaan suomen kielen sijaan ruotsin kielelle (yhden tulkin avulla).
Tulkkaaminen ruotsin kieleen ei saa olla kalliimpaa kuin saman kielen tulkkaaminen suomen
kieleen."
Eli tarkoitatteko tulkkaamista lähtökielestä englantiin vai lähtökielestä ruotsiin?
2.Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITETTÄ 5 SEURAAVASTI:
Asioimistulkkauksen osalta muutetaan solun A141 otsikkoa kaikkien läänien osalta
seuraavasti: "Tulkkaaminen lähdekielestä ruotsiin (maksimipisteet 5)"
3. Kysymys;
Liite 5, tulkkauspalvelujen hinta- ja laatulomake:
Alueellisten asioimistulkkausten välilehdet, kohta b) alhaalla: Sivulla lukee:
Tulkkaaminen kohdekielestä englantiin (5 pistettä). Sisällä olevassa tekstissä puhutaan
kuitenkin ruotsista. Kummasta kielestä on kyse?
3. Vastaus; ks. edellinen vastaus
MUISTIO Sivu 2/52
3.11.2008
4. Kysymys;
Olettamus: Käännöstoimisto nimeää tarjouksessaan seitsemän hallintosektorin kääntäjää.
Ongelmatilanne: Asiakas kysyy oman erikoisalansa kääntäjää, jota ei mainita tarjouksessa,
mutta joka tarvittaessa kääntää oman alansa tekstejä oto-työnä juuri tälle saman alan
asiakkaalle. Voiko asiakas käyttää tätä erikoisalaansa perehtynyttä kääntäjää, jota ei
mainittu tarjouksessa?
4. Vastaus; Asiakkaan on halutessaan voitava käyttää tarjoajan tarjouksessaan nimeämää
kääntäjää. Muiden kääntäjien käyttäminen on mahdollista, mikäli asiakas ei halua käyttää
nimettyä kääntäjää. (ks. puitesopimuksen kohta 18.2).
5. Kysymys:
Pyydän selittämään mahdollisimman tarkasti, mitä konsortio on, miten se muodostetaan,
ketkä saavat osallistua konsortioon, konsortion eri osallistujien velvollisuudet ja vastuut jne.
5. Vastaus; Konsortio on usean yrityksen yhteenliittymä. Konsortio muodostetaan näiden
yritysten keskinäisellä sopimuksella. Konsortion voivat perustaa mitkä tahansa alan yritykset.
Konsortioon osallistuvien yritysten velvollisuuksia on kuvattu puitesopimuksen kohdassa 27.
6. Kysymys;
- Jos esimerkiksi osuuskunta katsotaan konsortioksi, ja kun osuuskunnan jäsenet ovat
yksityishenkilöitä eivätkö oikeushenkilöitä, koskevatko tarjouspyynnössä mainitut konsortion
osapuolten vakavaraisuusvaatimukset myös osuuskunnan jäseniä, jotka osallistuvat
osuuskunnan konsortiona tekemään tarjoukseen? Eli ymmärrämmekö oikein tämän kohdan:
”Mikäli tarjoajana on konsortio, tulee jokaisen konsortion osapuolen täyttää taloudellisille ja
rahoituksellisille edellytyksille asetetut vaatimukset.”
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen konsortion jäsenen on esitettävä omalta osaltaan
ilmoitus ammatti- ja elinkeinorekisterimerkinnästä sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen
suorittamisesta sekä siitä, että tarjoajan edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää
henkilöä ei ole tuomittu yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta. Todistukset näistä vaaditaan
kuitenkin vain tarjouskilpailun voittajalta ennen sopimuksen solmimista. Ymmärrämmekö
oikein?
- Ymmärrämmekö oikein, että englannin, ruotsin ja venäjän osalta vaadittu 200 sivun suoritus
kolmen viime vuoden aikana tarkoittaa tarjouksen jättävää konsortiota eikä sen yksittäisiä
osapuolia? Jos näin on, kelpaavatko laskelmaan vain konsortion omissa nimissä toteutetut
toimeksiannot?
6. Vastaus; Konsortioon osallistuvien jäsenien on oltava yrityksiä (kuten osakeyhtiöitä,
rekisteröityjä toiminimiä), ei yksityisiä henkilöitä. Osuuskunta voi tarjota myös suoraan
(ilman, että se katsottaisiin konsortioksi), mikäli se täyttää tarjoajalle asetetut vaatimukset ja
pystyy toimittamaan halutut todistukset. Todistukset vaaditaan vain tarjouskilpailun
voittajilta. Referensseinä vaadittavat 200 sivua koskevat tarjoaa (kuten konsortiota), eli
riittää kun konsortiolla on yhteensä vaaditut referenssit.
7. Kysymys;
Jos kyseessä on konsortio, antaako ainoastaan konsortion yhteyspiste Selvityksen 1 ja
Selvityksen 3.1 sekä muut liitteet vai antavatko kaikki konsortioon osallistuvat yritykset omat
selvityksensä?
MUISTIO Sivu 3/52
3.11.2008
7. Vastaus; Yhteystiedot antaa yhteyspiste, vaaditut selvitykset ja vakuutukset antavat kaikki
konsortion jäsenet.
8. Kysymys:
- Mistä päivämäärästä lasketaan [referenssien] kolme viime vuotta?
8. Vastaus; Kolme vuotta lasketaan hankintailmoituksen julkaisemisesta (14.10.2008)
9.Kysymys;
- Mihin osa-alueeseen lasketaan englanti-ruotsi-käännökset? Lasketaanko ne sekä englantiin
että ruotsiin?
9. Vastaus; Tarjoaja voi englannin ja ruotsin osa-alueille luetella hinta- ja laatulomakkeen
kohdassa 2.4 kaikki ne kielet joiden osalta tarjoaja kykenee tarjoamaan ko. kielen
käännöspalveluita myös muille kuin suomen kielelle. Vastaus on siis kyllä, lasketaan sekä
englannin että ruotsin osa-alueilla.
10. Kysymys:
- Miten vaadittu sivumäärä osoitetaan tai todennetaan?
”Vaatimus koskee englannin, ruotsin ja venäjän käännöspalveluiden osa-alueita, joilta kultakin
on toimitettava vaaditut 200 kääntäjänsivua.” Tarkoittaako tämä, että Hansel haluaa nähdä
fyysisesti nämä 200 sivua???
10. Vastaus; Käännössivuja ei tule toimittaa, vaan referensseistä on toimitettava ainoastaan
tarjouspyynnön kohdassa 6.4 vaaditut tiedot.
11. Kysymys;
Liitetäänkö referenssityöt mukaan paperina tarjouksen paperiversioon?
11. Vastaus; Ei, vaadittujen tietojen toimittaminen riittää
12. Kysymys:
- Miten valtionhallinnon virkamiehiä on oheistettu käyttämään tämän puitejärjestelyn kautta
tuotettavaa palvelua? Minkälaisella asiantuntemuksella virkamiehet voivat varmentaa
saamansa palvelun laadun?
12. Vastaus; Puitejärjestelyyn liittyvät virastot saavat käyttöönsä ns. toimintaohjeen, jossa
käsitellään myös palvelun luvatun laadun varmistamista. Myös puitesopimuksen useissa
kohdissa käsitellään tuotettua / vaadittavaa laatua. Virastoissa on runsaasti aiheeseen
liittyvää kokemusta ja asiantuntemusta.
13. Kysymys:
MUISTIO Sivu 4/52
3.11.2008
Kuusi käännöstoimistoa ei voi vastata rajattomaan määrään kevennettyihin tarjouspyyntöihin.
Eli miten käy, kun käännöstoimiston koko kapasiteetti on jo käytössä, eikä kukaan voi vastata
enää kevennettyihin tarjouspyyntöihin?
13. Vastaus;
Hansel ei voi velvoittaa tarjoajaa tekemään enempää kuin mihin sillä on resursseja, mutta
tarjoajalla on oikeus hankkia lisää henkilökuntaa tai alihankkijoita. Toimittajan tarjous on
kuitenkin sitova, eli tarjoajalla on oltava käytettävissään sen tarjouksessa tarjoamat resurssit.
14. Kysymys;
Ylipääsemätön este?
Näiden asiakirjojen mukaan kääntäjän sairaus ei ole ylipääsemätön este. Mutta jossain
nuhakuumeen ja tajuttomuuden välimaissa kulkenee jonkinlainen raja? Eli jos kääntäjä
kuolee, tai on tajuttomana, saa infarktin tai joutuu vaikeaan onnettomuuteen, pitäisi löytyä
tilaa järjestelyihin. Vai onko tämä kohta aina ehdoton?
14. Vastaus; Toimittajan tulee järjestää korvaava kääntäjä tai tulkki, mikäli alun perin sovittu
henkilö ei pysty palvelua tarjoamaan. Toimittajan tulee sopimuksen kohdan 23.1 mukaisesti
ilmoittaa asiakkaalle, mikäli palvelun toimittaminen viivästyy. Mikäli palvelun toimittaminen
viivästyy sairastapauksen vuoksi, jatkotoimet ovat asiakkaan harkittavissa.
15. Kysymys;
4.4. Asiallinen ja painava syy ja 4.22. Ylivoimainen este
Kääntäjän tai tulkin sairastumista ei puitesopimuksessa pidetä asiallisena ja painavana syynä
tai ylivoimaisena esteenä. Miksi ei?
Erityisesti tulkkauksen osalta tulkin sairastumista olisi voitava pitää asiallisena ja painavana
syynä sekä ylivoimaisena esteenä. Tulkki saattaa sairastua juuri ennen tulkkaustoimeksiannon
alkua, ja siinä vaiheessa voi olla objektiivisesti katsottuna täysin mahdotonta saada hänen
tilalleen toista samat kielet hallitsevaa, yhtä pätevää tulkkia, varsinkaan sellaisen matkan
päästä että hän ehtisi tulkkauspaikalle ajoissa.
Alan normaali käytäntö on, että sairastuessaan tulkki hankkii tilalleen korvaavan tulkin, jonka
toimeksiantaja hyväksyy. Yleensä tämä onnistuukin. Saattaa kuitenkin olla tilanteita, jolloin
tämä ei ole mahdollista siitä syystä, että kukaan edellytykset täyttävä tulkki ei ole vapaana.
Lisäksi on huomattava, että vaikka korvaava tulkki löytyisi, tulkin vaihtuminen viime hetkellä
väistämättä vaikuttaa tulkkauksen laatuun, koska korvaava tulkki ei ehdi perehtyä tulkattavan
tilaisuuden aiheeseen ja siihen liittyvään terminologiaan. Tästäkin syystä tulkin sairastumista
olisi voitava pitää sekä asiallisena ja painavana syynä että ylivoimaisena esteenä.
15. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
16. Kysymys;
Puitesopimus. Onko ehto 4.22 mielestänne kohtuullinen? Eikö tulkin tai kääntäjän
sairastuminen ole nimenomaan tekijä, joka ei ole ennakoitavissa ja johon sopimuspuolet eivät
voi vaikuttaa? Voitaisiinko tähän lisätä jokin lieventävä ehto esim.
sijaisjärjestelyvelvollisuudesta tms.?
16. Vastaus; ks. edellinen vastaus
MUISTIO Sivu 5/52
3.11.2008
17. Kysymys;
Hanselin mukaan sairaus ei ole ylipääsemätön este, vaan käännöstoimisto edellytetään
toimittamaan tilatun työn asiakkaalle ajallaan. Entä jos kääntäjä saa vakavan
sairauskohtauksen kesken työrupeaman, tai jää liikenneonnettomuuden uhriksi käydessään
lounaalla. Hän vaipuu koomaan eikä voi ilmoittaa kenellekään että tärkeä tehtävä on työn alla
ja pitäisi toimittaa asiakkaalle valmiina seuraavana päivänä. Kukaan ei huomaa asiaa ajoissa
eikä siihen ehditä reagoida ajoissa jotta järjestelyihin voitaisi ryhtyä. Joutuuko toimittaja
silloinkin vastuuseen?
17.Vastaus;ks. edellinen vastaus
18. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 4.4 ja 4.22
Mitä eroa toisaalta juridisesti ja toisaalta käytännössä on ”asiallisella ja painavalla syyllä” ja
toisaalta ”ylivoimaisella esteellä”?
Miksi kääntäjän tai tulkin sairastumista ei pidetä asiallisena ja painavana syynä tai
ylivoimaisena esteenä? Onhan selvä, että sairastumista ei voi ennakoida eikä siihen ei voi
vaikuttaa sen enempää kääntäjä/tulkki kuin Toimittaja yrityksenä. Kun nimettyjen kääntäjien
ja tulkkien määrä on vieläpä rajoitettu tarjouspyynnössä, tästä voi olla todellinen
laatuongelma. Luonnollisesti Toimittaja pyrkii aina järjestämään sairastuneen henkilön tilalle
toisen yhtä pätevän henkilön, mutta aina se ei ole mahdollista, ja jos sairastumista ei voi pitää
asiallisena ja painavana syynä tai ylivoimaisena esteenä, vaarana on se, että työ teetetään
vaikka väkisin sitten sellaisella henkilöllä, joka ei ole kyseiseen tehtävään pätevä.
18. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
19. Kysymys;
Referenssikäännökset?
Saako 200 käännössivusta yhtä monta pistettä kuin 2000 käännössivusta?
19. Vastaus; 200 käännössivua riittää. Tämän suuremmista referenssimääristä ei tarjoaja
hyödy, sillä referenssejä ei pisteytetä lainkaan vaan ne ovat osa tarjoajalle asetettuja
vähimmäisvaatimuksia. Tarjoajan on toimitettava vaaditut tiedot referensseistä, joiden
perusteella vähimmäisvaatimusten voidaan katsoa täyttyvän.
20. Kysymys;
Onko annetujen referenssien määrällä merkitystä eli jos on referenssejä on enemmän kuin
vähimmäismäärä onko sillä vaikutusta?
20. Vastaus; Ei ole vaikutusta, ks. edellinen vastaus
21. Kysymys;
Erityisosaaminen-välilehti
MUISTIO Sivu 6/52
3.11.2008
Voiko kääntäjä käyttää henkilökohtaisena ”referenssinä” valtionhallinnon tilaamaa käännöstä,
joka on tehty alihankintatyönä toiselle käännöstoimistolle?
21. Vastaus; Kyllä, aiempien työsuhteiden tms. aikana hankittu kokemus on riittävää
erityisosaamisen osoittamiseksi. Tarjoajien tulee huomioida, että tämä on eri asia kuin
yrityksiltä vaaditut vähimmäisvaatimukset.
22. Kysymys;
Tarjouspyyntö, kohta 6.6.
Eikö kielentarkistajista tarvitse antaa mitään lisätietoja?
22. Vastaus; Hintaa lukuun ottamatta lisätietoja ei tarvitse antaa. Tarjoajan on kuitenkin
huomioitava kielentarkistukselle asetetut sopimusehdot
23.Kysymys:
Salassa pidettävän asiakirjan mainostaminen kuten myös asiakkaan mainitseminen ja
kääntäjästä kertominen kielletään jo käännöksen tilauksessa. Jääkö tällainen työ kokonaan
tarjouksen ja tarjouskilpailun ulkopuolelle?
23. Vastaus; Salassa pidettävä referenssi voidaan hyväksyä, mikäli sen olemassa olo voidaan
joillain keinoin (esim. nimeämällä yhteyshenkilö) osoittaa
24. Kysymys;
Hansel haluaa palvelumaksun ”välittämistään” käännöstehtävistä mikä on 1,5 % tarjotun
palvelun hinnasta. Sekä tarjouspyyntö- että puitesopimusasiakirjoissa valaistaan esimerkillä
miten maksu vaikuttaa hintoihin. Jää kuitenkin epäselväksi miten oikeaan tulokseen päästään.
Jos palvelun hinta on 400 ja palvelumaksu 1,5 %, eikö palvelun hinta silloin ole 406 euro?
Tarjouspyynnössä tulos on 406,09 ja puitesopimuksessa peräti 410,256 euroa. Siis miten tuo
hinta lasketaan että päästään oikeaan tulokseen?
24.Vastaus;Tarjouspyynnössä esitetty esimerkki kuvaa palvelumaksun laskemista.
Käyttämällä palvelumaksun prosenttia 1,5 saadaan esimerkin tulokseksi 406,09 euroa (eikä
406 euroa), koska 1,5% lasketaan palvelumaksun sisältävästä myyntihinnasta 406,09 euroa.
Puitesopimuksessa esitetty luku 410,256 on virheellinen (luku perustuu aiemmin käytössä
olleeseen, korkeampaan palvelumaksuun).
25. Kysymys;
Minkä kielen kokemus?
Luvussa 6.6. Nimetyille kääntäjille asetetut vähimmäisvaatimukset lukee (toisen pallon
kohdalla) "Kääntäjillä, joilla vaadittu tutkinto puuttuu, tulee olla kokemusta englannin kielen
kääntämisestä vähintään kymmenen (10) vuotta." Entäs jos tarjottu kieliyhdistelmä ei sisällä
englantia, vaan esim. su->ru? Kelpaako su-ru-kääntäminen silloin?
25. Vastaus; KORJATAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.6, toista ”palloa” seuraavasti:
Vähintään puolella nimetyistä kääntäjistä tulee olla ylempi korkeakoulututkinto kielistä,
esim. kääntäminen, filologia tai vastaavan pätevyyden antava tutkinto (kuten diplomi
MUISTIO Sivu 7/52
3.11.2008
kielenkääntäjän tutkinto) ja kokemusta kyseisen kielen kääntämisestä vähintään viisi (5)
vuotta. Kääntäjillä, joilta vaadittu tutkinto puuttuu, tulee olla kokemusta kyseisen kielen
kääntämisestä vähintään kymmenen (10) vuotta. Tällaisia kääntäjiä joilta korkeakoulututkinto
puuttuu, saa olla alle puolet kaikista nimetyistä kääntäjistä
Kokemuksen tulee ts. liittyä tarjotun kielen kääntämiseen (joko ruotsi, englanti tai venäjä)
26. Kysymys;
Sivu 12 kohta 6.6. Nimetyille kääntäjille asetetut vähimmäisvaatimukset ja toinen vaatimus
puolessa välistä alkaen....Kääntäjillä, joilla vaadittu tutkinto puuttuu, tulee olla kokemusta
englannin kielen kääntämisestä vähintään kymmenen
(10) vuotta.
Kysymyksessä on kuitenkin osa-alueet englanti, ruotsi ja venäjä. Täytyykö ruotsin ja venäjän
kääntäjillä olla kokemusta englannin kielen kääntämisestä? Onko englanti aina lähtökieli?
26. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
27. Kysymys;
- Täytyykö tarjouksen liitteet (paperidokumentit+sähköiset tiedostot) nimetä täsmälleen
tarjouspyynnössä mainituin nimin? Esimerkki: Selvitys 2 Tarjoajan ammatilliset, taloudelliset
ja rahoitukselliset edellytykset.
27. Vastaus; Kyllä
28. Kysymys;
- Tarjouspyyntö, kohta 6.4:
• Mitä tarkalleen tarkoittaa kysymys ”Miten yritys reagoi kysynnän vaihteluihin?” ja mitä
selvityksessä täytyy tältä osin selvittää?
28. Vastaus; Kysymyksellä pyydetään selvitystä tilanteeseen, jossa kaikki tarjoajan resurssit
ovat käytössä. Miten tällaisessa tilanteessa pyritään ts .asiakasta palvelemaan vai kyetäänkö
tähän lainkaan?
29. Kysymys;
- Tarjouspyyntö, kohta 6.6:
• Kohdassa 6.6 mainitaan, että ”[k]äännöstöiden tuottamiseen voivat sopimuksen mukaisesti
osallistua myös muut kuin nimetyt kääntäjät”. Koskeeko tämä kaikkia kieliä (englanti, ruotsi,
venäjä, muut kielet)?
29. Vastaus;Kyllä
30 .Kysymys;
- Liite 3, Puitesopimus
• Mikä ero on alihankkijan ja freelancerin välillä puitesopimuksen määritelmän (kohta 4)
mukaan?
30. Vastaus; Freelancer rinnastetaan tarjoavan yrityksen omaan henkilökuntaan, kun taas
alihankkija on tarjoavasta yrityksestä erillinen yritys. Freelancer-määritelmän tarkoituksena
on selventää sitä, että on mahdollista tarjota freelancereita samalla tavalla kuin yrityksen
omia työntekijöitä.
MUISTIO Sivu 8/52
3.11.2008
31. Kysymys;
Puitesopimuksen kohdan 4 määritelmät 4.1 Alihankkija ja 4.7 Freelancer - Käännöstoimiston
näkökulmasta katsottuna alihankkija ja freelancer ovat usein sama asia. Voiko asiakas
selventää eroavuuden? Toimisto ja yksityishenkilö?
31. Vastaus; Katso edellinen vastaus
32. Kysymys
Puitesopimus, 4.1. Alihankkija ja 4.7. Freelancer
Alihankkija ja freelancer on tässä erotettu toisistaan. Mitä käytännön merkitystä erottelulla on
tarjousten ja puitesopimuksen kannalta? Erityisesti konferenssitulkkausalalla valtaosa
tulkeista voidaan katsoa tässä esitetyn freelancer-määritelmän mukaisiksi toimijoiksi, mutta
he eivät kuitenkaan tee töitä vain yhdelle käännös- ja tulkkausyritykselle vaan useille. (Näin
ollen on varsin todennäköistä, että erityisesti konferenssitulkkauksen osa-alueella useiden
tarjoajien tarjouksissa esiintyy samoja tulkkeja.)
32. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
33. Kysymys;
Puitesopimus. Mitä tarkoittaa, että freelancer rinnastetaan yrityksen sisäisiin kääntäjiin, jotka
ovat työsuhteisia?
33. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
34. Kysymys
Miksi alihankkija ja freelancer on erotettu määritelmissä ja miksi freelancer muka
rinnastettaisiin yrityksen sisäisiin kääntäjiin ja tulkkeihin eikä alihankkijoihin? Alihankkijoita
työllistävän yrityksen (samoin kuin Toimittajaa työllistävän Asiakkaan) näkökulmasta on aivan
sama, millä yritysmuodolla/palkansaajastatuksella henkilöt tekevät töitään, kunhan Toimittaja
vastaa heidän työstään Asiakkaalle kuin omastaan. Perinteisesti freelancereinä on pidetty
henkilöitä, jotka toimivat freelance-verokortilla, mutta mikäli henkilöllä on esim. toiminimi,
häntä on pidetty yrityksenä toimivana alihankkijana. Mitä tarkoitusta freelancereiden
erottaminen muista alihankkijoista palvelee, missä tämä ero tulee näkyviin puitesopimuksessa
tai sen käytännön soveltamisessa?
34. Vastaus; ks. edellinen vastaus
35. Kysymys;
- Liite 3, Puitesopimus
• Onko kohdassa 9.4 mainittu salassapitosopimus Hanselin laatima vai laatiiko tarjoava yritys
tämän salassapitosopimuksen itse?
35. Vastaus; Yritys tai asiakas (kulloinkin sovitun mukaisesti) laatii salassapitosopimuksen itse
ja vastaa sen kattavuudesta. Hansel ei laadi kyseistä sopimusta.
MUISTIO Sivu 9/52
3.11.2008
36.Kysymys:
- Liite 3, Puitesopimus
• Kohdan 25.2 vahingonkorvausvaatimus
” Jos Asiakas ja/tai Hansel velvoitetaan korvaamaan kolmannelle henkilö-, esine- tai muita
vahinkoja, joiden syynä on virheellinen käännös- tai tulkkauspalvelu, laiminlyönti Toimittajan
suorituksessa tai muu Toimittajan syyksi luettava seikka, on Toimittaja velvollinen
suorittamaan Hanselille ja/tai Asiakkaalle hyvityksenä näiden maksamaa korvausta ja
vaateesta aiheutuvia muita kustannuksia vastaavan määrän.”
on kohtuuton. Vahingonkorvauskustannuksille ei siis kohdan mukaan aseteta mitään ylärajaa.
Pyydämme määrittämään vahingonkorvauksille kohtuullisen ylärajan.
36. Vastaus; Hansel ei voi asettaa ylärajaa kolmannen tahon asettamille vaatimuksille.
Toimittajan, asiakkaan ja Hanselin keskinäisissä suhteissa noudatetaan sopimuksen kohtaa
24.4, jonka mukaan toimittajan vastuu rajoittuu ensisijaisesti käännös- tai tulkkaustyön
hintaan.
37. Kysymys;
Liite 4 Käännöspalveluiden hinta- ja laatulomake
• Voiko yritys tarjota kielenkäännöspalveluita sellaisille kielille, joita ei ole lueteltu liitteessä 4
ja saako näistä pisteitä tarjouskilpailussa? Tällaisia kieliä ovat esim. japani, jota olemme
kääntäneet kaupungeille vuonna 2008 jo n. 50 sivua.
37. Vastaus; Kielistä joita ei ole erikseen lueteltu, saa lisäpisteitä ainoastaan kohdasta
”Tarjottavien käännöskielien kokonaismäärä”. Kohdassa voi luetella kaikki muut kuin erikseen
luetellut kielet.
38. Kysymys;
- Selvitys 6, luottamukselliset tiedot
• Tuleeko yrityksen esittää kaikki tarjouksen luottamuksellisena tietona pitämänsä
selvityksessä 6 VAI tuleeko selvityksen 6 vain luetella ne tarjouksen kohdat, joita yritys pitää
luottamuksellisena tietona?
38. Vastaus; Selvityksessä 6 tulee ainoastaan luetella ne tarjouksen kohdat joita yritys pitää
luottamuksellisina tietoina.
39. Kysymys;
Hanselille on joka kuukauden 7 p:nä raportoitava suoritetuista töistä, asiakkaille vähintään
kaksi kertaa vuodessa. Jos näin ei tehdä seuraa sakkorangaistus. Entä jos toimittajalla ei ole
henkilöstöresursseja tällaiseen raportointivalmiuteen, ei sihteerejä eikä kanslisteja riittävästi,
jotta sairaustapausten ja lakisäätöisten lomien takia aina pystyttäisi täyttämään tämän
raportointivelvollisuuden juuri tietyllä hetkellä. Miksi ei Hansel ja asiakkaat itse pidä silmällä ja
järjestyksessä mitä tehtäviä he ovat tilanneet mistäkin mihin hintaan, näinhän tavallinen
kuluttajat yleensä joutuu tekemään, ei kauppiaat heille ilmoittele jälkikäteen mitä ovat
ostaneet.
39. Vastaus; Raportointivelvollisuus on osa sopimusta, johon tarjoaja sitoutuu. Se on Hanselin
vakiomenettely.
40. Kysymys;
Miksi tarjouspyynnössä ei ole käytetty tulkkausalan peruskäsitteitä joko ollenkaan tai
ainakaan johdonmukaisesti ja oikein? Peruskäsitteisiin kuuluvat sellaiset asiat kuten
MUISTIO Sivu 10/52
3.11.2008
tulkkauskieli:
A aktiivinen oma eli äidinkieli, johon tulkki tulkkaa ja josta hän voi tulkata B-kieleensä päin,
B aktiivinen vieras kieli, jolle tulkki tulkkaa A-kielestä ja jota hän tulkkaa A-kieleensä,
C passiivinen vieras kieli, josta tulkki tulkkaa mutta jolle hän ei tulkkaa.
Tulkki ei tulkkaa koskaan C-B-C.
40. Vastaus; Tarjouspyyntöaineistossa on päädytty käyttämään tiettyä terminologiaa, joka
käsityksemme mukaan on riittävän yksiselitteistä.
41. Kysymys;
Onko Hansel lähtenyt siitä perusolettamuksesta, että kaikilla tulkeilla on yhtenä kielenä
suomi? On tulkkeja, joilla ei ole suomea koko kielivalikoimassaan. On myös kokouksia, joissa
suomea ei tarvita lainkaan vaan kieliregiiminä on vaikkapa en-ra-en tai en-ve-en.
41. Vastaus; Eri kieliregiimit on tiedostettu, mutta niiden käyttö verrattuna suomi – tulkattava
kieli – suomi tulkkauksiin on sen verran pientä, että eri kieliregiimejä ei ole haluttu sisällyttää
erikseen tähän kilpailutukseen. Liitteessä 5 on huomioitava kohdat Konferenssitulkkaus
kohdekielestä englantiin (maksimipisteet 5) ja asioimistulkkauksen osalta tulkkaaminen
kohdekielestä ruotsiin (maksimipisteet 5)
42. Kysymys;
Miksi koko asiakirjassa ei puhuta mitään TULKKAUSSUUNNASTA, vaikka juuri se on kaikkein
relevantein kysymys?
42. Vastaus; Asiakas saa tilata haluamansa kielen tulkkauksen. Kysymyksestä ei käy ilmi
mihin tarjouspyynnön kohtaan tulkkaussuunta -asia olisi kysyjän mielestä tullut lisätä.
43. Kysymys;
Miksi tulkkauksen MENETELMÄ (konse tai simu tai kuiskaus) on sekoitettu tulkkauksen LAJIIN
(K-, O- A-tulkkaus)? Kaikissa tulkkaustilanteissa on menetelmänä joko konse, simu tai
kuiskaus riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen konferenssitulkkaus taikka oikeustulkkaus
tai yksityisempi asioimistulkkaus.
43. Vastaus; Kysymyksestä ei käy ilmi, millä tavalla tulkkauksen menetelmä ja laji kysyjän
mielestä sekoitettu.
44. Kysymys;
Ovatko tarjouksen laatijat eläneet siinä käsityksessä, että kaikki tulkit ovat kaksisuuntaisia,
vaikka näinhän ei ole?
44. Vastaus; Varsinainen tarjouspyyntöä selventävä kysymys jää epäselväksi.
45. Kysymys;
Miksi tekstissä menevät sekaisin kirjallisen kääntämisen ja suullisen tulkkaamisen käsitteet?
MUISTIO Sivu 11/52
3.11.2008
45. Vastaus; Kysyä ei ole tarkentanut kohtaa, jossa käsitteet menevät hänen näkemyksensä
mukaisesti sekaisin. Tästä syystä kysymykseen on vaikeaa ottaa kantaa.
46. Kysymys:
Onko tarjouksen laatija lähtenyt liikkeelle A-tulkkauksesta eli asioimistulkkauksesta ja
soveltanut sitä myös K-tulkkaukseen eli konferenssitulkkaukseen?
46. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi. Asioimis- ja konferenssitulkkauksessa on
samankaltaisuuksia mutta myös omia erityispiirteitään, joita on tarjouksen laatijan toimesta
pyritty huomioimaan
47. Kysymys:
Onko tarjouksen laatija ottanut huomioon sitä, että tulkkausta voi olla myös välikielen eli
relekielen kautta, mikä heikentää tulkkauksen laatua, koska jokaisen kielenvaihdoksen
yhteydessä häviää infosta 5 prosenttia ainakin tutkimusten mukaan? Hävikki kumuloituu ja on
suurempikin reletulkkauksessa kuin vain 10 prosenttia.
47. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.6 SEURAAVASTI:
Osa-alueella muut kielet lähde- tai kohdekieli on aina suomi, lukuun ottamatta liitteen 4
kohtaa, jossa tarjoajalla on mahdollisuus luetelle ne kielet, joiden osalta se tarjoaa
käännöspalveluita myös englannin kielelle.
TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.7 SEURAAVASTI:
Tarjoaja ei voi tarjota mitään tarjouksessaan tarjoamaansa kieltä relekielen kautta, vaan
tulkkaaminen tapahtuu suoraan lähdekielestä kohdekieleen yhden tulkin avulla. Lähdekieli tai
kohdekieli on aina suomi lukuun ottamatta liitteen 5 lopusta löytyvää kohtaa, jossa toimittaja
voi luetella kielet, joiden osalta se kykenette tarjoamaan konferenssitulkkausta englannin
kielelle ja asioimistulkkausta ruotsin kielelle.
48. Kysymys;
Asiakirjoissa ei ole lainkaan mainittu tai määritelty tulkattavaa suuntaa, joka on keskeinen
elementti tulkkauspalveluiden tuottamisessa. Ilmeisesti oletetaan, että kaikki tarjottavat tulkit
toimivat kaksisuuntaisesti? Liitteen 5 b-osassa pyydetään luettelemaan ?ne muut kielet,
joiden kautta konferenssitulkkauspalveluita (suomi-tulkattava kieli-suomi) on kauttanne
hankittavissa?, joten tälläkin perusteella voi olettaa, että kaikkien tarjottavien tulkkien on
toimittava kaksisuuntaisesti. Kaksisuuntaisuus rajoittaa tarjottavien tulkkien määrää sekä
laatua. Käytännössä useimpien länsieurooppalaisten kielten tulkkien äidinkieli olisi suomi ja
muiden kielten tulkkien joku muu. Yleensä konferenssitulkkauksessa tulkit tulkkaavat vain
äidinkieleensä päin (esim. EU:ssa vallitseva käytäntö, josta toki voidaan poiketa). Jotkut
toimistot ovat osuuskuntia, jotka työllistävät vain jäseniään, jolloin tulkkaus toteutetaan
suomen kielen kautta, vaikkei asiakas tätä haluaisi. Välikielen käyttö heikentää tutkitusti
tulkkaussuoritteen laatua.
48. Vastaus; ks. edellinen vastaus
MUISTIO Sivu 12/52
3.11.2008
49. Kysymys:
Tietääkö Hansel, että välikielellä operoivat tulkkauksen tarjoajat eivät ole suoraan
kilpailukelpoisia välikielettömien firmojen kanssa? Esim. osuuskunnat käyttävät omia
jäseniään, jolloin välikieli on asiakkaalle pakollinen, vaikka asiakas ei sitä missään nimessä
haluaisi. Tuleeko tämä yllätyksenä asiakkaalle vasta itse kokouksessa? Kaksisuuntainen,
välikielellinen tulkkausjärjestely perustuu Suomessa useimmiten siihen, että kaikki tulkit ovat
suomalaisia ja suomea äidinkielenään puhuvia eli eivät muun kielen natiiveja.
49. Vastaus; ks. edellinen vastaus
50. Kysymys;
Onko Hansel tietoinen siitä, että suurin konkreettinen ongelma kilpailuttamisessa on se, että
Suomessa on hyvin pienet K-tulkkausmarkkinat: vähän välittäjiä ja rajallisesti vähän päteviä
tulkkeja. Tietyt tulkit eivät tee tietyille välittäjille tavallista heikompien työehtojen vuoksi.
50. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi.
51. Kysymys;
Onko Hansel tietoinen siitä, että oikeustulkkausta (O-tulkkaus) ei voi niputtaa yhteen
asioimistulkkauksen kanssa, mm. siksi, koska asioimistulkit eivät hallitse juridiikkaa (toisin
kuin K-tulkit), jos ovat edes koulutettuja tulkkeja, joilla on koulutuksen myötä kehittynyt
tulkkausetiikka?
51. Vastaus; Oikeustulkkauksesta saa lisäpisteitä vain, mikäli nimetyllä asioimistulkilla on
vähintään 50h kokemusta oikeustulkkauksesta. Kysyjän esittämää yleistystä siitä etteivätkö
asioimistulkit hallitsisi oikeustulkkausta (toisin kuin konferenssitulkit) ei voitane tehdä asiassa
jossa kyse on henkilökohtaisesta osaamisesta / kokemuksesta.
52. Kysymys;
Onko Hansel ajatellut, että tulkkaus on inhimillinen suoritus, joka on riippuvainen alkuperäisen
puheen tulkattavuudesta? Jos alkuperäinen ei ole OK, niin miten voi tulkkaukselta odottaa
enempää? Jos asian riitauttaa, tulkki voittaa joka tapauksessa, koska jos alkuperäinen puhe
on heikosti tulkattavissa, niin tulkki ei voi tehdä siitä täydellistä tulkkausta. (Väitöskirjan
tulkattavuusaiheesta on kirjoittanut Anna-Riitta Vuorikoski/Treen yliopisto).
52. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi.
53. Kysymys;
Onko Hansel ottanut huomioon, että tulkilta ei voi edellyttää täydellistä tulkkausta missään
olosuhteissa, koska täydellisyys ei kuulu tulkkauksen luonteeseen, sillä tulkkaus on vain
suullinen raakakäännös? Miten tulkki voisi olla edes hyvä, jos ja kun asiakas ei ole toimittanut
tulkille aineistoa valmistautumista varten?
MUISTIO Sivu 13/52
3.11.2008
53. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi. Sopimuksen kohdan 10.1 mukaan
Asiakkaalla on velvollisuus mahdollisuuksiensa mukaan myötävaikuttaa käännös- ja
tulkkauspalvelun tuottamiseen.
54. Kysymys;
Onko otettu huomioon se, että tulkkien näkökulmasta suuri kokonaisvaara tällaisessa
immateriaalipalvelujen kilpailuttamisessa on se, että kaikki ne edut ja työehdot, joita alamme
liitot ovat vuosien saatossa saaneet aikaan, ovat vaarassa romuttua? Myös tulkin työpäivä
pitenee tässä tunnilla (8 tuntiin).
54. Vastaus; Sopimuksen kohdan 18.17 mukaan tulkin työpäivä on korkeintaan seitsemän (7)
tuntia. Muilta osin jää epäselväksi, että mihin etuihin ja työehtoihin kysyjä viittaa.
55. Kysymys;
Onko ajateltu sitä, että kilpailuttaminen tässä muodossa nostaa K-tulkkauksen hinnat pilviin,
koska "ajanhaaskaus" turhiin kilpailuihin ja raportoimisiin lisääntyy? Pitää palkata
kokopäivätoiminen sihteeri hoitamaan asioita, ja jo ilman henkilökuntaakin K-tulkkien välitys
on liiketaloudellisesti kannattamatonta toimintaa.
55. Vastaus; Valtiohallinnon näkökulmasta kilpailutusta ei pidetä millään muotoa ajan
haaskauksena, minkä lisäksi se perustuu hankintalakiin. Raportointikäytännöt ovat identtisiä
kaikissa Hanselin yli 80:ssä puitejärjestelyssä.
56. Kysymys;
Onko mietitty sitä, että kun K-tulkkausalan harvat toimijat pannaan kilpailemaan keskenään
useaan otteeseen, se tekee kaikkien liiketoiminnan tappiolliseksi, ellei tulkin päivähinta
välitysfirman kautta ole alvittomana luokkaa 1.000 euroa?
56. Vastaus; Julkiset hankinnat on EU-direktiivien ja hankintalain mukaan kilpailutettava.
57. Kysymys;
Onko niin, että tarjouskilpailu tässä muodossa on copy-paste -menetelmällä laadittu muiden
tuotteiden kuin immateriaalipalvelujen tarjouskilpailun pohjalta? Siinä on sellaisia elementtejä,
joiden vuoksi tarjouskilpailu ei ole kaikilta osin ollenkaan mielekäs.
57. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi, sillä kysyjä ei tarkenna elementtejä joihin
hän viittaa.
58. Kysymys;
Jos ja kun tietty välittäjäfirma voittaa tarjouskilpailun, onko ostaja sidottu siihen koko
sopimuksen voimassaoloajaksi, vaikka työn laatu olisi surkea? Voiko siis kilpailun voittanut
firma vaatia vahingonkorvauksia taikka haastaa Hanselin tai itse asiakkaan oikeuteen, jos
asiakas ostaakin laatu- tai muista syistä muualta?
MUISTIO Sivu 14/52
3.11.2008
58. Vastaus; Valtionhallinnon asiakkaat vaativat korkeaa laatua. Mikäli valittu toimittaja ei
tällaista pysty toimittamaan, on asiakkaalla mahdollisuus irtisanoa sopimus puitesopimuksen
mukaisesti. Irtisanottuaan sopimuksen, asiakkaalla on mahdollisuus toteuttaa uusi kevennetty
kilpailutus, tai vaihtoehtoisesti toteuttaa kokonaan oma kilpailutus. Valtionhallinnon yksiköillä
ei ole velvoitetta käyttää Hanselin kilpailuttamaa sopimusta.
59. Kysymys:
Onko kilpailuttaja tietoinen siitä, että vaikka tulkki tulkkaisi surkeasti, häneltä ei voi periä
palkkiota pois tai jättää sitä maksamatta, jos hän on verokortillinen palkansaaja? Ja vaikka
hän olisi firmallinen tulkki, ei rahoja saa takaisin, jos asiakas ei ole lähettänyt kokousaineistoa
2 viikkoa ennen tulkille/välittäjälle tutustumista varten.
59. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe kenenkään edun mukaisena, että tarjoa tarjoisi kuvatun
kaltaisia epäpäteviä tulkkeja
60. Kysymys:
Ollaanko tietoisia siitä, että tulkkien ansioluettelojen pyytäminen vuosiksi eteenpäin on sikäli
turhaa, että nyt ei voi olla tiedossa se, keitä tulkkeja välittäjä valitsee vaikkapa vuoden
kuluttua pidettävään kokoukseen tai keitä on tuolloin vapaana tai ylipäänsä markkinoiden
käytettävissä muuten?
60. Vastaus; Toimittujen CV:den tulee kertoa henkilön menneestä, ei tulevasta työhistoriasta.
61. Kysymys;
Voiko asiakas, joka tilaa kirjalliset käännökset Hanselin puitesopimuksen perusteella, tilata
konferenssitulkit suoraan välittäjäfirmalta? Vai onko asiakas sidottu kaikilta osin Hanselin
puitesopimukseen?
61. Vastaus; Asiakas voi käyttää Hanselin puitesopimusta tai vaihtoehtoisesti itse
kilpailuttamaansa sopimusta.
62. Kysymys;
Onko ajateltu sitä, että läänipohjaisuus ei toimi, kun on kyse tulkkauksesta, sillä on olemassa
etätulkkausta, puhelintulkkausta, ja K-tulkit matkustavat joka tapauksessa pitkin Suomea ja
maailmaa aina sen mukaan, missä kokous pidetään? Maailmassa on vähintään 6000 kieltä.
Siksikään läänipohjainen lähestymistapa ei toimi.
62. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi. Läänikohtaisella jaottelulla ja
matkakorvauskatolla pyritään kuitenkin juuri vähentämään ja estämään kysyjän viittaamaa
turhaa matkustelua. Konferenssitulkkauksen osalta läänikohtaista jaottelua ei kuitenkaan ole
nähty markkinoiden pienuuden vuoksi mielekkäänä toteuttaa.
63. Kysymys;
Mikä prosentuaalinen merkitys on laadulla, kun kokonaistaloudellisesti paras tarjous voittaa?
MUISTIO Sivu 15/52
3.11.2008
63. Vastaus; Valinta- ja vertailuperusteet suhteellisine painoarvoineen on kuvattu
tarjouspyynnön kohdassa 8.
64. Kysymys;
Onko otettu huomioon, että hinnoittelulomakkeessa (liite nro 5) esiintyy sellainen ongelma,
että K-tulkkauspuolella kysytään tulkkauksen tuntihintaa? K-tulkkauksen hinnoittelu ei
perustu tunteihin vaan päiviin. K-tulkki joutuu valmistautumaan kaikkiin tulkkauksiin (jopa
päivän tai kaksi) yhtä hyvin riippumatta siitä, onko kyseessä tunnin tai päivän mittainen
kokous, niinpä tuntihintaa ei ole olemassa, vaan K-tulkille maksetaan päiväpalkkiota.
64. Vastaus; TARKENNETAAN SOPIMUSEHTOJEN KOHTAA 12.3 seuraavasti:
12.3 Tulkkausten hinnoittelussa käytetään hintaluokkia tulkkauksen kiireellisyyden
mukaisesti. Toimittajan tarjoamat hinnat ovat tämän Puitesopimuksen liitteenä X.
Konferenssitulkkauksen osalta Toimittajalla on oikeus käyttää kolmen (3) tunnin
minimiveloitusta.
TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITETTÄ 5 SEURAAVASTI: (Konferenssi- ja
neuvottelutulkki on kuitenkin aina oikeutettu vähintään 3 tunnin korvaukseen = minimihinta)
65. Kysymys;
Konferenssitulkkauksen päivähinta (7 h). Tarkoitetaanko tällä, että vain täydestä 7
tunnin päivästä katsotaan voitavan veloittaa tämä hinta? Konferenssitulkkauspäivät
harvoin ovat juuri 7 tunnin mittaisia. Kyseessä on päivän enimmäiskesto, ja alan
normaalin käytännön mukaan mistä tahansa vähimmäisveloitusrajan ylittävästä
päivästä veloitetaan koko päivän hinta.
65. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
66. Kysymys;
Liite 5, Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomake Miksi konferenssitulkkauksen osalta
kysytään tuntihintaa, kun sellaista ei alalla käytetä – konferenssitulkkaus edellyttää aina
tulkilta tilaisuuden aiheeseen ja materiaaliin perehtymistä, joka on olennainen osa
konferenssitulkin työtä ja laadunvarmistusta, ja sen takia voidaan sanoa, että
konferenssitulkki ei koskaan tee toimeksiantoa kohtaan vain yhtä tuntia töitä? Miksi tässä ei
siis kysytä ennemminkin minimiveloitusta ja minimiveloituksen kattaman työmäärän
määritystä? Tai miksei kysytä tuntihinnan sijaan esim. puolipäiväveloitusta (määritettävä
tuntimääräisesti)? Tiedotustilaisuudessa Hanselin edustaja sanoi, että voihan siihen kohtaan
täyttää päiväveloituksen, jos ei Tarjoaja sovella sen pienempiä yksiköitä, mutta tällöinhän
hintavertailu vääristyy, jos toiset esim. täyttävät tähän päiväveloituksen seitsemäsosan
(vaikka eivät tuntihintoja käyttäisikään) ja toiset esim. päivä- tai minimiveloituksen, jolla
puolestaan Asiakas voi kuitenkin saada useamman tunnin tulkkauksen. Jos Hansel on
halunnut kyseenalaistaa alan käytäntöjä, kuten Hanselin edustaja tiedotustilaisuudessa sanoi,
niin miksei se sitten kysy asiasta avointa kysymystä vaan sisällyttää tällaisen kiistanalaisen
kysymyksen lomakkeeseen, jota ei saa millään tavalla muuttaa?
66. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
MUISTIO Sivu 16/52
3.11.2008
67. Kysymys;
Konferenssitulkkauksen 1 h tuntihinta.
Miten tämä kohta on tarkoitus täyttää? Onko oletuksena, että mistä tahansa alle 7
tunnin työstä veloitetaan tämän kohdan mukaista tuntihintaa (tälle kohdalle annettu
painokerroin 7 antaisi ymmärtää näin, kun päivähinnan kerroin on 1)?
Konferenssitulkkausalalla normaali veloituskäytäntö ei perustu tuntihintaan. Alalla on varsin
yleisesti käytössä vähimmäisveloitus, jota sovelletaan esimerkiksi alle 3 tunnin
toimeksiantoihin. Jos tuntihinta-kohtaan täytetään tällainen vähimmäisveloitus ja jokaiselta
alkavalta tunnilta veloitetaan tässä kohdassa ilmoitettu määrä, jo kahden-kolmen tunnin
toimeksianto muodostuu todennäköisesti huomattavasti kalliimmaksi kuin koko päivän
hinnalla veloitettava tulkkaus.
Tulkkaus on asiantuntijapalvelua, johon kuuluu olennaisena osana toimeksiantoihin
valmistautuminen. Palkkiot on mitoitettu siten, että ne kattavat myös valmistautumisajan.
Tarvittavan valmistautumisen määrä ja siihen käytettävä aika vaihtelevat toimeksiannon
aiheen mukaan, mutta ammattitaitoinen tulkki valmistautuu aina työhönsä etukäteen. Alle
tunnin toimeksianto saattaa joskus vaatia jopa enemmän valmistautumista kuin kahden
päivän toimeksianto. Sen vuoksi käytössä on vähimmäisveloitus, joka ei siis ole sama asia
kuin tuntiveloitus. Jos tuntiveloitusta joskus käytetään, sitä käytetään tyypillisesti
lisäveloituksena sovitun enimmäisajan (koko pv 7 h) ylittävistä toimeksiannoista, perusteena
alkava tunti.
Vähimmäisveloituksen käyttö on erityisen perusteltua konferenssitulkkauksessa, joka
tämänkin tarjous-pyynnön osa-alueena on määritelty valtakunnalliseksi. Päteviä ja osaavia
konferenssitulkkeja on vähän, joten he joutuvat usein matkustamaan pitkien matkojen
päähän toimeksiantojaan varten. Ei ole realistista olettaa, että kukaan Toimittaja pystyisi
järjestämään konferenssitulkkeja toimeksiannolle sellaisin ehdoin, että tulkit matkustavat
esimerkiksi Helsingistä Rovaniemelle tulkkaamaan 45 minuutiksi, käyttävät matkaan
kokonaisen päivän ja saavat palkkion yhdestä tunnista.
67. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
68. Kysymys;
Tarjouspyyntöasiakirja 12 ja Liite 5
Hinnat määritellään käännös- ja/tai tulkkaustyöhön kuluneen ajan ja tehdyn työmäärän
perusteella sopimuksen hintaliitteessä X tarkemmin määritellyin tavoin. Hintaliitteessä
tulkkauksen hintaa pyydetään sekä päivähintana että tuntihintana.
-kuinka ammattimaisen konferenssitulkkauksen tarjoajat voivat esittää ammattikäytäntöjen
mukaisen tarjouksen tasapuolisina osapuolina, jos he joutuvat syrjäytetyiksi jo liitteen 5
kohdan "1h tuntihinta" perusteella ?
Jos kyseisessä kohdassa ilmoittaa päiväpalkkion, vertailumenetelmä laskee päiväpalkkioksi
seitsenkertaisen määrän, jolloin tarjoaja automaattisesti putoaa pois taloudellisesti edullisten
tarjoajien joukosta.
Kansainvälisten, alan ammattimaisten käytäntöjen mukaisesti tulkkaus hinnoitellaan
tulkkauspäivän hintana, joka sisältää korvauksen työhön valmistautumiseen käytetystä ajasta
ja työhön käytetystä ajasta. Työhön käytetty aika voi olla enintään 7 työtuntia ja siihen tulee
sisältyä tarvittava määrä taukoja, vakiintuneen käytännön mukaan työpäivä ei saa yleensä
ylittää kahta osiota, joiden kestot ovat 2,5-3 tuntia kumpikin.
Pyydän korjaamaan liitteen 5 kohdan "konferenssitulkkauksen 1 h tuntihinta", esim. sanalla
vähimmäishinta ja samalla myös pisteytysmekanismin asianmukaisesti.
MUISTIO Sivu 17/52
3.11.2008
Näin poistuu mahdollisuus, että kyseinen kohta voidaan tulkita tarkoitukselliseksi esteeksi
ammatinharjoittajana toimivan ammattilaistulkin osallistumiselle tarjouskilpailuunne – joko
tarjoavana toimittajana tai sitten toimittajan alihankkijana.
68. Vastaus; Katso edellinen vastaus
69. Kysymys;
Kysyisin tarkennusta Hanselin perimään palvelumaksuun, jotta varmasti ymmärrämme sen
oikein.
Esim.
Jos me veloitamme 100 euroa ja matkakuluja on 20 euroa (alv 0).
Paljonko laskutamme asiakasta? Paljonko Hansel perii palvelumaksua euroissa?
69. Vastaus; 120 / (1- 0,015) = 121,82 eur eli palvelumaksun osuus on 1,82 euroa.
Palvelumaksu veloitetaan siis laskun loppusummasta.
70. Kysymys;
Voiko päivystystulkkausta olla tarjoamatta?
Jos esim. päivystyksen hinnassa lisäprosentin jättää laittamatta, tulkitaanko tämä niin, ettei
palvelua tarjota, vai niin, että se on samanhintaista kuin klo 8-16?
70. Vastaus; Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomakkeen mukaan ”Mikäli jokin hintoihin
liittyvä kohta jätetään tarjotun kielen osalta kokonaan tyhjäksi, katsotaan tarjous
tarjouspyynnön vastaiseksi ja se voidaan joutua hylkäämään”. Virka-ajan ulkopuolista
tulkkausta (päivystystulkkausta) ei siten voi olla kokonaan tarjoamatta.
71.Kysymys;
Tarjouspyynnössänne ilmoitetaan, että referenssiksi kelpaavat Valtion ja kuntien,
EU:n viranomaiset, kuntayhtymät, valtion ja kuntien liikelaitokset, yhtiöt tms. ) ja
yleishyödylliset tahot ( = EK, Tekes ja ammattiliitot). Tarkoitetaanko em. kohdassa "yhtiöillä"
valtioenemmistöisiä yhtiöitä, valtion osakkuusyhtiöitä, vai molempia vai jotain muuta?
71. Vastaus; TARKENNUS TARJOUSPYYNNÖN KOHTIIN 6.4 ja 6.5: Yhtiöillä tarkoitetaan
ainoastaan valtion 100%:sti omistamia yhtiöitä, ei valtioenemmistöisiä tai valtion
osakkuusyhtiöitä.
72.Kysymys;
Mitä käännöskielivaatimuksia yritysreferenssilistalla saa olla (voiko olla fi-en ja en-fi vai vain
toisinpäin?)
72. Vastaus; Vaadittujen referenssien osalta käännöskielen suunnalle (esim. fi – en, en –fi) ei
ole asetettu vaatimuksia. Referenssin kielen on kuitenkin liittyvä vaadittuun kieleen ja
suomeen (referenssin kieli – suomi tai suomi – referenssin kieli)
73. Kysymys;
Jos oletetaan, että me olemme tehneet tietyille ministeriöille suuren määrän käännöstöitä
kahden vuoden aikana (esim. 500 yksittäistä käännöstyötä kieliparilla fi-en, joista yhteensä
tulee vaadittu sivumäärä 200 sivua). Riittääkö tässä tapauksessa, että yhteyshenkilöksi
MUISTIO Sivu 18/52
3.11.2008
nimetään ko. ministeriön sopimusyhteyshenkilö vai pitääkö meidän jokaisen 500 työn osalta
nimetä yhteyshenkilö? Tällöin joudumme pyytämään valtavan määrän suostumuksia
yksittäisiltä tilaajilta.
73. Vastaus; Sopimusyhteyshenkilön nimeäminen riittää.
74. Kysymys:
Käännösvalikoimamme kattaa tällä hetkellä 130 kieliparia, suurimmassa osassa lähtökielenä
toimii englanti. Voimmeko tarjota tarjouspyynnön mukaisia "muita kieliä" - vaikka Lingalaa -
käännettynä myös englannista vai onko vaatimuksenne nimenomaan, että lähtökieli on aina
suomi?
74. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNTÖÄ SEURAAVASTI::
LIITE 4, osa-alue Muut kielet:
Lähde- tai kohdekieli on aina suomi, lukuun ottamatta lopusta löytyvää kohtaa, jossa
tarjoajalla on mahdollisuus luetelle ne kielet, joiden osalta se tarjoaa käännöspalveluita myös
englannin kielelle.
LIITE 5, asioimistulkkauksen osa-alueet:
Lähdekieli tai kohdekieli on aina suomi lukuun ottamatta lomakkeen lopusta löytyvää kohtaa,
jossa toimittaja voi luetella kielet, joiden osalta se kykenette tarjoamaan asioimistulkkausta
ruotsin kielelle.
LIITE 5, konferenssitulkkauksen osa-alue:
Lähdekieli tai kohdekieli on aina suomi lukuun ottamatta lomakkeen lopusta löytyvää kohtaa,
jossa toimittaja voi luetella kielet, joiden osalta se kykenette tarjoamaan
konferenssitulkkausta englannin kielelle.
75. Kysymys;
Liite 5, tulkkauspalvelujen hinta- ja laatulomake:
Konferenssitulkkauksen välilehti, kohta a. Kielistä mainitaan vain arvioitava kieli.
Koska Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, oletettavasti toisena tulkkauskielenä voi
siis olla näistä kumpi vain koska sitä ei ole selkeästi määritelty. Vai onko kenties niin, että
toisena kielenä voi olla myös konferenssitulkkausalalla yleinen toinen kieli, englanti?
75. Vastaus; Ks. vastaus 47
76. Kysymys;
Miten tarjouspyynnössä on otettu huomioon kysynnän todellinen tilanne. Tarjottavien kielten
osalta asioimistulkkilistaan on mahdollista merkitä/tarjota max. 3 tulkkia. Jos suurin osa
valtion laitoksista hyväksyy suoraan puitesopimuksen tulkkauspalveluista, miten on ajateltu
näiden 3 tulkin riittävän. Tulkkikeskuksellamme on useita tapauksia, jolloin tiettyjen
kysytyimpien kielten tukkeja on jopa 5, saattaa olla enemmänkin tulkkaamassa saman
aikaisesti valtion eri toimistoissa. Miten tämä on käytännössä ajateltu toteutettavan.
Voidaanko käyttää tulkkikeskuksen muita tulkkeja, joita ei ole tarjottu listassa? Onko valtion
virastoilla yhtenäinen järjestelmä, josta he voivat tarkastella, milloin he voisivat saada
tiettyjen kysytyimpien kielten tulkkeja, koska kysyntä on suurta?
MUISTIO Sivu 19/52
3.11.2008
76. Vastaus; Tarjoaja voi asioimistulkkauksen osalta nimetä ainoastaan 3 tulkkia / kieli. Osaalueella
valitaan kuitenkin useita toimittajia, mikä mahdollistaa useampien tulkkien
hyödyntämisen samanaikaisesti eri virastoissa. Yrityksellä voi yksittäisestä kielestä olla
enemmän kuin kolme tulkkia, mutta ainoastaan kolmesta tulkista / kieli on tarjousvertailussa
mahdollista saada lisäpisteitä.
77. Kysymys;
Matkakustannusten korvaus? Olemmeko ymmärtäneet oikein, että haluatte jokaisesta
tulkkauksesta erikseen matkaliput tai niiden kopiot liitteeksi?
77. Vastaus; Kyllä: mikäli matkakuluja halutaan korvattavaksi ja kulujen korvaamisesta on
etukäteen sovittu, toimittajan tulee esittää Asiakkaalle matkakulutositteet joko kopioina tai
alkuperäisinä.
78. Kysymys;
Tilastointi: Onko tarkoitus, että edellisen kuukauden (ensimmäinen – viimeinen päivä)
tilastoidaan seuraavan kuukauden 7. päivään mennessä? Samoin onko tarkoitus, että
tilastoidaan kaikki valtion laitosten tulkkaus- ja käännöstyöt, vai vain niiden, jotka ovat ko.
sopimuksen piirissä ilman erillissopimuksia?
78. Vastaus; Kyllä. Raportointi koskee edellisen kuukauden laskutusta ja toimittaja itse
ratkaisee laskutussyklinsä.
79. Kysymys;
Käännöstöiden laskutusperiaate: Onko todellakin niin, että laskutus tapahtuisi lähdekielen
merkkien mukaan eikä kohdekielen merkkien mukaan? Yleinen käytäntö on, että laskutetaan
kohdekielen merkkien mukaan. Entä jos käännettävänä on vieraskielien todistus, miten silloin
lasketaan lähdekielen merkit?
79. Vastaus; Kyllä, laskutus tapahtuu lähdekielen merkkien mukaan. Vieraskielisen
todistuksen kääntäminen ei aiheuta poikkeusta hinnoitteluun.
80. Kysymys;
Yrityksellemme n haastavaa tehdä näin lyhyessä ajassa CV:t. Selvitystemme mukaan,
jokaiselta freelancerilta on henkilön tietoturvan mukaan pyydettävä lupa sen antamiseen.
Käytäntöjemme mukaan luvan tulee olla kirjallinen. Osa tulkeistamme on tällä hetkellä
ulkomailla. Onko nimitieto pakollinen? Riittäisikö mahdollisesti muut tiedot ilman nimeä?
Voivatko nämä CV:n tiedot luokitella luottamuksellisiksi? On muistettava, että yrityksemme
myy ensisijaisesti palveluja eikä henkilöä!
80. Vastaus; Tarjottua tulkkia ei voida ottaa vertailuun mukaan ellei tätä ole nimetty
(hankintayksikkö ei kykenisi pisteyttämään / todentamaan nimeämättömän tulkin tietoja).
Tarjoajalla on liki kuukausi aikaa hankkia lupa vaadittujen CV:den toimittamiseen, mikä
arvioidaan riittäväksi. CV:t voidaan luokitella luottamuksellisiksi.
81. Kysymys;
Mihin perustuu pisteytys konferenssitulkkien osalta, kun Turun konferenssitulkkikoulutuksesta
ja kymmenen vuoden työkokemuksesta saa saman määrän pisteitä?
81. Vastaus; Pisteytys perustuu hankintayksikön asiakastyöryhmän kanssa yhteistyössä
laatimiin perusteisiin.
MUISTIO Sivu 20/52
3.11.2008
82. Kysymys; Miksi laatukriteereissä ei ole otettu huomioon SKTL:n jo olemassa olevia
laatukriteerejä ja ammattisäännöstöjä?
82. Vastaus; Kysyjän viittaamiin kriteereihin ja säännöstöihin on kilpailutuksen valmistelun
aikana perehdytty. Niiden ei kuitenkaan ole kaikilta osin ja aivan sellaisinaan katsottu
soveltuvan koko valtionhallinnon tasoisen puitejärjestelyn pohjaksi.
83. Kysymys; Miten freelancerina työskentelevän kielenkääntäjän (elinkeinoharjoittaja) tulisi
menetellä, koska yksin yrityksessään työskentelevä ei täytä vaadittua kapasitettivaatimusta.
Jäämmekö tyystin ilman valtion töitä, jos emme halua jonkun ison toimiston alihankkijaksi?
83. Vastaus; Esim. toiminimet voivat osallistua kilpailutukseen perustamalla konsortion
muiden toiminimien kanssa. Tällöin tulee huomioida, että konsortion tulee kyetä täyttämään
kapasiteettivaatimukset (esim. 3 kääntäjää, ks. tarjouspyyntö). Toinen vaihtoehto on toimia
toisen yrityksen alihankkijana.
84. Kysymys;
Saavatko virastot edelleen käyttää hyviksi todettuja kääntäjiä jotka hallitsevat
tarvittavan erikoisterminologian?
84. Vastaus; Virastoilla on hankintalain mukainen kilpailuttamisvelvollisuus. Asiakkaat ovat
itse vastuussa kilpailuttamisvelvoitteen täyttämisestä.
85. Kysymys;
Onko käännöstoimistolla oltava kolme kääntäjää palkkalistoillaan vai voivatko kaikki kääntäjät
olla alihankkijoita?
85. Vastaus; Kaikki kääntäjät voivat olla alihankkijoita.
86. Kysymys;
Mikäli tarjoajana on konsortio, riittääkö, että yhteyspiste ainoastaan hallinnoi
käännöspalvelujen tuottamista vai onko yhteyspisteellä oltava oma kääntäjä/omia kääntäjiä?
86. Vastaus; On riittävää, että yhteyspiste hallinnoi käännöspalvelujen tuottamista, kunhan
sillä on muiden konsortion jäsenten tavoin yhtäläinen vastuu puitesopimuksen
konsortiokappaleen mukaisesti.
87. Kysymys;
Pitääkö kääntäjät eritellä alihankkijoittain? Missä tarjouksen osassa tämä tehdään?
87. Vastaus; Ei pidä.
88. Kysymys;
Jos käytetään alihankkijoita, voidaanko referensseinä käyttää myös alihankkijoiden
referenssejä? Onko nämä eriteltävä?
MUISTIO Sivu 21/52
3.11.2008
88. Vastaus; Voidaan. Tarjoajan ei tarvitse eritellä omia referenssejään alihankkijan
referensseistä.
89. Kysymys;
Tarjouspyyntö
6.4 ja 6.5. Mikäli yritys haluaisi osallistua kilpailutukseen myös sellaisen kieliyhdistelmän
osalta, josta sillä itsellään ei ole vaaditunkaltaisia aiempia referenssejä mutta josta yrityksen
tätä kilpailutusta varten sitouttamalla alihankkijalla on, kelpaavatko ne tässä tapauksessa – eli
voiko yritys osoittaa täyttävänsä vähimmäisvaatimuksia esittämällä alihankkijansa
referenssejä? (Jos ei, niin joidenkin kieliyhdistelmien kohdalla voi olla erittäin vaikeaa saada
tarjouksia, sillä yksin toimineet ”harvinaisia” kieliyhdistelmiä kääntävät/tulkkaavat henkilöt
eivät käytännössä voi tehdä tarjouksia, mutta kyseisistä kieliyhdistelmistä ei toisaalta
välttämättä miltään tarjouksen tekevältä yritykseltä löydy juuri vaaditunkaltaisia
referenssejä.)
89.. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
90. Kysymys;
Käännösreferensseistä on pyydetty mainitsemaan ”aika”. Pitääkö yhden toimeksiantajan
jokaisen tilauksen (esim. 120 tilausta) päivämäärä kolmen vuoden ajalta mainita vai riittääkö
yleisluontoisempi maininta tilausten ajankohdista?
90. Vastaus; Ei tarvitse mainita tarkkaa päivämäärää, yleisluontoisempi ajan kuvaus riittää.
91. Kysymys;
Referensseistä on vaadittu antamaan kääntäjänsivumäärä. Kielentarkistustöitä (arvioidaan
yleensä tuntimäärän perusteella) ei ilmeisesti voi siis käyttää referensseinä vai tuleeko myös
kielentarkistustöiden referenssit antaa tarkistettujen sivujen määrän mukaisesti?
91. Vastaus; Kielentarkastuksesta ei ole pyydetty referenssejä ollenkaan.
Kielentarkastusreferensseillä ei voida korvata käännösreferenssejä.
92. Kysymys;
Voidaanko kaikkien konsortion muodostavien yritysten selvitykset koota samoihin asiakirjoihin
(esim. koko konsortiolta vain yksi selvitys 3.1) vai tuleeko nämä antaa erillisinä asiakirjoina
(jokainen konsortion muodostava yritys antaa selvityksen 3.1)?
92. Vastaus; ks. edellinen vastaus
93. Kysymys;
Onko kääntäjien käännöskokemuksen (vuosina) oltava täysipäiväistä kääntämistä?
93. Vastaus; Käännöskokemuksen on koostuttava päätoimisesta työstä. Työn ei tarvitse olla
täysipäiväistä.
94. Kysymys;
Pitääkö julkisyhteisöille suoritettujen käännösten olla suoraan näille yhteisöille suoritettuja
käännöksiä vai kelpaavatko myös muiden toimistojen tai asianajotoimistojen kautta suoritetut
käännökset?
MUISTIO Sivu 22/52
3.11.2008
94. Vastaus; Alihankintana suoritetut työt kelpaavat, eli esim. asianajotoimiston antamat
toimeksiannot katsotaan riittäväksi kokemukseksi, mikäli tehdyt työt täyttävät referensseille
asetetut kriteerit (kuten vaatimus referenssien toimeksiantajasta, vaaditut sivumäärät).
95. Kysymys;
Käännöspalveluiden laatu- ja hintaliitteessä (englannin kieli) todetaan: ”Tällaisia kääntäjiä
joilta korkeakoulututkinto puuttuu, saa olla alle puolet nimetyistä kääntäjistä.” -> Yllä on
puhuttu korkeakoulututkinnosta tai diplomikielenkääntäjän tutkinnosta. Tarkoitetaanko
edelleen korkeakoulututkinnon tai diplomikielenkääntäjän tutkinnon puuttumista vai
nimenomaan korkeakoulututkinnon puuttumista?
95. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.6 ja LIITETTÄ 4 SEURAAVASTI:
…Tällaisia kääntäjiä joilta korkeakoulututkinto puuttuu, saa olla alle puolet kaikista
nimetyistä kääntäjistä.
96. Kysymys;
Pitääkö myös kielentarkastajien olla mukana kääntäjälistassa vai voivatko kielentarkastajat
olla keitä tahansa ammattitaitoisia ja päteviä henkilöitä?
96. Vastaus; Toimittaja vastaa kielentarkastajan pätevyydestä sen kautta, että käännöksen
pitää olla laadukasta. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia kielentarkastajalle.
97. Kysymys;
Käännöspalveluiden laatu- ja hintaliitteessä pyydetään antamaan mahdolliset alennetut hinnat
käännösmuistin hyödyntämisen perusteella. Onko taustaoletuksena, että jokaiselle Hanselin
asiakkaalle luodaan oma käännösmuisti?
97. Vastaus; Käännösmuistin tarjoaminen ei ole pakollista. Asiakaskohtaisen käännösmuistin
luomisesta sovitaan asiakaskohtaisesti.
98. Kysymys;
Miten kilpailutusraja 15 000 euroa/vuosi arvioidaan? Tehdäänkö se edellisten vuosien
käännösmäärien perusteella tai kenties käännöksiin varatun budjetin perusteella?
98. Vastaus; Asiakkaat vastaavat hankinnoistaan, Hanselin tulkinta ei sido asiakasta eikä
toimittajaa. Arvioinnissa sovelletaan hankintalain 17-19 §:n mukaisia laskentaperusteita.
99. Kysymys;
Puitesopimus. Mihin perustuu hankintalain tulkinta, jonka mukaan ”15 000 euron suuruinen
hankinta” tarkoittaa yhden vuoden aikana tehtävien hankintojen kumulatiivista arvoa yhden
kielen osalta?
99. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
100. Kysymys;
Puitesopimus. Onko mahdollista vielä täsmentää saman kohdan 10.1 viimeisen ranskalaisen
viivan alla olevaa kynnysarvoa koskevaa kohtaa? Onko tässäkin kyse 15 000 euron
hankinnasta per vuosi?
MUISTIO Sivu 23/52
3.11.2008
100. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
101. Kysymys;
Jos kunta on tarjoaja, mitkä asiakirjat edellytetään tarjoajan antamista vakuutuksista ja
muista tiedoista?
101. Vastaus; Tarjoajan tulee siihen kyetessään antaa samat vakuutukset ja tiedot vaikka se
olisi julkisen sektorin yksikkö.
102. Kysymys;
Jos tulkilla/kääntäjällä on suomalainen akateeminen loppututkinto, joka ei liity kieliopintoihin,
miten se pisteytetään ranskan ja saksan ja muiden kielten osalta?
102. Vastaus; Akateemisesta loppututkinnosta saa 0,5 pistettä huolimatta tutkinnon alasta.
103. Kysymys;
Jos tulkilla on ulkomaalainen akateeminen, joko rinnastettu tai rinnastamaton loppututkinto,
joka ei liity kieliopintoihin, miten se pisteytetään edellä mainittujen kielten osalta?
103. Vastaus; ks. edellinen vastaus
104. Kysymys;
Miten kilpailuttaja suhtautuu siihen, että sähköinen laskutus on vasta suunnitteluvaiheessa?
104. Vastaus; Vuoden 2010 jälkeen valtio ei hyväksy muita kuin sähköisiä laskuja.
Kilpailutuksessa on vaatimuksena, että 2.1.2009 käytettävissä on sähköinen laskutus.
105. Kysymys;
Miten on mahdollista että merkit lasketaan lähtökielen merkeistä ja miten lasketaan, jos tulee
paperinen toimeksianto? Tarjoajan yrityksessä kääntäjälle maksetaan käännetyn tekstin
merkkien mukaan.
105. Vastaus; Lähtökieltä käytetään laskutusperusteena. Paperisissa asiakirjoissa voidaan
käyttää sivuperusteista hinnoittelua.
106. Kysymys;
Voidaanko kysytyissä kielissä, esim. arabian kielessä tarjota useampaa kuin kolmea tulkkia?
Tämä mahdollisuus tekisi toiminnasta huomattavasti joustavamman.
106. Vastaus; Ei. Tarjouspyyntölomakkeisiin ei saa tehdä muutoksia, esim. lisätä rivejä.
Toimittaja voi kyllä käyttää useampia kuin kolmea tulkkia, ellei asiakas halua nimenomaisesti
käyttää nimettyjä henkilöitä. Tarjoukseen halutaan vain pyydetty määrä nimiä ja
ansioluetteloita.
107. Kysymys;
Jos asiakas peruu käännöksen tai tulkkauksen, minkälaiset ehdot silloin astuvat voimaan?
MUISTIO Sivu 24/52
3.11.2008
Mikäli peruutus tulee lyhyellä varoitusajalla, tulkille joudutaan maksamaan. Samoin
kääntäjälle, mikäli hän on aloittanut käännöksen.
107. Vastaus; Sopimuksen kohdan 23.4. mukaan peruutusehdoista sovitaan
asiakaskohtaisesti. Samassa kohdassa on määritelty pikatoimituksen peruuttaminen.
Kohdassa 23.5. on määritelty tulkkaamisen peruutus. Näistä kohdista on kuitenkin
mahdollista sopia toisella tavalla asiakaskohtaisesti, eli kevennetyn kilpailutuksen vaiheessa.
108. Kysymys
Voiko tarjota vähän kysyttyä tulkkauskieltä vaikka 21 tunnin referenssi ei täyty, mutta
kyseisen kielen tulkki on listallamme? Voidaanko tällaista tarjousta pitää vaihtoehtoisena
tarjouksena?
108. Vastaus; Ei voi tarjota, vähimmäisvaatimusten pitää täyttyä. Tämä ei olisi
vaihtoehtoinen tarjous, vaan tarjouspyynnön vastainen tarjous.
109. Kysymys;
Mitä tarkoitetaan puitesopimuksen kohdalla 18.7./sivu 16: ” Toimittajan tulee ilmoittaa
Asiakkaalle viiveettä, mikäli se havaitsee käännettäväkseen saamassaan
alkuperäistekstissä…virheen. Vastuu tällaisesta virheestä on kuitenkin Asiakkaalla”? Koskeeko
kohta tekstiä suomesta muihin kieliin vai myös alkuperäisiä vieraskielisiä tekstejä?
Kielitoimistojen käännöspalveluihin ei kuitenkaan automaattisesti sisälly suomenkielisen
alkuperäistekstin etukäteisoikoluku, ellei siitä erikseen Asiakkaan kanssa sovita.
Suomenkielisiä tekstejä oikoluetaan, mutta se ei sisälly käännöstyön hintaan vaan se
hinnoitetaan aina oikolukuhintojen mukaisesti erikseen. Alkuperäistekstit ovat usein pelkkiä
paperiversioita ja käännösteknisesti vieraskielisen alkuperäistekstin virheet mainitaan erikseen
suomennoksessa. Tuleeko niistä siltikin ilmoittaa erikseen Asiakkaalle vai riittääkö maininta
valmiissa suomennoksessa?
109. Vastaus; Ei edellytetä, että toimittaja tekee ylimääräisen oikoluvun. Mikäli toimittaja
kuitenkin virheen havaitsee, sen tulee ilmoittaa virhe asiakkaalle. Kohta koskee kaikkia
alkuperäistekstejä. On toivottavaa (”virheestä ilmoitettava viiveettä”), että virheestä
ilmoitetaan heti, jotta asiakas voi korjata virheensä ja käännöksestä saadaan täten
laadukkaampi.
110. Kysymys;
Miten eri murteet otetaan huomioon esim. kurdin kohdalla, jossa on ainakin kolme eri murrevarianttia?
Voidaanko silloin tarjota enemmän kuin kolme tulkkia?
110. Vastaus; Ks. aiempi vastaus.
111. Kysymys;
Voidaanko kirjata asioimistulkkausten kohdalla kielet, jotka eivät ole luettelossa (Liite 5 ) ja
joiden referenssi kuitenkin täyttyy? Jos voidaan kirjata, niin mihin kohtaan liitteessä? Olisi
tärkeätä kirjata nämä, kuten käännöksissä ja konferenssitulkkauksissa voidaan kirjata.
111. Vastaus; Liitteessä 5, koskien läänikohtaista asioimistulkkausta, jossa on mahdollisuus
luetella kaikki kielet (pois lukien listatut), joihin asioimistulkkauspalveluita (suomi - tulkattava
kieli - suomi) on kauttanne hankittavissa (maksimipisteet 5)
MUISTIO Sivu 25/52
3.11.2008
112. Kysymys;
Voiko tarjota Liitteen 4 loppuosassa olevaan kohtaan myös kieliä, joissa ei ole kahta kääntäjää
eli oikoluku ei toteudu muuhun kuin suomen kieleen päin?
112. Vastaus; Kyllä, jos kysymyksellä tarkoitetaan kohtaa, jossa tarjoajalla on mahdollisuus
luetella muita kuin liitteessä 4 listattuja kieliä.
113. Kysymys;
Em. lisäksi se ettei asiakirjoissa ole käytetty tulkkausalan peruskäsitteitä kuten kielet ?A?
aktiivinen äidinkieli, ?B? aktiivinen vieras kieli ja ?C? passiivinen vieras kieli, ja että
tulkkauksen menetelmä (konsekutiivi tai simultaani) on sekoitettu tulkkauksen lajiin,
aiheuttavat tulkintavaikeuksia. Myöskään lähde- ja kohdekieltä ei ole määritelty, mikä
aiheuttaa sekaannusta erityisesti liitteessä 5 b).
113. Vastaus; Lähdekielellä tarkoitetaan kieltä, jolla alkuperäisteksti on kirjoitettu. Kohdekieli
on se kieli, johon teksti käännetään.
114. Kysymys;
Liite 5, Tulkkauspalveluiden laatu- ja hintaliite, liittyy nähdäkseni ainoastaan
konferenssitulkkaukseen? Miten asioimistulkkausta on tarkoitus tarjota? Konferenssi- ja
asioimistulkkauksen hinnoittelurakenne sekä alalle pätevöityminen poikkeavat huomattavasti
toisistaan.
114. Vastaus; Jokaiselle tulkkauspalvelun osa-alueelle on oma välilehtensä Excellomakkeessa.
Tarjoajan tulee katsoa ruudun alareunaa, josta voi valita välilehden.
115. Kysymys;
Valtionhallinnon merkittävin tulkkauspalveluiden käyttäjä lienee poliisi ja oikeuslaitos, jolloin
eniten kysyntää olisi oikeustulkkaukselle, jota ei ole edes mainittu asiakirjoissa. Mihin se on
tarkoitus liittää, ja miten mitataan vaativan oikeustulkkauksen tulkkien laatua? Kokemuksella
eivätkä koulutuksella pätevöityneet asioimistulkit eivät välttämättä hallitse juridiikkaa kuten
konferenssitulkit, joiden koulutuksessa perehdytään myös oikeustulkkaukseen.
115. Vastaus; Oikeustulkkaus on mainittu sopimuksen kohdassa 4.18. Kokemus
oikeustulkkauksesta on myös osa asioimistulkkauksen pisteytystä
116. Kysymys;
Liitteen 5 perusteella tarjouskilpailun voittaisi toimisto, jolla on alhaisen hinnan lisäksi
mahdollisimman laaja verkosto tulkkeja, koska jokaisesta kielestä saa lisäpisteitä. Tällöin
esim. asioimistulkkaukseen keskittynyt toimisto, jolla ei välttämättä ole juurikaan kokemusta
konferenssien tulkkausjärjestelyistä, voittaisi myös konferenssitulkkauskilpailun, ja määrä
saattaisi korvata laadun. Suuret toimistot, joilla on runsaasti tulkkeja verkostossaan sekä
hallinnollisia resursseja hyötyisivät. Niin ikään suuret vahingonkorvausvastuut suosivat suuria
toimijoita.
116. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi. Tulkeille on määritelty
vähimmäisvaatimukset. Mikäli tarjoaja ne täyttää, se voi voittaa tarjouskilpailun.
117. Kysymys;
Liitteessä 5 pyydetään 2-4 tulkin ansioluetteloita. Koska ala toimii verkostoina, kaikki toimistot
voivat merkitä tarjoukseen samantasoiset tai jopa samat tulkit, jolloin ratkaisevaksi tekijäksi
MUISTIO Sivu 26/52
3.11.2008
muodostuisi määrä ja hinta, mikä ei liene asiakkaan edun mukaista. Useat tulkit
työskentelevät usealle toimistolle. Käytännössä kilpailun voittaja voisi teettää työn
kokemattomilla (=edullisemmilla) tulkeilla, koska tulkkien henkilöllisyyden valvonta on
käytännössä mahdotonta; miten valvotaan, että toimittaja käyttää toista, vähintään
samantasoista tulkkia?? Tietääkseni tästä on ennakkotapaus Virosta liittyen
käännöspalveluihin: voittaneen toimiston listoilla oli nimekkäitä kääntäjiä, mutta tosiasiassa
työ teetettiin opiskelijoilla. Tulkkien ansioluettelojen pyytäminen on oikeastaan turhaa ja vie
vain aikaa tarjoajilta sekä kilpailuttajalta, sillä toimittaja voi käytännössä valita palvelujen
suorittajaksi kenet tahansa tulkin.
117. Vastaus; Asiakkaalla on oikeus vaatia nimettyä tulkkia käytettäväksi (puitesopimuksen
kohta 18.14).
118. Kysymys;
5 b):n toisessa alakohdassa lienee käsitevirhe. Mitä kohdekielellä tarkoitetaan? Kyse lienee
lähdekielestä?
118. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITETTÄ 5 SEURAAVASTI:
Konferenssitulkkaus lähdekielestä englantiin (maksimipisteet 5)
119. Kysymys;
Mitä todellista hyötyä asiakkaille olisi puitesopimuksen noudattamisesta, jos tähänkin asti ne
ovat saaneet yhdellä puhelinsoitolla tutut tulkit? Käsittääkseni puitesopimuksen
noudattaminen on vain suositus, eikä mitään sanktioita sen käyttämättä jättämisestä ole.
119. Vastaus; Kilpailuttamisvelvoite perustuu EU:n hankintadirektiiveihin ja hankintalakiin
(laki julkisista hankinnoista, 348/2007). Mikäli asiakas käyttää Hanselin puitesopimusta, sen
(ja toimittajan) prosessikustannussäästöt ovat merkittävät. Asiakkaalla ei ole siis
velvollisuutta käyttää Hanselin puitejärjestelyä tässä nimenomaisessa hankinnan kohteessa,
mutta siinä tapauksessa sillä on lain mukainen velvollisuus kilpailuttaa hankintansa itse.
120. Kysymys;
Tarjouspyyntö, kohta 6.5.: a ) Hansel vaatii ”tarjoajalta selvityksen niistä
laadunvarmistustoimenpiteistä, joilla varmistetaan tarjottavien käännös- ja
tulkkauspalveluiden korkea ja luvattu laatutaso. Selvityksenä voidaan esittää
käännöspalveluiden osalta riippumattomien toimielinten antamia todistuksia siitä, että tarjoaja
täyttää alan laadunvarmistusstandardien vaatimukset tai muut toimenpiteet, joiden avulla
riittävä laatutaso taataan (ISO-standardi). Mikäli yrityksellä ei ole standardia tai muuta
vastaavaa todistusta, tulee sen osoittaa miten laadunvalvonta on järjestetty vastaamalla
asetettuihin kysymyksiin”.
Laadunhallintajärjestelmän avulla taataan se, että toiminnan eri prosessit ovat parhaat
mahdolliset laadukkaan lopputuotteen aikaansaamiseksi. ISO-standardin mukainen
laadunhallintajärjestelmä velvoittaa organisaation parantamaan ja kehittämään toimintaansa
jatkuvasti. Jos yrityksellä on standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä, niin se kattaa
saman yrityksen käännös- ja tulkkauspalvelujen tuottamisen prosessit yhtälaisesti. Tästä
lisätietoja voi kysyä esimerkiksi Inspecta Sertifiointi Oy:n palvelualoihin erikoistuneelta
arvioijalta Paula Mikkolalta (puh. 010 521 600).
Näin ollen ei ole perusteita sille, että käännös- ja tulkkauspalveluilla on erilaiset
laadunvarmistuksen vaatimukset. Ehdotetaan, että Hansel muuttaa tulkkauspalveluita
koskevat tekniset edellytykset samoiksi käännöspalveluiden kanssa siten, että ISO-standardi
on riittävä todistus myös tulkkauspalvelujen laatutason takaamisesta.
MUISTIO Sivu 27/52
3.11.2008
120. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.5 SEURAAVASTI: ISO-standardi
hyväksytään myös tulkkauspalveluiden laadunvarmistuksen osoittamiskeinoksi.
MUUTETTU TEKSTI KUULUU:
Selvityksenä voidaan esittää esimerkiksi riippumattomien toimielinten antamia todistuksia
siitä, että tarjoaja täyttää alan laadunvarmistusstandardien vaatimukset tai muut
toimenpiteet, joiden avulla riittävä laatutaso taataan (ISO -standardi). Mikäli yrityksellä ei ole
standardia tai muuta vastaavaa todistusta, tulee sen osoittaa miten laadunvalvonta on
järjestetty vastaamalla kohdittain kaikkiin alla esitettyihin kysymyksiin.
121. Kysymys;
Puitesopimus, kohta 21.2.
”Toimittajan tarjouksessaan antama kuvaus Toimittajan laadunvarmistusprosessista on tämän
Puitesopimuksen liitteenä x. Toimittajalla on velvollisuus noudattaa kyseistä
laadunvarmistusprosessia”.
Laadunhallintajärjestelmän ydin on prosessien jatkuvassa parantamisessa palautteiden ja
arviointien tulosten mukaisesti. Tämän vuoksi sopimuksen laatimishetkellä voimassa oleva
laatusertifioidun yrityksen laadunvarmistusprosessikuvaus ei välttämättä pysy
muuttumattomana koko sopimuskautta. Tällä perusteella ei ole perusteltua lisätä kuvausta
puitesopimukseen. Ehdotetaan, että Puitesopimukseen lisätään vain maininta siitä, että
Toimittajan laadunvarmistusprosessi täyttää vaatimukset.
121. Vastaus; Puitesopimusta ei muuteta esitetyllä tavalla. Sopimuksen liitettä voidaan
tarvittaessa päivittää.
122. Kysymys;
Puitesopimus kohta 18.15.
Tapauskohtaisesti voidaan sopia, että tulkki tekee myös tulkkaustilanteeseen liittyviä lyhyitä
käännöksiä.
Tulkki ja kääntäjä ovat kaksi eri ammattia. Tulkin toimenkuvaan ei kuulu kääntäminen. Osalla
tulkeista on myös kääntäjän ammattitaito, mutta ei kaikilla. Erityisesti on huomioitava, että
kaikki maahanmuuttajataustaiset tulkit eivät hallitse suomen kieltä riittävän hyvin kirjallisesti
ollakseen päteviä kääntämään. Ääritapauksessa alkuperäisen tekstin laatijan oikeusturva
vaarantuu käännösvirheen vuoksi.
Tulkkauspalvelun toimittaja ei voi taata käännöksen laatua, jollei toimittajan
laadunvarmistusprosessia käännösten toimittamisessa ole noudatettu. Näin ei yllämainitussa
tilanteessa olisi. Lisäksi tässä kyseisessä kohdassa ei ole määritelty mitä tarkoittaa ”lyhyt
käännös”, mikä altistaa koko kohdan erilaisille tulkinnoille ja aiheuttaa käytännön työssä
hankalia tilanteita sekä asiakkaalle, tulkille että toimittajalle. Esitetään koko kohdan
poistamista sopimuksesta.
122. Vastaus; Mikäli osapuolet niin sopivat, tulkki voi tehdä käännöksiä. Sopimus ei
kuitenkaan suoraan velvoita tulkkia tekemään käännöksiä. Asiasta tulee ts., sopia
tapauskohtaisesti.
123. Kysymys;
18.15 Tapauskohtaisesti voidaan sopia, että tulkki tekee myös tulkkaustilanteeseen
liittyviä lyhyitä käännöksiä.
Konferenssitulkkauksen yhteydessä tulkilla ei ole aikaa tehdä tulkkaustilanteeseen liittyviä
käännöksiä – tietenkin tulkki voi hyväntahtoisuuttaan sopia tapauskohtaisesti mitä vaan,
mutta asiasta sopiminen toimija-asiakastasolla ei ole asiallista.
MUISTIO Sivu 28/52
3.11.2008
Pyytäisin suurempaa varovaisuutta käytetyissä sanamuodoissa tai ainakin täsmentämään
millaista tulkkauksen muotoa tilanne koskee, jotta tulkkia ei voida pakottaa konferenssin /
neuvottelujen tauolla kääntämään julkilausumaa / sopimusta, joka sitten vielä tilaisuuden
lopuksi allekirjoitetaan. Näin vältetään virheitä ja tarpeettomia reklamaatioita.
123. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
124. Kysymys;
- 18.15
Miksi tulkin pitäisi tehdä tulkatessaan käännöksiä? Tämä on konferenssitulkkauksen alan
yleisen käytännön vastainen ehto. Tulkit eivät välttämättä toimi kääntäjinä lainkaan, tulkkaus
ja kääntäminen ovat kaksi eri ammattia. Tarkoittaako tämä, että tulkin pitää myös kääntää
samalla, kun hän tulkkaa? Maksetaanko tulkille erikseen hänen mahdollisesti tekemistään
käännöksistä? Entä jos tulkkitiimin koonnut tulkkitoimisto on kieltänyt tulkkia tekemästä
käännöksiä tulkkaustilanteessa? Toimistolla saattaa olla asiassa oma liiketoiminnallinen
intressinsä eli teettää käännökset erillisenä projektinaan.
124. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
125. Kysymys;
Sopimus, kohta 22.4.
Tulkkauksia usein tallennetaan tai äänitetään mahdollisia myöhempiä kirjallisia töitä, kuten
referaatteja ja lehtiartikkeleita, varten. On hyväksyttävää ja käytännönmukaista mikäli
tulkkaus tallennetaan asiakkaan omaa sisäistä muistiota, kuten esim. kokouspöytäkirjaa,
varten. Mutta jos tulkkaus tallennetaan lehtiartikkelin tai muun julkisen kirjoituksen
kirjoittamista varten, on asiasta aina sovittava erikseen toimittajan kanssa. Siksi tähän
kohtaan on selvyyden vuoksi tärkeää lisätä myös maininta kirjallisesta julkisuuteen
välittämisestä. Ehdotetaan, että alleviivatut sanat lisätään ko. kohtaan:
”Tulkkaus saadaan välittää julkisuuteen television, radion, internetin tai vastaavan välineen
avulla audiovisuaalisesti tai kirjallisesti Asiakkaan haluamalle taholle, mikäli tästä on sovittu
erikseen Asiakkaan ja Toimittajan välillä. ”
125. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe ehdotettu lisäystä tarpeellisena, sillä tulkkauksen
julkisuuteen välittämisestä sovitaan aina erikseen asiakkaan ja toimittajan välillä.
126. Kysymys;
IMMATERIAALIOIKEUDET
22.4 Tulkkaus saadaan välittää julkisuuteen television, radion, internetin tai
vastaavan välineen avulla Asiakkaan haluamalle taholle, mikäli tästä on sovittu
erikseen Asiakkaan ja Toimittajan välillä. Selvyyden vuoksi todetaan, että
oikeudenkäynnissä tulkkaamisesta ei tarvitse sopia erikseen eli sitä ei pidetä
julkisuuteen välittämisenä, mikäli oikeudenkäyntiä ei televisioida.
Tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla tavoin.
Tulkkaussuorite eli tulke on tulkin immateriaaliomaisuutta ja jos lause jää nykyiseen
muotoonsa, ei kestäne pitkään, kun siihen haetaan julkisuuteen välityksen tapahtuessa
oikeusteitse muutosta.
Perusperiaate on se, että tulkkausta ei sen kertaluontoisuuden vuoksi nauhoiteta lainkaan.
Poikkeuksena oikeustulkkaus, jossa se nauhoitetaan pöytäkirjaa varten. Jos tulkkaus
MUISTIO Sivu 29/52
3.11.2008
nauhoitetaan muissa yhteyksissä, se sovitaan sallituksi vain sisäiseen käyttöön eli pöytäkirjaa
varten. Silloinkin tulkille on nauhoituksesta kerrottava ehdottomasti etukäteen. Jos tulkin
puhe halutaan nauhoittaa ilman hänen suostumustaan, hän voi kieltäytyä tehtävästään. Jos
hän saa kuulla nauhoituksesta jälkikäteen, hänen tekijänoikeuksiaan on rikottu.
Toimittaja ei saa myöskään ilman tulkin suostumusta sopia Asiakkaan kanssa siitä, että
tulkkaus nauhoitetaan, ja nauhoituksesta on maksettava tulkille erillinen korvaus.
Samoin tulkkauksen välittämisestä julkisuuteen on sovittava erikseen TULKIN ja toimittajan
sekä asiakkaan välillä tapauskohtaisesti. Siitä sekä nauhoituksesta on myös maksettava
erillinen korvaus, kuten tekijänoikeuksista yleensäkin.
Pyydän korjaamaan tämän kohdan asianmukaiseen muotoon.
Erityisesti viimeinen lause on erittäin harhaanjohtava ja virheellinen, koska se antaa
ymmärtää, että yleissääntöisesti kaikki tulkkaus saadaan aina äänittää tai tallentaa.
126. Vastaus; Katso edellinen vastaus
127. Kysymys;
22.4. Antaako tämä kohta mahdollisuuden sopia siitä, että Toimittaja saa veloittaa
lisäkorvausta tulkkauksen tallentamisesta ja lähettämisestä julkisuuteen tässä
mainituissa välineissä? Normaalikäytäntö alalla on, että tallentamisesta ja
lähettämisestä paitsi sovitaan erikseen tulkkien kanssa, myös maksetaan erikseen
sovittava korvaus, koska tulkeilla katsotaan olevan suoritteeseensa tekijänoikeus.
Asiakkaan sisäisiin hallinnollisiin tarkoituksiin, kuten pöytäkirjan tekoa varten,
tehtävästä tallennuksesta ei korvausta yleensä peritä, mutta siihenkin tarvitaan
tulkkien suostumus.
Nähdäkseni puitesopimuksessa olisi syytä mainita myös tällaisen korvauksen
mahdollisuudesta (yleensä lisäkorvauksena veloitetaan tietty prosentti palkkiosta).
127. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
128. Kysymys;
Tarkoitetaanko kohdassa 22.4, ettei oikeudenkäynnin tulkkauksen nauhoittamisesta tarvitse
sopia erikseen? Kohta on epäselvä.
128. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
129. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 22.4
Miten tämä kohta on tulkittava, kun sen ensimmäinen ja viimeinen virke voivat olla
ristiriidassa keskenään? Vai onko viimeisellä virkkeellä vain haluttu tarkentaa viimeistä
edellistä virkettä, eli pitäisikö viimeisen virkkeen itse asiassa kuulua ”Oikeudenkäynnissä
tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla tavoin”? Vai pitääkö tämä kohta
ymmärtää niin, että minkä tahansa tulkkauksen saa aina tallentaa, mutta sitä saa välittää
julkisuuteen vain erikseen sovittaessa? Miksei tallennuksen osalta tarkenneta sitä, mihin
käyttöön tallenne on menossa?
129. Vastaus; Ks. edellinen vastaus
130. Kysymys;
MUISTIO Sivu 30/52
3.11.2008
1) neuvottelutulkkauksen määritelmä ?
Asioimistulkkaus on määritelty kohdassa 4.5 puitesopimuksessa viranomaisen ja
yksityishenkilön väliseksi keskusteluksi ja neuvotteluksi.
Tulkkaus kohdassa 4.18. määritellään taas “asioimis-, konferenssi- ja neuvottelutulkkausta …”
ja jatkossa mainitaan tulkkauksen tyylilajeja, myös mainiten neuvottelutulkkaus. Lisäksi
hintaliitteessä 5 puhutaan tulkkauksesta yläotsikolla Konferenssitulkkaus, sen alla
konferenssi- ja neuvottelutulkkaus.
- Mitkä ovat osapuolet, jotka asioivat neuvottelutulkkauksessa kohdan 4.18 mukaan ?
- Mihin annetuista luokista sijoitatte valtuuskuntavierailun tulkkauksen ?
- Entä valtionpäämiesten keskinäiset keskustelut ?
Ammattikunta määrittelee tulkkauksen eri lajit niiden teknisten suoritusmuotojen mukaan
(simultaani, konsekutiivi ja kuiskaustulkkaus) ja myös tilanteiden / asiayhteyden mukaan
(konferenssi, asioimistulkkaus, oikeustulkkaus ja valtuuskuntatulkkaus). Tämän luokittelun
mukaan asioimistulkkaukseen kuuluu myös neuvottelutulkkaus.
- Tarjousasiakirjassa konferenssitulkkauksen osalta mainitun neuvottelutulkkauksen
selventäminen olisi tärkeää, jotta tarjoaja osaa yksilöidä tarjouksensa oikein eli tarjoaako
asioimistulkkausta ja konferenssitulkkausta vai ainoastaan asioimistulkkausta.
130. Vastaus; Asiakkaasta ja tilanteesta riippuen neuvotteluissa voidaan käyttää joko
asioimis- tai konferenssitulkkeja.
131. Kysymys;
2) konferenssitulkkauksessa käytettävien tulkkien määrä toimeksiantoa kohden?
Konferenssitulkkauksessa yhtä kieliparia kohden on yleensä vähintään AINA kaksi tulkkia.
Konferenssikielien määrän lisääntyessä myös yhtä kieltä tulkkaavien tulkkien määrä lisääntyy.
Puitesopimuksessa ja tarjousasiakirjoissa käytetään sanaa TULKKI asianmukaisissa kohdissa
yksikössä, mikä saattaa antaa sen kuvan, että myös konferenssitulkkauksessa yksi tulkki voisi
työskennellä koko päivän. Vaikka tulkeilla ei olekaan Suomessa voimassa olevaa
valtakunnallista työehtosopimusta, on selvää, että työterveyslainsäädäntö ja monet muutkin
säädökset asettavat vaatimukset säällisistä ja kohtuullisista työoloista. Ne edellyttävät, että
tulkkien ammatinharjoittamisessa noudatetaan käytäntöjä, jotka mahdollistavat terveenä
pysymisen, mm. sen, että tulkki ei työssään rasitu ylenpalttisesti, että hänen työpisteensä
ergonomia suunnitellaan ad hoc -tilanteissakin eikä tulkki tulkkaa pitkiä aikoja yksin.
Poikkeusoloja sovelletaan joskus erittäin lyhyissä tilaisuuksissa, mutta niistä sovitaan
tapauskohtaisesti erikseen.
- Pyydän harkitsemaan tämän asian ilmaisemista tarjousasiakirjassa, esim. lisäämällä
konferenssitulkkauksen osalta "tulkki ja tarvittaessa tulkit" asiakirjoihin.
131. Vastaus; Asiakas tilaa tapauskohtaisesti sen määrän tulkkeja kuin tarpeelliseksi
katsotaan. Puitesopimuksen kohdassa 18.7 viitataan alan tavanomaisten työolosuhteiden
järjestämiseen. Kohtuuttomien työolosuhteiden valvonta kuuluu työsuojelupiirille.
132. Kysymys;
10 Asiakkaan tulee ilmoittaa Toimittajalle etukäteen, jos tulkattava sanasto tai toivottu
tulkkaustyyli poikkeaa tavanomaisesta, esimerkiksi jos tulkattava henkilö lukee nopeasti
usean sivun verran teknisen erikoisalan tekstiä suoraan paperista. Tulkille
tulee mahdollisuuksien mukaan antaa tilaisuus tutustua tällaiseen aineistoon etukäteen.
Vastuu yllättävien muutosten aiheuttamasta vaikutuksesta tulkkauksen laatuun on
Asiakkaalla.
Normaali käytäntö on, että tulkki VOI yrittää parhaansa, mutta hänellä on täysi oikeus
kieltäytyä ylivoimaisesta tehtävästä, jollaiseksi nopeasti luettu (teknisen erikoisalan) teksti voi
MUISTIO Sivu 31/52
3.11.2008
koitua. Lisäksi tulkkauksen laatu kyseisen harjoituksen jälkeen kärsii varmasti pitkään
samassa tilaisuudessa.
132. Vastaus; Varsinainen kysymys jää epäselväksi.
133. Kysymys;
Erilaisten tekstien sisäluku on valitettavasti tulkin arkipäivää, mutta onko asiakohdan
sanamuotoilua mahdollista parantaa siten, että sen nojalla tulkkia ei ole mahdollista pakottaa
suorittamaan huonoa työtä ?
133. Vastaus; Tulkkauksesta ei voida kieltäytyä, mikäli toimeksianto on otettu vastaan. Tulkin
on kuvatun kaltaisten töidenkin osalta tehtävä parhaansa.
134. Kysymys;
- kuinka otetaan muiden kuin kohdekieli-suomi tai suomi-kohdekieli -
kieliyhdistelmien tarjoajat ?
Liitteessä 5 ja muissakin tarjousasiakirjoissa jää epäselväksi onko tarjoajalla mahdollisuus
tarjota myös kieliyhdistelmiä muut kielet – muut kielet. Esim. ranska-englanti, englantivenäjä.
Liitteessä toisaalla taas on mm. pisteytystä koskeva lause Konferenssitulkkaus
kohdekielestä englantiin (maksimipisteet 5)
joka toivottavasti on lapsus ja vain esimerkki, koska ei kai konferenssitulkkausta ole tarkoitus
tarjota ainoastaan kohdekielestä englantiin?
Valtionhallinnossa pidetään myös konferensseja, joissa ei käytetä suomen kieltä lainkaan.
Kuinka näiden kielijärjestelyjen tarjoukset otetaan huomioon ja pisteytetään liitteessä 5 ja
kuinka ne arvotetaan muutoin tarjouksista?
Useasti konferenssitulkeilla on enemmän kuin kaksi työkieltä ja he tulkkaavat pääsääntöisesti
äidinkieleensä tai ns. aktiivikieleensä.
134. Vastaus; Eri kieliyhdistelmistä (esim. englanti – venäjä) ei saa lisäpisteitä lukuun
ottamatta Liitteen 5 kohtia, joissa tarjoajan on asioimistulkkauksen osalta mahdollista luetella
kielet joita se kykenee tulkkaamaan lähdekielestä ruotsiin (maksimipisteet 5) ja
konferenssitulkkauksen osalta lähdekielestä englantiin (maksimipisteet 5)
135. Kysymys;
Kuinka huomioitte tarjoajan osalta pisteytyksessä sen, että hän voi tarjota tulkkeja,
jotka tulkkaavat useammasta kohdekielestä esim. suomen kieleen tai johonkin
muuhun kieleen, jotta tarjoajat tulevat muiden kanssa tasapuolisesti kohdelluiksi ?
135. Vastaus; Sama henkilö voidaan nimetä useamman kielen tulkiksi, mikäli tämä täyttää
asetetut vähimmäisvaatimukset ja kykenee tarjottujen kielten tulkkaamiseen vaaditulla
tavalla.
136. Kysymys;
18.28.1 Tulkkauksen toimitusaika Normaali toimitus
Tulkkaustilaus vähintään kahdeksan tuntia ennen toimitusta – kommenttina todettakoon, että
jos toimittaja saa tilauksen 8 tuntia ennen toimitusta, tilaajan olisi klo 8 aamulla tulkkia
tarvitessaan tilattava tulkki keskiyöllä. On aika epätodennäköistä, että konferenssitulkin saa
tällaisella varoitusajalla konferenssitulkkaukseen – lisäksi jo aiemman perusteella
toistettakoon vielä, että yhtä kieliparia kohden yleensä tarvitaan AINA vähintään kaksi. Kohta
MUISTIO Sivu 32/52
3.11.2008
koskee luultavasti enemminkin asioimistulkkausta, mutta näkisin asianmukaisena täsmentää
sitä sen mukaisesti.
Tuskinpa konferenssiakaan päätetään järjestää 8 tunnin varoitusajalla.
136. Vastaus; Sopimuksen kohdassa 18.21 on määritelty, mihin kellonaikoihin tilauksia voi
tehdä. Kysyjän esittämä tilanne ei siten ole mahdollinen.
137. Kysymys;
18.28.2 Pikatoimitus. Tämä kohta viitannee ainoastaan asioimistulkkaukseen,
samoin kuin kohta lisähinnat 18.29.
Konferenssitulkkauksessa ei ole tapana laskuttaa lisää kiireellisyydestä eikä virka-ajan
ulkopuolella tulkkaamisesta, tietenkin se voisi olla ilahduttava mahdollisuus saada palkkioita
mukautettua inflaatioon. Työn luonne on sellainen, että konferenssit (kuten myös
valtuuskuntavierailut) järjestetään osanottajille sopivina ajankohtina ja näitä voivat olla myös
viikonloput, iltatilaisuudet jne. Jos iltatilaisuus on päivän kokouksen päätteeksi, silloin toki
ylimääräisestä työajasta peritään lisäkorvaus, mutta erillisestä illalla pidetystä seminaarista ei
ole käytäntönä laskuttaa iltatyön lisää, valitettavasti. Ammattikunta on hyväksynyt asian
konferenssitulkkauksen alalle ryhtyessään. Asioimistulkkauksessa tilanne saattaa olla toinen.
137. Vastaus; Hintalomakkeen ko. kohdan korotusprosentiksi on sallittua laittaa 0%:a, mikäli
tarjoaja ei halua korotettua hintaa periä.
138. Kysymys;
REKLAMAATIOT JA SOPIMUSRIKKOMUKSET, 20.2, 20.4
- Kuka arvioi tulkkauksen merkittävän virheen ? Asiakas? Asiakas ja toimittaja. Asiakas,
toimittaja ja tulkki yhdessä ? Asiakas – myös suurissa kansainvälisissä konferensseissa – voi
piiloutua ns. hypoteettisen tulkin virheen taakse, kun on tullut sanotuksi jotakin sopimatonta.
Tällaisia tilanteita on tiedossamme ja ne on syytä arvioida useamman osapuolen toimesta.
Tarkoitetaanko tälläkin kohdalla tarkoitetaan lähinnä asioimistulkkausta ?
138. Vastaus; Merkittävän virheen olemassaolon arvioi lähtökohtaisesti asiakas.
139. Kysymys;
SÄHKÖINEN LASKU
RAPORTOINTI
18.31 Yhtenäinen tilaustenhallinnan kokonaispalvelu
- Ovatko järjestelmät sellaisia, että niitä voidaan tasapuolisesti käyttää kaikilla
olemassa olevilla yleisimmillä käyttöjärjestelmillä (Windows, Linux, Mac OS) ?
- Jos näin ei ole, mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että tarjoajat ovat tasapuolisessa
asemassa asian suhteen ?
139. Vastaus; Valittujen toimittajien kanssa neuvotellaan mahdollisesta liittymisestä
tilaustenhallinnan järjestelmään erikseen.
140. Kysymys;
LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITO
Puitesopimus 33.1 Tämä sopimusasiakirja on julkinen. Tämän sopimusasiakirjan
liitteiden julkisuus määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun
lain (621/1999) mukaan. Toimittaja ja Hansel voivat myöhemmin sopia siitä, mitkä
Puitesopimuksen liitteet määrätään salassa pidettäviksi. Tällaisia liitteitä voivat olla
esimerkiksi liitteet, jotka sisältävät yksilöintitietoja Toimittajan Sopimuksen
mukaisen palvelun tuottamiseen käyttämistä henkilöistä.
MUISTIO Sivu 33/52
3.11.2008
- Tarkoittaako tämä puitesopimuksen kohta sitä, että palvelun tuottamiseen
käytettyjen henkilöiden CV:t ovat julkisia asiakirjoja ennen kuin toisin päätetään?
Näin mahdollistetaan alihankkijana käytettyjen tulkkien henkilö- ja ammattitietojen
mahdollinen hyväksikäyttö, jopa altistetaan heidät identiteettivarkauden kohteiksi. Toivon
tarkennusta tähän osioon siten, että yksilöidään henkilötiedot henkilön nimeä lukuun
ottamatta luottamuksellisiksi.
140. Vastaus; Tarjoaja voi ilmoittaa, että henkilöiden nimet ja CV:t sisältävät liike- ja
ammattisalaisuuksia.
141. Kysymys;
Tarjouspyynnön kohta 5.4. Tarjousten jättäminen ja voimassaolo
Kohta 5.4.: Tarjous on jätettävä allekirjoitettuna suljetussa kirjekuoressa paperilla kahtena
kappaleena sekä tarjous ja liitteet 4 ja 5 yhtenä kappaleena....
KYSYMYS: Jos tarjous on allekirjoitettava, onko CD:llä tai USB-tikulla oleva tarjous oltava
myös allekirjoitettu (skannattuna paperiversiosta) vai riittääkö, että sähköinen tarjous on
ilman allekirjoitusta CD:llä tai USB-tikulla?
141. Vastaus; Sähköisenä toimitettavaa aineistoa ei tarvitse allekirjoittaa
142. Kysymys;
KYSYMYS: Mikä on se tarjous, joka allekirjoitetaan liitteiden lisäksi?
142. Vastaus; Tarjouksella tarkoitetaan kokonaisuutena kaikkia tarjouspyynnössä vaadittuja
selvityksiä sekä muita tietoa. Tarjoajan tarjouksesta tulee löytyä allekirjoitus (esim.
saatekirjeessä), jolla voidaan todentaa tarjoajan sitoutuminen tarjoukseensa.
143. Kysymys;
KYSYMYKSEN KOHDE: Tarjouspyynnön kohta 6.3.
Kohdassa sanotaan: Tarjoukseen on liitettävä tämän tarjouspyynnön liitteenä 4 oleva....
Toisaalla samassa kohdassa sanotaan: Tarjoajan ja kaikkien mahdollisen konsortion jäsenten
tulee täyttää ja allekirjoittaa tarjouspyynnön liitteenä 2 oleva vakuutus yrityksen tiedoista.
KYSYMYS: Tässä kohdassa tarkoitettaneen liitettä 2 ”Liite 2 Vakuutus yrityksen tiedoista.pdf”?
143. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 6.3 SEURAAVASTI:
Tarjoukseen on liitettävä tämän tarjouspyynnön liitteenä 2 oleva ilmoitus ammatti- ja
elinkeinorekisterimerkinnästä sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta sekä
siitä, että tarjoajan edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei ole tuomittu
yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta.
144. Kysymys;
Tarkoitetaanko Tarjouspyynnön sivulla 9 olevassa kohdassa ”Tarjoukseen on liitettävä tämän
tarjouspyynnön liitteenä 4 oleva ilmoitus….” tarjouspyynnön liitettä 2? Emme ole mistään
löytäneet liitettä 4.
MUISTIO Sivu 34/52
3.11.2008
144. Vastaus; Ks. edellinen vastaus.
145. Kysymys;
KOHTA 6.8.
Tarjouspyynnössä olevassa hintaesimerkissä ja tarjouksen liitteenä olevassa sopimuksen
hintaesimerkissä on eroavaisuus. Ilmeisesti sopimustekstin esimerkissä on laskuvirhe.
KYSYMYS: Onko sopimustekstissä olevassa esimerkissä laskuvirhe?
145. Vastaus; Sopimuksen kohdassa 16.3 olevassa esimerkissä on virheellinen lopputulos.
Käyttämällä nykyistä palvelumaksuprosenttia 1,5% saadaan oikea lopputulos 406,09 euroa
(ks. tarjouspyynnön kohta 6.8)
146. Kysymys;
4. KYSYMYKSEN KOHDE: Sana ”Tarjous” tarjouspyynnössä ja tarjouksen rakenne
Sana ”tarjous” esiintyy hyvin monessa kohdassa tarjouspyynnössä, esim.
- Kohta 5.4.: Tarjous on jätettävä allekirjoitettuna suljetussa kirjekuoressa paperilla...
- Kohta 6.2: Tiedot annetaan tarjoukseen liitettävällä selvityksellä...
- Kohta 6.3.: Tarjoukseen on liitettävä tämän tarjouspyynnön...
- Kohta 6.4.: Tarjoajan teknisiin edellytyksiin liittyvät tiedot annetaan tarjoukseen
liitettävällä...
- Kohta 7.1.: Tarjous tulee allekirjoittaa.
- Kohta 6.9. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta ei arvioida ainoastaan tällä
selvityksellä, vaan arviointiin vaikuttaa koko tarjouksen sisältö.
KYSYMYS: Käsitetäänkö sanalla ”tarjous” näissä kohdissa erillistä tarjouskirjettä, jonka
liitteenä sitten tarjouspyynnössä olevat selvitykset ovat vai tarkoittaako sana ”tarjous”
yhteisesti kaikkia toimitettavia asiakirjoja?
146. Vastaus; Sana ”Tarjous” tarkoittaa kaikkia toimitettavia asiakirjoja kokonaisuutena.
147. Kysymys;
Liite 4 Käännöspalveluiden hinta- ja laatulomake.xls: Erityisosaamisen kohta b1) "täytä tähän
lyhyt kuvaus (noin 5 lausetta) tarjotun kääntäjän 1 kokemuksesta kyseiseen
erityisosaamiseen liittyen (kuvauksessa mainittava töiden ajankohta ja toimeksiantaja)"
Koska alihankkijat/freelancerit tekevät töitä useille toimeksiantajille, toimeksiantajan
mainitseminen rikkoo alihankkijan ja kyseisen työn toimeksiantajan välistä
salassapitosopimusta. Voisiko toimeksiantajan jättää mainitsematta?
147. Vastaus;Toimeksiantajan sijaan voidaan mainita myös yritys jonka toimesta vaadittu työ
on suoritettu. Keskeistä on, että esitetyn kokemuksen todenperäisyys voidaan tarvittaessa
osoittaa jälkikäteen.
148. Kysymys;
Miten paljon asiakas arvioi työvuosta olevan virka-ajan ulkopuolisia käännöksiä?
MUISTIO Sivu 35/52
3.11.2008
148. Vastaus; Virka-ajan ulkopuolisten käännösten määrä riippuu täysin asiakkaasta ja
selviää lopullisesti vasta sopimuskauden aikana.
149. Kysymys;
Miten paljon asiakas arvioi työvuosta olevan FI-FR- ja FI-DE-käännöksiä?
149. Vastaus; Myös yksittäisten kieliparien osalta käännöstöiden lopullinen määrä riippuu
täysin asiakkaasta ja selviää vasta sopimuskauden aikana.
150. Kysymys;
Puitesopimus kohta 21.3 "Käännöstyöhön osallistuu lähde- ja kohdekieltä puhuvia henkilöitä
(yksi lähde- ja yksi kohdekielinen henkilö) tämän Puitesopimuksen kohdan 8 mukaisesti, jos
asiakaskohtaisesti niin sovitaan." Tarkoittaako tämä esimerkiksi, että voidaan sopia
käytettävän FI-DE-käännöksessä suomea äidinkielenään puhuvaa kääntäjää ja saksaa
äidinkielenään puhuvaa kielentarkistajaa?
150. Vastaus; Kyllä
151. Kysymys;
Miten tarjouksen sisällysluettelo pitäisi rakentaa? Onko Hanselilla valmis malli sopivasta
tarjouksen sisällysluettelosta vai voivatko tarjoajat rakentaa tarjouksen vapaasti?
151. Vastaus; Tarjous voidaan rakentaa vapaasti, mutta sen tulee ehdottomasti olla
allekirjoitettu ja sisältää kaikki vaaditut selvitykset
152. Kysymys;
Matkakustannusten korvaus? Onko näin, esim. jos tulkki menee Oulusta Rovaniemen käräjille
tulkkaamaan klo 10-13 väliseksi ajaksi paikan päälle. Meno-paluu kilometrit on n. 500km.
(Julkisilla kulkuneuvoilla matka tuottaisi kohtuutonta odotusaikaa tulkille ja Rovaniemellä ei
ole kyseisen kielen tulkkia.) Matkakorvausta ei makseta kuin 300 km verran???
152. Vastaus; Kysyjän esittämä tilanne on yksi syy sille, miksi asioimistulkkaus on jaettu
läänikohtaisiin alueisiin. Puitesopimuksen kohdassa 12.4 on kuitenkin annettu mahdollisuus
sopia asiasta asiakaskohtaisesti toisin.
153. Kysymys;
Riittääkö tässä tarjousvaiheessa ainoastaan tarjoajan antama vakuutus yrityksen tiedoista?
Vai onko syytä lähettää "talousdokumentit" ne tässä vaiheessa?
153. Vastaus; Mikäli kysymys koskee tarjouspyynnön kohdassa 6.3 esitettyjä vaatimuksia,
riittää kun tarjoaja (tai konsortiotapauksessa kaikki mahdollisen konsortion jäsenet) täyttää ja
allekirjoittaa tarjouspyynnön liitteenä 2 olevan vakuutuksen yrityksen tiedoista. Kysyjän
viittaamia dokumentteja ei siten tässä vaiheessa tarvitse toimittaa
154. Kysymys;
MUISTIO Sivu 36/52
3.11.2008
12.9. Pidetäänkö alihankkijoiden/freelancereiden Toimittajalle ilmoittamia omien
palkkioidensa korotuksia riittävänä perusteena korottaa myös Toimittajan
palveluiden hintoja (vrt. alan yleinen todellinen kustannuskehitys)?
154. Vastaus; Hinnankorotuksen hyväksyttävät perusteet arvioidaan tapauskohtaisesti.
Lähtökohtana käytetään alan yleistä, todellista kustannuskehitystä.
155. Kysymys;
Kohdan viimeinen virke kuuluu: ”Tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla
tavoin.” Viitataanko tällä edellisessä virkkeessä käsiteltyyn oikeustulkkaukseen vai
ylipäätään tulkkaukseen?
155. Vastaus; Kohdan 22.4 viimeisellä lauseella viitataan tulkkaukseen ylipäätään.
156. Kysymys;
23.5. Peruutustapauksessa Toimittaja on oikeutettu veloittamaan 100 % sovitun
toimeksiannon kokonaishinnasta sekä tulkin todistettavat matkakulut, jos peruutus
tapahtuu enintään kaksi viikkoa ennen toimeksiannon alkua. Miksi aika on
määritelty niin lyhyeksi?
Peruutusehdoissa olisi syytä käyttää porrastusta esimerkiksi siten, että jos tulkkaus peruuntuu
vähintään 2 viikkoa mutta enintään 4 viikkoa ennen sovitun toimeksiannon
alkamisaikaa, Toimittajalla olisi oikeus veloittaa 50 % sovitun tulkkaustyön kokonaishinnasta
sekä tulkin todistettavat kulut, siis muutkin kuin matkakulut. Enintään 2 viikkoa
ennen toimeksiannon alkua tapahtuvista peruutuksista veloitettaisiin edelleen 100 %
hinnasta sekä todistettavat kulut.
Perustelut:
Peruutuskorvauksen porrastus: Kun tulkin kanssa on sovittu toimeksiannosta, hän
sitoutuu siihen ja kieltäytyy muista, päällekkäisistä toimeksiannoista. Jos sovittu toimeksianto
peruutetaan esimerkiksi 2 viikkoa ja 1 päivää ennen sen alkamisaikaa, tulkki ei välttämättä
ehdi saada tilalle enää mitään muuta työtä. Tässä vaiheessa tulkki on myös jo saattanut
käyttää työaikaansa toimeksiantoon valmistautumiseen. Valtionhallinnon toimeksiannoille voi
näillä peruutusehdoilla olla vaikea saada päteviä tulkkeja, jos näillä on riski jäädä kokonaan
nuolemaan näppejään sitoutuessaan toimeksiantoon, joka sitten peruutetaan niin myöhään,
että korvaavaa työtä ei enää ehdi saada.
Myös muiden kuin matkakulujen korvaaminen: Erittäin vaativissa toimeksiannoissa
tulkille saattaa toimeksiantoon valmistautuessa syntyä aiheeseen perehtymisestä muitakin
kuluja kuin matkakuluja.
156. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
sopimusehtojen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö
valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä. Kysymyksestä liittyen
muiden kuin matkakulujen korvaamiseen ei käy ilmi mihin kuluihin kysyjä viittaa, eikä asiaan
voida siten ottaa kantaa.
157. Kysymys;
23.5 Viimeinen virke kuuluu: ”Tämä veloitusoikeus on voimassa vain silloin, kun Toimittaja ei
ole saanut muuta työtä peruuntuneen tilalle.” Miten tämä muu työ määritellään?
Toimittajayritys saattaa ehkä saada toisen tulkkaustilauksen samaan ajankohtaan, mutta
siihen ei välttämättä voida työllistää samaa tulkkia/samoja tulkkeja kuin peruutettuun
toimeksiantoon (esimerkiksi koska kysymys on eri kielistä). Toimittaja saattaa kuitenkin
joutua maksamaan peruutetu(i)lle tulk(e)ille peruutuskorvauksen. Olennaisempaa olisi siis
tarkastella sitä, voidaanko korvaavaan toimeksiantoon työllistää samat tulkit.
MUISTIO Sivu 37/52
3.11.2008
157. Vastaus; Sopimuksen kohdassa 23.5 tarkoitetaan korvaavaa työtä, jonka tekevät samat
tulkit.
158. Kysymys;
Kääntäjien ja tulkkien CV-pohja, Korkeakoulu- tai vastaava tutkinto:
2. Onko tässä tarkoitus ilmoittaa myös henkilön suorittaman tutkinnon pääaine ja
muut tutkintoon sisältyvät opinnot? Kyseessä lienee aika olennainen tieto. Vai onko
tarkoitus liittää mukaan varsi-nainen ansioluettelo, josta nämä tiedot käyvät ilmi
(vrt. seuraava kohta)?
159. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITTEENÄ 7 OLEVAA CV POHJAA
SEURAAVASTI: Tarjotun tulkin/kääntäjän tutkinnon lisäksi tarjoajan tulee ilmoittaa myös
pääaine
160. Kysymys;
6. Ammattikokemus. Kahdella rivillä ei juuri mahdu esittelemään henkilön
ammattikokemusta, joka on käännös- ja tulkkaus-alan osaamista arvioitaessa
kuitenkin varsin tärkeä asia, kuten tarjouspyynnön kriteereissäkin korostetaan.
Onko tarkoitus, että tämän lomakkeen mukaan liitetään 1-2 sivun mittainen
varsinainen ansioluettelo, josta käy ilmi tarkempia tietoja niin koulutuksesta kuin
ammattikokemuksestakin?
160. Vastaus; Tarjouspyynnön liitteenä 7 oleva CV pohja tulee toimittaa täytettynä jokaisen
tarjotun kääntäjän/tulkin osalta. Kohdassa ammattikokemus voidaan tarjotun tulkin /
kääntäjän ammattikokemuksesta kertoa yleisellä tasolla, muutamalla lauseella. Ei ole
kiellettyä toimittaa erillistä ansioluetteloa, mutta tätä ei tarjousten vertailuvaiheessa
huomioida.
161. Kysymys;
Allekirjoitus.Tarjouspyynnössä todetaan, että jokaisen nimettävän tulkin ja
kääntäjän on täytettävä ja toimitettava tällainen lomake. Onko kuitenkin niin, että
tulkki/kääntäjä itse ei allekirjoita lomakkeessa antamiaan tietoja vaan että sen
tekee tarjouksen tekijä?
161. Vastaus; Tarjotun tulkin / kääntäjän ei tule itse allekirjoittaa liitettä 7 (CV), vaan sen
allekirjoittaa tarjoava yritys.
162. Kysymys;
Tulkkauksen hinta- ja laatulomake, konferenssitulkkaus. Konferenssitulkin
koulutusMillä perusteella konferenssitulkin erikoistumiskoulutukselle on annettu
laatupisteytyksessä näin suuri painoarvo?
Konferenssitulkkien erikoistumiskoulutus antaa sen suorittaneelle ammatilliset valmiudet
toimia konferenssitulkkina, mutta vasta useiden vuosien kokemus käytännön työelämästä
mahdollistaa osaamisen kehittämisen sellaiselle tasolle, että tulkki pystyy selviytymään
tilanteesta kuin tilanteesta. Konferenssi-tulkkaus vaatii myös jatkuvaa harjoitusta ja taidon
ylläpitämistä erilaisissa tulkkaustilanteissa, jotta riittä-vä tulkkausrutiini pääsisi kehittymään.
Hinta- ja laatulomakkeen pisteytys painottaa nyt erikoistumiskoulutuksen suorittamista yhtä
paljon kuin yli 10 vuoden ammattikokemusta tulkkina toimimisesta. Tämän pisteytyksen
mukaan esimerkiksi 15 vuotta päätoimisesti tulkkina toiminut henkilö, jolla on takanaan
vaikkapa 1000 konferenssi-tulkkauspäivää mutta joka ei ole suorittanut
erikoistumiskoulutusta, katsotaan pisteissä yhtä päteväksi kuin konferenssitulkkien
MUISTIO Sivu 38/52
3.11.2008
erikoistumiskoulutuksen suorittanut, kolme vuotta sivutoimisesti tulkkina toiminut henkilö,
jolla noiden 3 vuoden ajalta on kokemusta ainoastaan vähimmäisvaatimuksissa määri-telty
minimi 12 päivää.
Todellisen laadun arvioinnin kannalta oikeampi painotus olisi esimerkiksi 0,5 pistettä
konferenssitulkin koulutuksesta ja yli kymmenen vuoden kokemuksesta esimerkiksi 1,5
pistettä, jolloin laatupisteiden laskennassa käytettävä enimmäispistemäärä pysyisi samana.
162. Vastaus; hankintayksiköllä on oikeus päättää kokonaistaloudellisen edullisuuden
arvioinnissa käytettävät tekijät ja niiden painoarvot.
163. Kysymys;
Tarjouspyyntö. Mitkä ovat perusteet sille, että englannin, ruotsin ja venäjän osalta laatu- ja
pätevyysvaatimukset ja näiden painoarvo ovat kovemmat kuin muiden kielten kohdalla?
163. Vastaus: Hankintayksikkö päättää tapauskohtaisesti käyttämistään vertailukriteereistä ja
painoarvoista. Kriteerit on muotoiltu yhteistyössä asiakastyöryhmän kanssa. Mainittujen
kielten osalta laatu- ja pätevyysvaatimukset perustuvat kyseisten kielten kääntäjiltä
vaadittuihin ominaisuuksiin ja osaamiseen.
164. Kysymys;
Onko hinnat tarkoitus ilmoittaa per tulkki? Tätä ei mainita selvästi missään. Siten
esimerkiksi yhden päivän (työaika enintään 7 tuntia) kestävässä tilaisuudessa, jossa on
tulkkaus englanti-suomi-englanti ja jossa tehtävän hoitaa kahden tulkin tulkkitiimi, palvelusta
laskutetaan 2 x englannille ilmoitettu päivähinta + kulut + alv. Konferenssitulkkauksessahan
tarvitaan aina vähintään kaksi tulkkia per kielipari.
164. Vastaus Hinnat ilmoitetaan per tulkki. Tarjotun kielen osalta nimettyjen tulkkien hintojen
on oltava yhteneväisiä. Jokaisen kielen tulkkityölle annetaan yksi päivä/tuntihinta, jota
sovelletaan tarjoajan kaikkiin tulkkeihin.
165. Kysymys;
Kiireellisen työn lisä. Onko tässä ilmoitettava korotusprosentti tarkoitus laskea
toimeksiannon kokonaishinnasta?
165. Vastaus; Kyllä, kiireellisen työn lisä lasketaan toimeksiannon kokonaishinnasta.
Korotusprosentti kertoo, minkä verran toimeksianto on kalliimpaa verrattuna normaalien
tilaus-toimitusaikojen puitteissa tehtäviin toimeksiantoihin.
166. Kysymys;
Tulkkaus virka-aikojen ulkopuolella. Mistä tässä ilmoitettava korotusprosentti on
tarkoitus laskea? Esimerkiksi kokouksessa, jonka kesto on seitsemän tuntia klo 11-
18, virka-ajan ulkopuolista työaikaa on kaksi tuntia. Tällaisesta kokouksesta
laskutettaisiin normaalisti päivähinta. Sovelletaanko korotusprosenttia silloin koko
päivän hintaan?
166. Vastaus; Virka-aikojen ulkopuolista korotusprosenttia sovelletaan vain virka-aikojen
ulkopuolella. Kysyjän esimerkissä virka-ajan ulkopuolista työaikaa on kaksi tuntia.
MUISTIO Sivu 39/52
3.11.2008
167. Kysymys;
Tarjouspyyntö. Miten vaatimus siitä, että tarjous ja sen liitteet on laadittava suomeksi, on
perusteltavissa Suomen kielilain näkökulmasta? Tuleeko ruotsinkielinen tarjous
automaattisesti hylätyksi?
167. Vastaus; Hankintayksiköllä on oikeus päättää millä kielellä tarjous tehdään, syynä tähän
on tarjousten käsittely.
168. Kysymys;
Tarjouspyyntö. Miksi konferenssitulkeille ei ole vaatimuksena korkeakoulututkintoa kuten
kääntäjien kohdalla (6.7.)? Esim. kansainvälisissä yhteyksissä toimivilta konferenssitulkeilta
tutkintoa vaaditaan. Yhdenvertaisuuden vuoksi myös konferenssitulkkauksessa tulisi
vaatimuksena olla korkeakoulututkinto, jotta sen suorittaneet olisivat tasavertaisessa
asemassa kääntäjien kanssa.
168. Vastaus; Hankintayksikkö on asiakastyöryhmän kanssa aiheesta keskusteltuaan päätynyt
tällaiseen ratkaisuun.
169. Kysymys;
Tarjouspyyntö. Kääntäjien ja tulkkien CV-pohjassa on kohdassa 5. vain auktorisoitu
kielenkääntäjä – pitäisi olla auktorisoitu/virallinen kääntäjä, sillä auktorisoituja kääntäjiä
koskeva laki tuli voimaan vasta tämän vuoden alussa ja ylimenokausi on viisi vuotta, siis
virallisia kääntäjiä on vielä vuoden 2012 loppuun asti. (Tämä ei ole tosin kysymys, mutta
tämä tulisi ehdottomasti korjata).
169. Vastaus; MUUTETAAN TARJOUSPYYNNÖN LIITTEENÄ 7 OLEVAA CV-POHJAA
SEURAAVASTI: Kohta 5: ONKO HENKILÖ AUKTORISOITU / VIRALLINEN KIELENKÄÄNTÄJÄ
170. Kysymys;
Puitesopimus. Onko kohta 7.2 riittävän selvä? Onko ymmärrettävissä, että Asiakaskohtaisen
palvelusopimuksen pituus voi olla huomattavastikin lyhyempi kuin 4-vuotinen puitesopimus?
170. Vastaus; Asiakas määrittää asiakaskohtaisen palvelusopimuksen voimassaolon pituuden
puitesopimuskohdan 7.2 mukaisesti.
171. Kysymys;
Puitesopimus. Onko mahdollista sopimustasolla täsmentää, millainen kohdassa 10.1 mainittu
vastaanottotarkastus on? Sen suorittamistapa jää epäselväksi.
171. Vastaus; Kohtaa ei voida täsmentää, koska vastaanottotarkastuksen suorittamistapa on
asiakaskohtainen.
172. Kysymys;
Tarkoittaako kohta 18.2/18.5 käytännössä sitä, että toimittaja voi viime kädessä käyttää
oikeastaan ketä vain kääntäjää tai tulkkia, joka määritellään vastaavantasoiseksi, kunhan
asiakas tämän kääntäjän tai tulkin hyväksyy? Voiko kääntäjä ja tai tulkki olla joku muu kuin
alkuperäisissä listoissa mainittu?
MUISTIO Sivu 40/52
3.11.2008
172. Vastaus; Kyllä
173. Kysymys;
Ovatko kohtien 22.1, 22.2 ja etenkin 22.3 ja 22.5 tekijänoikeuksien siirtoa ja käännöksen
muutos- sekä rajattomia käyttöoikeuksia koskevat kohdat vallitsevan tekijänoikeustulkinnan
ja käytännön mukaisia ja kohtuullisia? Tarkoitetaanko kohdan 22.1 viimeisessä virkkeessä,
että myös moraalisista oikeuksista voitaisiin sopia? Viittaussuhde ”tästä” antaa näin
ymmärtää.
173. Vastaus; Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus voidaan luovuttaa, joten
hankintayksikkö ei näe ristiriitaa tekijänoikeuslain taikka käytäntöjen suhteen.
Tekijänoikeuslain 3 §:ssä määritellään oikeuksia, joita luovutus ei koske. Viittaus
toisinsopimismahdollisuuteen (”tästä” kysyjän kysymyksessä) tarkoittaa ehtoa
kokonaisuudessaan ja lähinnä käyttöoikeutta.
174. Kysymys;
Voisiko peruutusehdot porrastaa esim. siten, että jos tulkkaus peruuntuu 2 viikkoa mutta
enintään 4 viikkoa ennen toimeksiannon alkamista, korvaus on 50 % tulkkaustyön
kokonaishinnasta sekä tulkin todistettavat kulut (muutkin kuin matkakulut), ja enintään 2
viikkoa ennen toimeksiantoa tapahtuvista peruutuksista 100 % + todistettavat kulut?
Puitesopimuksessa nyt olevalla peruutusehdolla saattaa olla vaikea saada päteviä tulkkeja.
174. Vastaus; Sopimuksen kohdan 23.5 mukaisesti asiasta on mahdollista sopia kysyjän
kuvaamalla tavalla.
175. Kysymys;
Onko syytä erikseen mainita esim. kohdassa 23.7.1. tulkin mahdollinen päihtymys, kun
tällaisia tilanteita ei käytännössä juuri tavata?
175. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe syytä muuttaa kohtaa kysyjän ehdottamalla tavalla.
176. Kysymys;
Onko kohta 23.11 sopimusoikeudellisesti tasapuolinen, kun toimittajalla – jolla on varsin
paljon velvoitteita Hanseliin päin – ei ole oikeutta saada Hanselin viivästyksestä
sopimussakkoa?
176. Vastaus; Kysymyksestä ei käy ilmi, millaiseen Hanselin viivästykseen kysyjä viittaa.
177. Kysymys;
Onko konsortion yhteisvastuullisuusehtoon (ks. erityisesti 27.2) mahdollisuutta puuttua, sillä
tämä pykälä on erityisen syrjivä pien- ja mikroyritysten näkökulmasta ja aiheuttaa
käytännössä sen, että pienempien toimijoiden on mahdoton muodostaa yhteenliittymiä liian
raskaiden yhteisvastuusäännösten vuoksi.
177. Vastaus; Yhteisvastuullisuusehto turvaa asiakkaan oikeuksia. Konsortio voi keskinäisin
sopimuksin pyrkiä varmistamaan jäsentensä vastuita ja velvollisuuksia.
178. Kysymys;
MUISTIO Sivu 41/52
3.11.2008
Tarjouspyyntö 6.7.
Miksi konferenssitulkeilta vaadittava tulkkauskokemus on näin vähäinen? 12 päivää / 3 pvää 3
vuodessa ei ole kovin kummoinen vaatimustaso eikä osoita vielä ammatillista osaamista.
Ammattitulkilla tulkkauspäiviä pitäisi olla vuodessa ainakin muutama kymmenen.
178. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu
valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.
179. Kysymys;
LIITE 5 - Miksi Turun yliopiston konferenssitulkkauksen kurssista saa saman verran pisteitä (1
piste) kuin 10 vuoden ammatillisesta kokemuksesta 1 piste)? Sinänsä on hyvä, että kurssi
huomioidaan, mutta eikö tässä ole aikamoinen epäsuhta, etenkin kun kokonaisesta
akateemisesta loppututkinnosta saa vain 0,5 pistettä?
179. Vastaus; Hankintayksikkö on asiakastyöryhmän kanssa aiheesta keskusteltuaan päätynyt
tällaiseen ratkaisuun.
180. Kysymys;
PUITESOPIMUS - Miksi kohdassa 4 (Määritelmät) on määritelty asioimistulkkaus (4.5) erikseen
ja lisäksi yhdessä kaikkien muiden tulkkauksen lajien kanssa (4.18)? Miksi
konferenssitulkkausta ei ole määritelty omana kohtanaan?
180. Vastaus; Asioimistulkkauksen erillinen määrittely on tarpeen siksi, että
asioimistulkkaukseen sovelletaan erilaista kilometrikorvaussääntöä kuin muuhun
tulkkaukseen. Vastaavaa erikoiskohtaa ei ole konferenssitulkkausta koskien.
181. Kysymys;
12.4 -Miksi matkakulujen korvaaminen perustuu VES:in? VES:n käyttäminen matkakulujen
korvaamiseen on ongelmallista, koska se lähtee siitä olettamuksesta, että matkustaja on
virkasuhteessa oleva virkamies. Tulkit eivät ole virkamiehiä, vaan yksittäisiä
elinkeinonharjoittajia, eivätkä he ole VES:n piirissä.
181. Vastaus; Myös muiden kuin virkamiesten matkakustannusten korvaaminen valtion
matkustussäännön mukaisesti on yleistä ja asia on ratkaistu samalla tavalla esimerkiksi
tietotekniikkahankintojen yleisissä sopimusehdoissa.
182. Kysymys;
17.3 - Miksi tässä kohdassa ei mainita, että Toimittaja ei saa olla mukana tai millään tavoin
osallistua Alihankkijan mahdolliseen tarkastamiseen? Miksi kohdassa ei mainita, että
mahdollisessa tarkastustilanteessa Hanselin on voitava olla yhteydessä suoraan Alihankkijaan?
Miksi kohdassa ei mainita, että ALihankkijan tarkastus voidaan suorittaa vain Hanselin
aloitteesta? Tällaisenaan tämä kohta voi johtaa kestämättömiin eturistiriitoihin ja
liikesalaisuuksien vaarantumiseen. Miksi kohdassa ei mainita samoin kuin kohdassa 17.2, että
Tarkastajan on myös Toimittajan Alihankkijan tarkastuksessa noudatettava Alihankkijan
antamia turvallisuus- ja muita ohjeita?
182. Vastaus; Sopimuksessa annetaan tarkastusoikeus Hanselille, ei toimittajalle. Toimittajan
ja alihankkijan keskinäinen tarkastusoikeus on näiden välinen asia. Toimittajan tulee
sopimuksen mukaisesti varmistaa, että alihankkijan tarkastus on mahdollinen ja
toteutettavissa puitesopimuksen mukaisesti. Tarkastaja noudattaa tarkastettavan turvallisuusja
muita ohjeita, kunhan tämä ei estä tarkastuksen tarkoituksen saavuttamista.
MUISTIO Sivu 42/52
3.11.2008
183. Kysymys;
18.13-18.17 - Miksi kohdassa ei viitata Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton laatimaan
tulkkaustoimeksiantosopimukseen ja muihin tulkkausta koskeviin ohjeisiin? Voisiko niitä lisätä
tähän kohtaan?
183. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
sopimuskohtien taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö
valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.
184. Kysymys;
18.29 - Maksetaanko mainittuja lisiä alkavalta tunnilta?
184. Vastaus; Kyllä
185. Kysymys;
22.4- Miksi tulkille ei konferenssitulkkauksen alan käytännön mukaan makseta erillistä
korvausta tulkkauksen välittämisestä mainituilla tavoin? Miten tulkin yksityisyys turvataan
mahdollisissa välitystilanteissa (tulkki ei ole julkisuuden henkilö)? Voisiko kohdan viimeisen
lauseen muotoilla "Tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla tavoin
hallinnollista, sisäistä käyttöä varten"?
185. Vastaus; MUUTETAAN PUITESOPIMUKSEN KOHTAA 22.4 SEURAAVASTI:
Tulkkaus saadaan kuitenkin aina äänittää tai tallentaa muilla tavoin hallinnollista ja sisäistä
käyttöä varten.
186. Kysymys;
23.11 - Eikö tähän pitäisi lisätä, että Hanselin viivästymisestä johtuva palvelun toimittamisen
viivästyminen ei oikeuta vahingonkorvaukseen/sopimussakkoon?
186. Vastaus; Kysyjän kuvaama tilanne ei Hanselin näkemyksen mukaan ole mahdollinen, eli
Hansel ei voi aiheuttaa viivästystä palvelun toimittamiseen.
187. Kysymys;
24.1 - Miksi vahingonkorvausta maksetaan Hanselille? Eikö se pitäisi suorittaa Asiakkaalle?
187. Vastaus; Mikäli vahinko aiheutetaan Hanselille, tulee vahingonkorvaus suorittaa myös
Hanselille.
188. Kysymys;
28.9 - Katsotaanko irtisanomisajan alkavan irtisanomisilmoituksen lähettämisestä vai
vastaanottamisesta?
188. Vastaus; Irtisanomisajan katsotaan alkavan vastaanottamisesta.
189. Kysymys;
Yleinen - Sopimuksessa ei ole purkavana ehtona force majeure -tilannetta, miksi?
189. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu
valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.
MUISTIO Sivu 43/52
3.11.2008
190. Kysymys;
Käännöspalveluiden laatu- ja hintaliitteessä (englannin kieli) todetaan, että vähintään puolella
nimetyistä kääntäjistä tulee olla ylempi korkeakoulututkinto kielistä. Tarkoittaako tämä
nimenomaan filosofian maisterin tutkintoa vai kelpaako esimerkiksi kauppatieteiden maisterin
tutkinto, jos pääaineena on ollut englannin kieli?
190. Vastaus; Mikäli nimetyllä kääntäjällä on esitetty tutkinnon ja pääaineen yhdistelmä,
katsotaan tämän täyttävän kriteerit vaaditusta korkeakoulututkinnosta.
191. Kysymys;
Sivu 12 kohta 6.6. Nimetyille kääntäjille asetetut vähimmäisvaatimukset ja siinä neljäs
kohta:Kääntämiseen liittyvä kielentarkastus on kyettävä toteuttamaan aina ko. osa-alueen
kieltä äidinkielenään puhuvan kielentarkastajan toimesta ilman erilliskorvausta.
Miten tähän vaatimukseen vaikuttaa se, että meillä äidinkielenään kieltä puhuvat kääntäjät
(natiivit) haluavat lähes aina, että kielentarkastuksen tekee suomalainen kääntäjä, jotta
suomen kielen vivahteet tulevat esiin ja jotta lähtökieli on varmasti ymmärretty täysin oikein.
191. Vastaus; Vaatimukset kielentarkastukselle päättää asiakas
192. Kysymys;
Sivu 9 Tarjoajan taloudellisiin ja rahoituksellisiin liittyvät vaatimukset ja selvitykset
"Tarjoukseen on liitettävä tämän tarjouspyynnön liitteenä 4 oleva ilmoitus ammatti- ja
elinkeinomerkinnästä...." Tarkoitetaanko tässä kuitenkin tarjouspyynnön liitettä 2? Liite 4 on
hinta- ja laatulomake.
192. Vastaus; Ks. vastaus 143
193. Kysymys;
Tarjouspyynnön kohta 9.2.
Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistuksessa käytetään selvitystä 6 sekä tarjousta
kokonaisuudessaan.
Tarkoitetaanko tässä: Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistuksessa käytetään
tarjoajan selvitystä 5, joka on tarjouspyynnön liitteenä 6 sekä tarjousta
kokonaisuudessaan?
193. Vastaus; TARKENNETAAN TARJOUSPYYNNÖN KOHTAA 9.2 SEURAAVASTI:Tarjousten
tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistuksessa käytetään selvitystä 5 sekä tarjousta
kokonaisuudessaan.
194. Kysymys;
Tarjouspyyntö, kohdat 6.6 (Nimetyille kääntäjille asetetut vähimmäisvaatimukset) ja 6.7
(Nimetyille tulkeille asetetut vähimmäisvaatimukset)
- Miten perustelette sen, että vähintään puolella nimetyistä kääntäjistä tulee olla ylempi
korkeakoulututkinto tai vastaava (osa-alueet englanti, ruotsi ja venäjä) tai vastaavasti
vähintään yhdellä kahdesta kääntäjästä (osa-al. ranska ja saksa), KUN TAAS
KONFERENSSITULKKIEN KOHDALLA TÄLLAISTA VAATIMUSTA EI OLE?
- YHDENVERTAISUUSPERIAATE? TASAVERTAINEN KOHTELU?
MUISTIO Sivu 44/52
3.11.2008
- YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO ON PERUSVAATIMUS KONFERENSSITULKKIEN
ERIKOISTUMISKOULUTUKSEEN, SE ON VAATIMUKSENA TULKEILLE KV JÄRJESTÖIHIN JA EUTOIMIELIMIIN
JNE.
194. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu
valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.
195. Kysymys;
Tarjouspyyntö
1, viimeinen kappale
Eikö viimeisessä virkkeessä pitäisi lukea kohdan ”järjestämättä erillistä omaa tarjouskilpailua”
sijasta esim. ”järjestämällä ns. kevennetyn kilpailutuksen”?
195. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe tarpeelliseksi muuttaa tarjouspyyntöä tältä osin. Oma
tarjouskilpailu tarkoittaa hankintalain yksityiskohtaisten muotovaatimusten mukaista
tarjouskilpailua. Asiakkaat tekevät kuitenkin myös kevennetyn kilpailutuksen.
196. Kysymys;
Tarjouspyyntö, 2.1, toinen tekstikappale
Jos tarjoaja haluaa osallistua kilpailutukseen useammalla osa-alueella, tarjouspyynnön
mukaan ”on jätettävä omat käännös- ja/tai tulkkauspalveluiden laatu- ja hintaliitteet” –
riittääkö kuitenkin käännösten osalta yksi ja tulkkausten osalta yksi Excel-tiedosto, sillä
niissähän eri osa-alueet on erotettu eri välilehdilleen?
196. Vastaus;Kyllä riittää
197. Kysymys;
Tarjouspyyntö
5.4. Kun kerran Hanselinkin valinnoissa tärkeänä tekijänä olisi käytettävä
ympäristöystävällisyyttä, niin miksi Hanselille lähetettävät tarjoukset on jätettävä
tulostettuina ja vieläpä kahtena kappaleena – eikö sähköinen versio (tai ainakin korkeintaan
yksi tulostettu) riittäisi, jolloin Hanselissa voitaisiin ottaa sähköisestä versiosta tulosteita tai
yhdestä tulostetusta kopioita vain mahdollisesti kulloinkin tarvittavista sivuista?
197. Vastaus; Hankintayksikkö ei näe tarpeelliseksi muuttaa tarjouspyyntöä tältä osin
198. Kysymys;
Tarjouspyyntö
6.6. Miksi tarjouspyynnössä edelleen rinnastetaan ylempi korkeakoulututkinto ja ”vastaavan
pätevyyden antavana tutkintona” diplomikielenkääntäjän tutkinto, vaikka dkk-tutkinto oli
opistotasoinen eikä korkeakoulutasoinen, saati ylemmän korkeakoulututkinnon tasoinen?
Tarjottujen kääntäjien osalta mainitaan, että on toimitettava ”liitteenä 7 oleva CV-pohja.
Tarjouspyynnön liite 4 ja tarjottujen kääntäjien CV:t liitetään tarjoukseen selvityksenä 4.1”.
Onko nimetyistä kääntäjistä siis annettava sekä tarjouspyynnön liitteenä 7 oleva CV-pohja
täytettynä että henkilöiden oma, laajempi CV?
MUISTIO Sivu 45/52
3.11.2008
198. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu
valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
Tarjouspyynnön kohdassa 6.6 lauseella ”Tarjouspyynnön liite 4 ja tarjottujen kääntäjien CV:t
liitetään tarjoukseen selvityksenä 4.1.” tarkoitetaan liitteen 7 mukaisia kääntäjien CV:itä.
199. Kysymys;
Tarjouspyyntö 6.7
Miksi yhdeltäkään tulkilta ei vähimmäisvaatimuksena vaadita minkäänlaista tutkintoa?!
Suomessa yliopistoissa on jo pitkään koulutettu kääntäjiä ja tulkkeja sekä perustutkintoopetuksena
ja normaaleina jatkotutkimuksina että konferenssitulkkauksen osalta postgraduaalisena
opetuksena ja asioimistulkkauksessa voi suorittaa asioimistulkin
ammattitutkinnon? Tulkkaus ei ole lainkaan vähemmän vaativaa kuin kääntäminenkään vaan
päinvastoin tulkkauksessa toimitaan aina aikapaineiden alla ja monesti eettisestikin hankalissa
tilanteissa, jolloin tulkin koulutus tai näyttötutkinnossa osoitettu pätevyys luovat vankan
pohjan laadukkaalle ja eettisesti kestävälle toiminnalle.
Miksi konferenssitulkeilta vaaditaan ”vähintään kolme vuotta ammattimaista
tulkkauskokemusta (…) ja konferenssitulkkauspäiviä vähintään 12/3” – 12/3 päivää kolmessa
vuodessa tekee vain 4/1 tulkkauspäivää vuodessa, jolloin ei todellakaan voida puhua
”ammattimaisesta tulkkauksesta”?! Miksei tulkeille aseteta suunnilleen samantasoisia
vaatimuksia myös kokemuksen suhteen kuin kääntäjille eli miksei tulkeilta vaadita paljon
enemmän tulkkauspäiviä?
199. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu
valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
200. Kysymys;
Tarjouspyyntö, 8
Miksi englannin, ruotsin ja venäjän osalta hinnan ja laadun painotus on 50/50 eikä esimerkiksi
40/60 kuten ”Muiden kielien” osalta, vaikka englannin, ruotsin ja venäjän käännöksiä toisaalta
varmasti tarvitaan eniten ja toisaalta niiden on oltava ehkä vieläkin laadukkaampia (onhan
selvä, että näitä kieliä osataan yleisesti laajemmin ja paremmin kuin ”Muita kieliä”, jolloin
englannin, ruotsin ja venäjän käännöksiin kohdistuu ”Muita kieliä” korkeampia
laatuvaatimuksia)?
200. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu
valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
201. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 4.14 - Miksi tämän kohdan lopussa lukee ”tai ei puhu ymmärrettävää
suomea”, sillä tulkkauksen laadun kannalta myös tilaisuuden toisen tulkkauskielen
ymmärrettävä puhuminen on aivan yhtä tärkeää? Tulkille suomi on vain yksi hänen
työkielistään, joten merkittävä virhe voi tapahtua yhtä hyvin suomen kuin jonkin muunkin
kielen osalta. Miksi virkkeen lopussa ei lue esimerkiksi ”tai ei tuota ymmärrettävää tulketta”?
201. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö
valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
MUISTIO Sivu 46/52
3.11.2008
202. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 4.17. Miksi sanastotyö rajataan vain käännösten teon yhteyteen vaikka
myös tulkit tekevät sanastotyötä valmistautuessaan tulkkaukseen (samoin kuin terminologit
ja sanakirjan tekijät yleensäkin) ja joskus asiakas voi jopa tilata vain sanastotyötä eikä
lainkaan varsinaista käännöstä/tulkkausta?
202. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö
valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
203. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 12.4
Miksi tässä edelleen viitataan valtion matkustussääntöön, vaikka matkustussäännössä
itsessään sanotaan, että ”Valtion matkustussäännössä 2008 on valtion virkamiesten ja
työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta 31.10.2007 tehty erillinen virka- ja
työehtosopimus matkakustannusten korvaamisesta, joka on voimassa 31.1.2010 saakka”
eivätkä Toimittaja tai hänen työntekijänsä tai edustajansa eivät ole valtion virkamiehiä tai
työntekijöitä? Miten pitäisi soveltaa esimerkiksi matka-ajan korvausta (”Matkapäiviltä
maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on
estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä
päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan. Sunnuntai- ja
pyhäpäivinä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä
suoritetusta virkamatkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa
vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.”), kun
Toimittaja tai hänen työntekijänsä tai edustajansa eivät välttämättä kulloisenkin käännös-
/tulkkaustoimeksiannon ulkopuolella saa palkkaa eikä heillä ole välttämättä säännöllistä
päivittäistä työaikaa tai tuntipalkkaa? Entä miten pitäisi soveltaa matkustuspäiväkorvausta
(”Mikäli virkamies on määrätty matkustamaan sellaisena lauantaina, sunnuntaina tai
työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuna
arkipyhänä tai muuna päivänä, joka muutoin olisi hänen vapaapäivänsä, tahi viikko- ja
jaksotyössä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään siten, että yksinomaan
matkustamiseen käytetty aika on vähintään viisi tuntia, maksetaan hänelle
matkapäiväkorvauksena 55 euroa.”), kun Toimittaja, hänen työntekijänsä tai edustajansa ei
ole virkamies eikä häntä koske valtion virka- ja työehtosopimus eikä välttämättä ”viikko- tai
jaksotyössä työvuoroluettelo”? Tämän puitesopimuksen yhteydessähän Asiakkaat ovat
maksamassa matka-ajasta ja matkapäivistä korvausta yksityiselle yritykselle eli Toimittajalle.
Miksi sopimukseen ei ennemmin listata selkeästi euromääräisiä maksettavia korvauksia?
Alan käytäntönä on, että usein pitkiäkin matkoja matkustamaan joutuville konferenssitulkeille
maksetaan myös matka-ajasta ns. matkapäiväkorvausta (asiantuntijan matkustamiseen
kuluneen ajan ansionmenetys) 25–75 % vastaavan ajan tulkkauskorvauksesta.
203. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö
valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
204. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 12.5
Tässä kohdassa mainitaan, että Toimittajalla ei ole oikeutta laskuttaa niiden virkkeiden
käännöksestä, jotka Asiakas lähettää Toimittajalle valmiiksi käännettyinä niin, että ne
sisältyvät käännettävään tiedostoon, mutta näistä virkkeistä voidaan laskuttaa
kielentarkastushinta. Entä jos kyseiset osiot ovat joko eri kontekstiin laadittuja tai laadultaan
tavalla tai toisella sellaisia, että niiden käyttö vaatisi kohtuutonta työtä kielentarkastajalta –
onko toimittajalla myös päättää olla oikeus olla käyttämättä Asiakkaan toimittamia valmiiksi
MUISTIO Sivu 47/52
3.11.2008
käännettyjä osioita, mikäli niiden laatu ei vastaa Toimittajan laatua, ja laskuttaa niistä tällöin
normaali käännöshinta?
204. Vastaus; Mikäli toimitetut tekstit ovat eri kontekstiin laadittuja, eivät ne ole valmiiksi
käännettyjä virkkeitä, joita voitaisiin hyödyntää osana käännöstyötä. Kielentarkastus tehdään
vasta käännöstyön jälkeen.
205. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 15.1
Tässä kohdassa mainitaan, että ”Raportti toimitetaan joka kuukauden 7. päivä Hanselin
raportointipalveluun” – entä jos 7. päivä ei ole työpäivä? Onko raportin toimituspäivä silloin 7.
päivää edeltävä vai seuraava työpäivä?
205. Vastaus; 7. päivää edeltävä työpäivä
206. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 18.8
Miksi ihmeessä syntyperäisen tekemää kielentarkistusta edellytetä kaikkien kielien osalta?
Edes ehdollisesti (esim. ”, jollei toisin tapauskohtaisesti sovita”), jos halutaan tehdä
myönnytyksiä Muiden kielten osalta?!
206. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö
valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
207. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 18.21
Miksi vaaditaan yhdeksän tunnin päivystystä (8-17), eikö 9–16 olisi kohtuullinen aikaväli,
jolloin kaikkien voisi olettaa olevan tavoitettavissa ja jonka aikana varmasti saa asiat
normaalisti hoidettua (erikoistapauksissa voidaan toki sopia päivystyksestä)?
207. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö
valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
208. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 18.24
Miksi tässä kohdassa vaaditaan sekä vastaus että tilausvahvistus annettujen määräaikojen
sisään, vaikka juuri edellisessä kohdassa on todettu, että joskus tilaukseen voidaan ensin
vastata (määräajan kuluessa) ja sitten lähettää lopullinen tilausvahvistus vasta myöhemmin
kääntäjä-/tulkkiresurssien tilanteen selvittyä?
208. Vastaus; Asiakas voi vastauksen saadessaan suostua siihen, että vahvistus annetaan
myöhemmin.
209. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 18.27
Maksetaanko mainittuja lisiä aina alkavalta tunnilta vai mistä/miten niitä lasketaan?
209. Vastaus; Kyllä, alkavalta tunnilta.
MUISTIO Sivu 48/52
3.11.2008
210. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 21.6
Miksi käännöstyö voidaan lähettää mm. ”yliopiston kieltenlaitoksen” eikä esim. ”yliopiston
käännös- ja tulkkausalan koulutusta tarjoavan laitoksen” tarkastettavaksi? Käännös- ja
tulkkausalan yliopistokoulutusta järjestetään eri yliopistoissa hieman eri nimien alla (esim.
Tampereen yliopistossa ”käännöstiede”, Joensuun yliopistossa ”kansainvälinen viestintä”),
mutta nimityksistä huolimatta tärkeää on tiedostaa, että Suomessa on yliopistollisia yksiköitä,
joissa koulutetaan julkisin varoin käännös- ja tulkkausalan toimijoita. Niinpä myös käännös- ja
tulkkauspalveluiden laadun tarkastamisessa on järkevää pitää ensisijaisina juuri näitä laitoksia
(ei siis ”kieltenlaitoksia”, kuten sopimustekstissä nyt lukee).
210. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
sopimuksen taustoja. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö
valmisteltu valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
211. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 21.7
Miksi Asiakaskohtaista palvelusopimusta ei olisi oikeus irtisanoa jo silloin, jos Toimittaja
toimittaa kaksi merkittävän virheen takia käyttökelvotonta suoritusta puolen vuoden sisällä?
211. Vastaus; Hanselin yleisen käytännön ja tässä asiassa tekemän ratkaisun mukaisesti
tässä käytetään rajana kolmea virhettä.
212. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 23.5
Miksi tässä ei mainita korvauksista silloin, jos peruutus tapahtuu jo aiemmin kuin kahta
viikkoa ennen tulkattavaa tilaisuutta – eihän yleiseen sopimuskäytäntöön kuulu, että toinen
osapuoli voisi noin vain mitätöidä tekemänsä sopimuksen joutumatta maksamaan siitä edes
jonkinlaisia (toki mahdollisesti ajankohdan mukaan jonkin verran porrastettua) korvausta
toiselle osapuolelle? Voiko siis tasapuolisuuden nimissä myös tilausvahvistuksen antanut
Toimittaja vetäytyä tulkkaustoimeksiannosta eli ilmoittaa, ettei toimitakaan tulkkeja,
viimeistään kahta viikkoa ennen tulkattavaa tilaisuutta ilman, että siitä syntyisi Toimittajalle
mitään korvausvelvollisuutta? Miksi peruutustilanteessa korvattaisiin vain tulkin todistettavissa
olevan matkakulut – tulkin valmistautumiseen saattaa liittyä muitakin kuluja, jotka on voitava
peruutustilanteessa saada korvattua (esim. lähde-/rinnakkaismateriaalin hankintaa tai
valmistautumiseen käytettyä työaikaa)? Entä miksi ihmeessä sopimusta rikkovan
(=tulkkauksen peruuttavan) osapuolen tulisi saada hyvitystä siitä, että toinen,
moitteettomasti toiminut sopimusosapuoli onnistuu itse järjestämään itselleen aivan muilta
tahoilta muita toimeksiantoja kyseiselle ajalle?
212. Vastaus; Peruutusehdoista on mahdollista sopia asiakaskohtaisesti. Hankintayksikkö ei
tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan sopimuksen taustoja. Kuten
tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu valtionhallinnon
asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.
213. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 23.6.1
Kun sanotaan, että pikatoimituksissa ”viivästyssakon suuruus on kymmenen prosenttia
alkavalta tunnilta, kuitenkin maksimissaan viisikymmentä prosenttia” ja normaalitoimituksissa
”kymmenen prosenttia alkavalta päivältä, kuitenkin maksimissaan viisikymmentä prosenttia”,
niin 10/50 prosenttia kummassakin tapauksessa mistä summasta?
Tuntihinnasta/päivähinnasta/sivuhinnasta vai toimeksiannon kokonaisarvostako? Vai vain
MUISTIO Sivu 49/52
3.11.2008
myöhästyneen osan arvosta, jos jotain on jo toimitettu? Entä mitä tarkoittaa, että
”viivästyssakko vähennetään siitä toimituksen osasta…”? Miten niin sakko ”vähennetään”
jostain – eihän rahallista sakkoa voi vähentää käännöksestä tai edes sen osasta? Puhutaanko
tässä itse asiassa viivästyvän käännösosan arvosta, joka Toimittajan pitäisi laskutuksessaan
vähentää Asiakkaalta laskutettavasta summasta? Vai tekeekö Asiakas vähennyksen
maksaessaan Toimittajan lähettämää laskua? Miksi tässä edes puhutaan viivästyssakon
vähentämisestä, vaikka kohdan alussa puolestaan puhutaan ”Toimittajan maksamasta
viivästyssakosta” (joka kai pitäisi puolestaan tulkita niin, eli että Asiakas laskuttaa
viivästyssakon, jonka Toimittaja sitten maksaa)?
213. Vastaus; MUUTETAAN SOPIMUSLUONNOSTA SEURAAVASTI:
Kohta 23.6.1. Käännöstöissä pikatoimituksissa Toimittajan maksaman viivästyssakon suuruus
on kymmenen (10) prosenttia alkavalta tunnilta, kuitenkin maksimissaan viisikymmentä (50)
prosenttia. Normaalitoimituksissa viivästyssakon suuruus on kymmenen (10) prosenttia
alkavalta päivältä, kuitenkin maksimissaan viisikymmentä (50) prosenttia. Viivästyssakko
lasketaan ja vähennetään siitä toimituksen osasta, jota Asiakas ei ole viivästyksen vuoksi
voinut ottaa käyttöön.
Mikäli siis 10 % toimituksesta on sellaista, jota Asiakas ei voi ottaa käyttöön, viivästyssakko
lasketaan 10 % osuudesta, ei koko toimituksen hinnasta. Lähtökohtana on, että toimittajalle
maksetaan koko hinta, joten mikäli sakko vähennetään kokonaishinnasta, toimittajan tulee
tehdä sovittu prosenttivähennys vain toimittamattoman osuuden arvosta.
214. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 25.2
Eihän toimittaja ole korvausvelvollinen, jos vastaanotto on tehty eikä virheestä ole silloin
ilmoitettu (vrt. kohdat 10.1 toinen alakohta sekä 20.1 ja 20.2)?
214. Vastaus; Ks. aiempi vastaus toimittajan vastuusta kolmannen esittämiin
korvausvaatimuksiin.
215. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 28.5
Miten määritellään "vähäistä myöhästymistä"; montako päivää tai kuinka usein?
Tasapuolisuuden nimissä olisi hyvä määritellä tämä tarkemmin, koska maksajan mielestä
kaikki myöhästymiset ovat aina vähäisiä.
215. Vastaus; Vähäinen myöhästyminen on tapauskohtaisesti arvioitava asia, mm. lieventävät
tekijät ja hankinnan suuruus tulee huomioida myöhästymisen vähäisyyttä arvioitaessa.
216. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 28.6 ja 28.8
Miksi sama asia sanotaan sekä kohdan 28.6 lopussa että omassa kohdassaan 28.8.?
216. Vastaus; Selvyyden lisäämiseksi, jottei edes hintamuutoksen takia irtisanottaessa olisi
epäselvää mitä hintoja käytetään.
MUISTIO Sivu 50/52
3.11.2008
217. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 29.2
On selvä, ettei Toimittaja saa väittää Puitesopimuksen enää olevan voimassa, mutta ei kai
Hansel voi kieltää Toimittajaa käyttämästä mainintaa siitä, että sillä on ollut Puitesopimus,
referenssinä jatkossa riippumatta siitä, miksi Puitesopimuksen voimassaolo on päättynyt (vrt.
kohta 33.2)?
217. Vastaus; Asia on sovittavissa toimittajan ja Hanselin välillä ja mikäli toimittaja hyväksyy
puitesopimuksen ehdot tarjouksessaan, toimittaja saa käyttää Puitesopimusta referenssinä
sopimuksessa sovittavassa laajuudessa.
218. Kysymys;
Puitesopimusluonnos 29.3
Koskevathan Asiakasta tällaisissakin peruutuksissa Puitesopimuksen ja Asiakaskohtaisen
palvelusopimuksen normaalit peruutusehdot mitä tulee esim. peruutuksiin liittyviin korvauksiin
(vrt. kohta 29.5, jonka perusteella Toimittaja velvoitetaan noudattamaan normaaleja ehtoja)?
218. Vastaus; Kyllä, myös asiakkaan tulee noudattaa normaaleja peruutusehtoja. Asiakkaalla
on kuitenkin kohdat 29.3 mukaiset peruutusaikamahdollisuudet käytettävissään.
219. Kysymys;
Liite 4, Käännöspalveluiden hinta- ja laatulomake. Kun kerran kysytään myös pelkän
kielentarkistuksen hintaa, miksei kysytä erikseen tietoja myös kielentarkistajista –
kielentarkistuksen tekee kohdekieltä äidinkielenään puhuva henkilö, joka ei
välttämättä ole kääntäjä vaan nimenomaan kielentarkistaja?
219. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu
valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
220. Kysymys;
Liite 4, Käännöspalveluiden hinta- ja laatulomake. Erityisosaaminen-välilehdellä
pyydetään kuvaamaan kääntäjän kokemus kyseisellä erityisalueella mainiten töiden
ajankohta ja toimeksiantaja, mutta miksi kuvauksen pituus on rajoitettu
”noin/maks. 5 lauseeseen”, sillä niin lyhyesti ei välttämättä pysty kuvaamaan esim.
100 sivun käännöksiä?
220. Vastaus; Tällä varmistetaan vastausten vertailtavuus ja yhdenvertaisuus.
221. Kysymys;
Liite 5, Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomake Miksei tässä kysytä sen tarkemmin, minkä
alan ja minkä tasoinen akateeminen loppututkinto henkilöllä on? Eikö valtionhallinnon
hankinnoissa arvosteta Suomessa julkisesti tarjottavaa käännös- ja tulkkausalan yliopistollista
koulutusta? Entä miksei tässä oteta millään tavoin huomioon sitä, että käännös- ja
tulkkausalalla voi suorittaa myös muita jatkotutkintoja kuin mainitun Turun
konferenssitulkkien erikoistumistutkinnon – tarkoitan tällä yliopistoissa HuK-tutkinnon jälkeen
suoritettavia käännös- ja tulkkausalan maisteriopintoja sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja?
MUISTIO Sivu 51/52
3.11.2008
221. Vastaus; hankintayksikkö ei tässä vaiheessa katso aiheelliseksi lähteä perustelemaan
vaatimuksia. Kuten tarjouspyynnön kohdassa 2.3 on mainittu, on tarjouspyyntö valmisteltu
valtionhallinnon asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä
222. Kysymys;
Liite 5, Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomake Miksi erillinen konferenssitulkin koulutus tuo
yhden kokonaisen pisteen, kun esim. käännös- ja tulkkausalan yliopistotutkinnon (joka
sisältää opetusta ja harjoittelua myös konferenssitulkkauksessa) lisäksi tuleva jopa 10 vuoden
kokemus tuo vain puoli pistettä? Miksei alan yliopistollisesta perustutkinnosta yhdistettynä jo
esim. 5 vuoden ammatilliseen konferenssitulkin kokemukseen saa yhtä paljon pisteitä kuin
lomakkeessa mainitusta Turun konferenssitulkkien erikoistumistutkinnosta?
222. Vastaus; Asia ei ole ihan näin yksiselitteinen vaan yksittäisen vastuksen tuoma piste
kannattaa suhteuttaa koko pistemäärään, eli mikä on tämän pisteen/puolen pisteen suhde
kokonaispisteytykseen.
223. Kysymys;
Liite 5, Tulkkauspalveluiden hinta- ja laatulomake Miksi konferenssitulkkauksen osalta
kysytään erikseen lomakkeen alaosassa konferenssitulkkausta kohdekielestä englantiin, sillä
eikö tarkoitus nimenomaan ole, että ilmoitettu konferenssitulkit tulkkaavat ilmoitetusta
kielestä suomeen ja suomesta ilmoitettuun kieleen myös englannin osalta (vrt. juuri
lomakkeen edellisen kysymyksen täyttöohje)? Jos taas tässä halutaan kysyä mahdollisesti
tarjottavissa olevia muita englannin kieliyhdistelmiä, esim. englanti-ranska-englanti, niin
missä kohdassa sellaisia yhdistelmiä tarjoavien tulkkien henkilötiedot ja tiedot kyseisen
kieliyhdistelmän tulkkauksen hinnoista annetaan?
223. Vastaus; Tarjouspyynnössä ei ole erillistä kohtaa kieliyhdistelmille, kuten englanti –
ranska – englanti, vaan toisen tulkkauskielen on oltava aina suomi. Poikkeuksen tästä tekee
kohta, jossa tarjoaja voi luetella ne kielet joiden osalta tämä tarjoaa konferenssitulkkausta
myös englannin kielelle (maks. 5 pistettä).
224. Kysymys;
Onko todellakin niin, että CV-pohjan allekirjoittaa vain tarjouksentekijä tai hänen edustajansa
eikä henkilö, jonka tiedot kyseisellä lomakkeella ilmoitetaan?
224. Vastaus; Kyllä
225. Kysymys;
Voimmeko osallistua kilpailutukseen käyttäen suomalaista tiimiä, joka on osa ruotsalaista
yhtiötä vai pitääkö tarjoajan olla suomalainen yhtiö tai pitääkö sillä olla suomalainen ALVtunnus?
(Alkuperäinen kysymys: Can we participate the actual translation tender with a Finnish team
that is part of a Swedish legal entity or is it mandatory that the subscriber to the tender is a
Finnish legal entity/has a Finnish VAT number?)
225. Vastaus; Mikäli yrityksellä ei ole suomalaisen yritystietojärjestelmän mukaista ytunnusta,
yrityksen on ilmoitettava vastaava oman kotipaikkanaan olevan valtion
viranomaistahon ylläpitämä rekisteritunnuksensa. Mikäli tällaista ei ole, yrityksen on
ilmoitettava muu yksilöintitunnus, yrityksen nimi ja tarkka osoite.
In case the tenderer does not have a Finnish Business ID number, it should give the
equivalent register number that is registered by the authorities of the tenderer’s domicile. In
case there is no such number or code, the tenderer should give other ways of identifying
itself, the company’s name and exact address.
MUISTIO Sivu 52/52
3.11.2008