TAISTELU BADRISSA

Medinaan lähteneet muslimit olivat jättäneet koko omaisuutensa Mekkaan, jossa viholliset olivat ottaneet sen haltuunsa. Kun muslimit sitten kuulivat, että Abu Sufyan, yksi Qureishin johtomiehistä, oli täysinlastattuine karavaaneineen paluumatkalla Syyriasta Mekkaan, he katsoivat että oli aika hankkia korvausta kärsityistä menetyksistä. Profeetta (SAWS) antoi muslimeille luvan hyökkäykseen. Kaikki valmistautuivat ilman muuta operaatioon, sillä oli saatu ilmoitus:

Niille on annettu lupa taistella, joita vastaan on aloitettu sota, sillä heille on tehty vääryyttä, ja Jumala kyllä kykenee heitäauttamaan;

Koraani 22:39

Ilmoituksessa on mainittu mitkä ovat Allahin kannalta kaikkein vakavimpia rikkomuksia:

He kysyvät sinulta, Muhammed, onko taisteltava rauhoitetun kuukauden aikana. Sano: »Taisteleminen sen aikana on raskas synti; mutta käännyttäminen Jumalan tieltä, Jumalan kiel~ täminen, Rauhoitetun temppelin häpäiseminen ja kävijöiden ajaminen pois sieltä on vielä pahempaa Jumalan silmissä. Sillä pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha.» He eivät lakkaa sotimasta teitä vastaan, ennenkuin ovat saaneet, mikäli voivat, teidät luopumaan uskonnostanne. Mutta niiden teot, jotka luopuvat uskonnostaan ja kuolevat uskottomuudessaan, tulevat olemaan turhia sekä tässä että tulevassa elämässä, heistä tulee Tulen asukkaita ja he pysyvät siinä iankaikkisesti.

Koraani 2:217

Korvauksen hankkiminen menetetystä omaisuudesta, ei kuitenkaan ollut ainoa peruste karavaanin kimppuun käymiselle. Muslimit kokivat, ettei ollut oikein sulkeutua Medinaan turvaan; he halusivat ulos maailmaan levittämään islamin sanomaa. Mikäli qureishilaiset halusivat käydä kauppaansa rauhassa ja vapaasti, muslimeilla tulisi vastavuoroisesti olla vapaus rauhassa uskoa Allahiin, seurata Hänen Lähettilästään (SAWS), ja levittää Hänen sanomaansa. Heidän mielestään paras tapa saada qureishilaiset käsittämään tämä, oli käydä heille tärkeimmän asian karavaanin - kimppuun. Abu Sufyan oli kuitenkin saanut vihiä muslimen suunnitelmista ja lähetti pikaisesti sanan Mekkaan, kertoen karavaaninsa tarvitsevan kiireesti apua uhkaavaa vaaraa vastaan. Seurauksena oli, että lähes koko Qureish riensi karavaanin avuksi. Joukko käsitti liki tuhat miestä, 200 ratsua ja jopa naisia kannustamassa miehiä Tietämättömänä tästä kaikesta, lähti Profeetta (SAWS) seuralaisineen matkaan. Elettiin Ramadan kuuta, ja muslimit paastosivat. Heitä oli vain 305 miestä, useimmat heistä Ansareita (Auttajia). Kulkuvälineinä heillä oli kolme hevosta ja 70 kamelia, joilla ratsastettiin vuorotellen. He saapuivat badriin, joka sijaitsee melko etäällä (n. 150 km) Medinasta. Sinne he leiriytyivät odottelemaan uutisia karavaanista. Heidät yllätti tieto lähestyvästä mittavasta Qureishin armeijasta. Tilanne oli yht'äkkiä kokonaan toinen. Vastassa ei olisikaan pelkkä karavaani, vaan koko Qureish. Profeetta (SAWS) keräsi miehensä ympärilleen kuullakseen mitä näillä oli mielessä. Ensin puhui Abu Bakr, sitten 'Umar. He puhuivat Mekasta muuttaneitten (Muhaajiriin) puolesta, kertoen olevansa valmiita tottelemaan Profeettaa (SAWS). Profeetta (SAWS) halusi kuulla myös Ansarien mielipiteen, sillä hän ei halunnut pakottaa näitä mihinkään sellaiseen, mihin nämä eivät olisi valmiita. Sa'd ibn Mu'adh, eräs Ansarien johtajista, nousi puhumaan:

"Me uskomme sinuun ja olemme valmiit vannomaan kaikkien edessä, että se minkä sinä olet meille välittänyt on totuus. Olemme antaneet sanamme siitä, että tottelemme ja seuraamme sinua. Vaikka johtaisit meidät mereen, me seuraamme sinua." Nämä sanat rohkaisivat Profeettaa (SAWS) suuresti; ja niin päätettiin kohdata vihollinen taistellen. Kun Abu Sufyan sai tietää muslimen olinpaikan, hän nopeasti suuntasi karavaaninsa reitin muslimien ulottumattomiin. Sitten hän lähetti sanan qureishilaisille kertoen karaavanin olevan turvassa, nämä voisivat siis palata Mekkaan. Qureishin johtajat olivat kuitenkin ylpeitä ja taipumattomia miehiä. He kieltäytyivät palaamasta; olivathan he päättäneet näyttää kaikille mahtinsa tuhoamalla muslimit. Qureishilaiset saapuivat badrin luona olevaan laaksoon eli wadiin. Laakson Medinan puoleisella laidalla oli lähteitä. Muslimit ryhmittyivät siten, että nuo lähteet jäivät heidän selustaansa. Qureishilaiset taas ryhmittyivät laakson vastakkaiselle laidalle. Muslimit rakensivat vesisäiliön, jonka sitten täyttivät johtamalla vettä yhdestä lähteestä. Säiliön ympärille tehtiin suojavarustus ja lähteet tukittiin. Näin muslimeilla oli käytössään riittävästi vettä. Mekkalaisten taas oli ylitettävä laakso ja taisteltava muslimeita vastaan vettä saadakseen. Taistelua edeltävän yön muslimit nukkuivat rauhallisina. Sinä yönä satoi rajusti

Entä kun Hän antoi teidän vaipua lyhyeen uneen, joka oli kuin Hänen lähettämänsä virkistys, ja lähetti vettä taivaasta puhdistaakseen teidät, poistaakseen paholaisen saastutuksen teistä ja vahvistaakseen sydämenne sekä lujittaakseen askeleenne

Koraani 8:11

Koitti perjantaiaamu, Ramadanin 17. päivä _vuonna 2 A.H. (17. maaliskuuta 623 jKr). Armeijat lähtivät etenenmään toisiaan kohti. Sade oli Qureishin puolella ollut rajumpaa, ja pehmittänyt maan vaikeaksi kulkea. Muslimien puolella taas sade oli tiivistänyt hiekan kovaksi ja helpoksi kävellä. Profeetta (SAWS) piti parhaimpana ryhmittää miehensä rivistöiksi. Kun he valmistautuivat etenemään, hän huomasi jonkun rikkoneen rivin ja edenneen muiden etupuolelle. Profeetta (SAWS) töytäisi miestä nuolella kylkeen ja ärähti: "Pysy rivissä”. Kyseessä oli Sawad niminen mies, joka purnasi: "Olet loukannut minua, oi Allahin Lähettiläs! Eikö Allah edellytä sinun olevan oikeudenmukaisen ja hyvän?" Profeetta (SAWS) nosti paitaansa, paljastaen kylkensä ja sanoi: "Tee sitten minulle samoin." Mies tuli lähelle, mutta suutelikin paikkaa ja sanoi: "Oi Allahin Lähettiläs, tajuat varmaan mikä meitä odottaa, minä tuskin selviän hengissä tästä taistelusta.

Haluan tämän olevan viimeisin tekoni tässä elämässä." Pian tämän jälkeen hän joutui keskelle taistelun tiimellystä, ja sai osakseen marttyyrin sankarillisen kuoleman Tarkastettuaan rivistöt Profeetta asettui palmunlehvillä katettuun komentopaikkaansa. Abu Bakr pysytteli hänen vieressään, kun taas Sa'd ibn Mu'adh, muutamien muiden Ansarien kera, asettui puolustukseen varustuksen ulkopuolelle. Kun Profeetta H(SAWS) näki Qureishin mahtavan armeijan vyöryvän kukkuloilta alas laaksoon, liput liehuen ja rummut päristen, hän alkoi rukoilla Allahilta tämän lupaamaa apua. Seuraavassa joitakin hänen sanoistaan: "Oi Allah, tuolla tulevat qureishilaiset kaikessa ylpeydesään ja turhamaisuudessaan, vastustaen Sinua ja kutsuen Lähettilästäsi valehtelijaksi. Oi Allah, jos tuho tänään kohtaa tätä pientä joukkoamme, ei tämän maan päälle ole jäävä ketään palvomaan sinua!

Ja kuinka teidän huutaessanne apua Herraltanne Hän kuuli rukouksenne ja sanoi: »Totisesti autan teitä tuhannella enkelillä toinen toisensa jälkeen.» Ja tämän teki Jumala ainoastaan jotta se olisi ilosanoma teille ja jotta sydämenne rauhoittuisivat, sillä apu tulee vain Jumalalta, katso, Jumala on mahtava ja viisas.

Koraani 8:9–10

Mittelö alkoi kaksintaisteluilla. Aluksi yksi qureishilainen astui esiin ja vannoi ensin juovansa muslimien vesisäiliöstä ja sitten tuhoavansa sen, ja olevansa valmis vaikka kuolemaan yrityksessään. Hamzah, Profeetan setä, otti haasteen vastaan ja nitisti miehen. Sen jälkeen astui kolme Qureishin parasta miestä esiin haastamaan kaksintaisteluun. Profeetta (SAWS) lähetti 'Alin, Hamzan ja 'Ubaydah ibn Al Harithin heitä vastaan. Ei kulunut kauaakaan kun Hamzah ja 'Ali olivat listineet vastustajansa. 'Ubaydahin oli onnistunut haavoittaa vastustajaansa, mutta samalla hän oli itse haavoittunut. Hänen kumppaninsa tekivät haavoittuneesta mekkalaisesta selvää ja kantoivat 'Ubaydahin omien rivistöjensä turviin. Tämän jälkeen armeijat iskivät yhteen kaikilla lohkoilla. Taivas oli mustanaan nuolia. Muslimiarmeija piti pintansa Qureishin ylivoimaa vastaan. He pääsivät voitolle ja hajoittivat Mekan armeijan, tuhoamalla useimmat sen johtomiehistä. Näiden johtomiesten joukossa olivat mm. Abu Jahl ja Umaiyah ibn Khalaf. Jälkimmäisen tappoi hänen entinen orjansa, ilal. Kun qureishilaisten jäännökset näkivät johtajiensa kuolleen, he vetäytyivät taistelusta. Profeetta (SAWS) lähetti Medinaan sanan voitosta. Sitten hän kokosi sotasaaliin ja jakoi sen tasapuolisesti muslimien kesken. Joitakin mekkalaisia oli otettu vangeiksi ja Profeetta (SAWS) antoi ohjeet kohdella näitä hyvin, kunnes näiden sukulaiset tulisivat näitä noutamaan.

Ette te (muslimit) surmanneet heitä, vaan Jumala heidät surmasi; etkä sinä (Muhammed) ampunut, kun joustasi käytit, vaan Jumala ampui, sillä hän halusi koetella oikeauskoisia suosiollaan. Jumala on totisesti kuuleva, tietävä.

Koraani 8:17

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman