Islam uskomme

JOHDANTO

Kauan on kaivattu julkaisua, joka voisi esitellä Islamin lyhyesti ja antaa siitä kokonaiskuvan. Tämä kirjanen yrittää täyttää tarpeen. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, sillä Islam ei ole pelkästään oppeja, tapoja ja seremonioita, vaan kokonainen elämäntapa, joka ohjaa ihmistä kaikessa ajattelussa ja teoissa sekä valmistaa hänet lyhyen siirtymävaiheen jälkeen kohtaamaan ikuisen Tuonpuoleisen. Islam ei myöskään jätä maallisen olemassaolon tarpeita, toiveita ja pyrkimyksiä huomiotta eikä hylkää ihmistä arkitodellisuuteen sielu rauhaa ja hiljaisuutta kaipaavana. Islamia ei siis ole edes mahdollista esitellä lyhyesti, ei edes yleiskatsauksen muodossa. Aion suorittaa esittelyn kolmessa kirjassa, joista tämä on sarjan ensimmamen.

Tässä osassa yritetään antaa vastaus keskeisiin kysymyksiin, jotka Islamia vain vähän tunteva ihminen tahtoo esittää. Vastaukset ovat pakosta lyhyitä. Lukijaa kehotetaan tästä syystä tutustumaan muihinkin teoksiin, joista joitain on mainittu kirjasen lopussa. Hän voi myös saada lisäopastusta ottamalla yhteyttä Islam-keskuksiin, joiden osoitteita on myös kirjan lopussa.

Syed Iqbal Zaheer

ALKUSANAT

Ihminen ei voi elää rauhassa tässä maailmassa tietämättä kuka on. Kuka on luonut hänet ja lähettänyt elämään? Mikä on hänen tehtävänsä? Miten hän voi parhaansa mukaan täyttää tehtävänsä? Ja mikä odottaa häntä-elämän jälkeen?

Näihin keskeisiin kysymyksiin ihmisjärki ei yksin pysty vastaamaan - ihminen tarvitsee Jumalan johdatusta löytääkseen vastauksen näihin peruskysymyksiin.

Jumalan johdatus on sisällytetty ihmisen sisäiseen olemukseen, opetettu Aatamille ja Eevalle (r.o.h.k.) luomisen hetkellä, paljastettu Jumalan sanansaattajien pitkän ketjun välityksellä ja lopulta keskitetty Muhammedin (r.o.h.k.), profeettojen sinetin sanomaan.

Jumalallisesta johdatuksesta on aina käytetty nimeä Islam, joka on johdettu kahdesta arabian sanasta: salam, joka tarkoittaa "rauha" ja taslim, joka tarkoittaa "alistuminen". Islam tarkoittaa siis rauhallista alistumista Jumalan tahtoon ja täyttä kuuliaisuutta Häntä kohtaan. Sanansaattajien pitkän ketjun jäsenet Aatamista Muhammediin (r.o.h.k.) olivat kaikki muslimeja, ja heidän sanomansa oli aina Islam. Sanansaattajiin kuuluvat (monen muun lisäksi): Aatami, Henok, Nooa, Huud, Johannes, Aabraham, Ismael, lisak, AlUd, Jaakob, Joosef, Mooses, Aaron, Dzulkifi, Daavid, Salomon, Job, Elia, Elisa, joona, Sakarja, Johannes, Jeesus Kristus ja Muhammed (r.o.h.k.). Paikasta tai ajasta riippumatta jokainen ihminen, joka ottaa vas~ taan sanoman Jumalan sanansaattajaksi itseään sanovalta henkilöltä Ooka voi näyttää toteen väitteensä), on muslimi.

Islam ei siis ole vain uskonto. Se on tärkein uskonto ja ainoa Jumalan (s.w.t.) hyväksymä uskonto. Tämä ei ole muslimien väite, vaan Jumalallinen totuus, joka paljastettiin Pyhässä Koraanissa yli 14 vuosisataa sitten seitsemän taivaan tuolta puolen.

Islamin neljä keskeistä osaa ovat: usko (oppi), Jumalanpalvelusmenot, moraalinen laki ja laki toisten kanssa toimimisesta. Näitä neljää keskeistä aluetta ihminen ei voi hallita, ja kaikki yritykset näillä alueilla ovat epäonnistuneet pahoin ja johtaneet ihmiset harhateille.

Kuten edellä olevasta pohdinnasta käy ilmi, ihminen ei voi elää rauhassa ja menestyksekkäästi ilman uskontoa, eikä uskonto voi olla ihmisen tekemä vaan sen on oltava täysin Jumalasta ilman ihmisen välitystä. jos nämä tosiasiat hyväksytään, niin siitä seuraa että ainoa keino erottaa oikea ja väärä uskonto toisistaan on uskonnon mukana lähetetyn ilmestyksen aitous. Tällä hetkellä ainoa ihmisen käsissä oleva kirja, joka on pysynyt samana, niin että sekä sen kieli että sanamuoto ovat täsmälleen samat kuin silloin kun se annettiin ilmestyksenä, on Pyhä Koraani; aiemmat ihnestykset ovat joko täysin kadonneet tai ihmiset ovat muuttaneet niitä niin paljon, että ne ovat käyttökelvottomia ihmisen johdatukseen.

Ainoa ratkaisu ihmisen kasaantuviin ongelmiin tänä päivänä on siis Islam, sellaisena kuin se ilmeni Muhammedin (r.o.h.k.) viimeisessä sanomassa, joka on ainoa Jumalan johdatus mitä nykyihmisellä on. Pidän siis koko sydämestäni tervetulleena Syed Iqbal Zaheerin kirjaa Islam, uskonto jota et eno voi sivuuttaa, joka tiivis mutta selvä teos. Rukoilen, että kaikkivaltias Jumala tekee kirjasta johdatuksen lähteen monille kanssaihmisille ja palkitsee runsaasti kirjoittajan suurerunoisesta työstään.

Tri Zeghul R. EI-Naggar, Geologian professori, KFUPM, Dhahran

Saudi-Arabia

I. JUMALA

Kuka Jumala on?

Allah on arabiankielen erisnimi, joka viittaa ainoaan oikeaan Jumalaan, Jumalaan joka on olemassa välttämättä ja joka sisältää kaikki täydellisyyden Jumalalliset ominaisuudet.

Jumala on yksi ja ainoa laatuaan; Hänellä ei ole kumppania, ei ketään vertaista. Hän ei synnytä eikä Häntä ole synnytetty. Hän ei sisälly mihinkään eikä mikään sisälly Häneen. Hän on kaiken olevaisen ainoa Luoja ja Ylläpitäjä. Hän on ainoa Jumala eikä muita jumalia ole. Eikä kukaan ole Jumalanpalveluksen arvoinen paitsi Hän.

Hänellä ei ole vaimoa, ei poikaa, eikä isää. Hänellä ei ole muotoa eikä substanssia. Hän ei nuku eikä lepää. Hän on Ensimmäinen ilman alkua ja Viimeinen ilman loppua. Hän on Kaikkitietävä, joka tietää mitä ihmissydämessä tapahtuu. Hän on Kaikkivaltias, jolla on vapaa tahto jota mikään mahti ei kahlitse. Kun Hän tahtoo että jokin on, hän sanoo: "tapahtukoon", ja Hänen sanansa käyvät toteen. Hän on myös hyväntekijä, lempeä ja armelias, jonka rakkaus ihmistä kohtaan on seitsemänkymmentä kertaa suurempi kuin äidin rakkaus lastaan kohtaan.

Eikä Islamin Jumala ole etäinen eikä abstrakti. Hän on kaikkeuden oikea Herra, jonka rakkaus kohottaa sydämet ja täyttää sielut. Niiden jotka etsivät häntä, ei tarvitse tukeutua papin sijaisvakaumukseen tai kirjojen kuvauksiin vakuuttuakseen Hänen olemassaolostaan. He voivat tuntea Hänen olemassaolonsa itsessään sekä elollisissa ja elottomissa olennoissa ympärillään.

Eikä tämä ole "henkistyneiden" yksinoikeus. Jokainen maallikko, joka seuraa Hänen johdatustaan ja etsii Hänen läheisyyttään, löytää Hänet lähellään.

Tämän takia kaikenlaiset ihmiset - intellektuellit, tiedemiehet, papit ja ihmiset kaikilta aloilta -kääntyvät Islaminuskoon päivittäin. Islamissa he löytävät Jumalan, joka vastaa heidän kutsuunsa.

Mitä Jumala tahtoo meiltä?

Koska Jumala on yksi ja ainoa laatuaan, täydellinen ainutlaatuisella tavalla; ja koska Hän on kaiken olemassaolevan ainoa Luoja, Ylläpitäjä ja Ravitsija, Hän vaagi että ihmisen on palveltava vain Häntä, että Häneen ei verrata ketään ja että Hänen tahtoaan noudatetaan Hänen Profeettojensa välityksellä saatua johdatusta seuraamalla.

On syytä tässä vaiheessa huomauttaa, että ihminen on luonnostaan seuraaja ja palvelija. Jos hän ei ole uskollinen Jumalalle, hän seuraa muita: jumalolentoja, pyhimyksiä, ajattelijoita, filosofeja tai kansallissankareita; hän seuraa näitä ajatuksissa ja teoissa. ja koska he ovat ihmisiä kuten hän (tai jotain huonompaa, kuten jumalolennot), he eivät osaa johdattaa häntä minnekään. Itseasiassa he itse tarvitsevat johdatusta, vaikka ovat liian ylpeitä tätä myöntämään. Eivätkö juuri he ole johtaneet maailmaa sellaiseksi kuin se nykyään on? Koraani kysyy:

Sano: 'Kuka teidän epäjumalistanne voi ohjata totuuteen?' Sano: 'Jumala ohjaa totuuteen. Kenellä siis on parempi oikeus saada seuraajia, Hänelläkö, joka ohjaa totuuteen, vaiko hänellä, joka ei voi ketään ohjata, ennen kuin häntä itseään ohjataan?' Miten on siis teidän laitanne? Miten te tuomitsette?

(Koraani 10:35).

II. PROFEETAT

Keitä ovat profeetat?

Profeetat ovat Jumalan valittuja, joita aika ajoin lähetetään tuomaan johdatusta ihmiselle ilmestyksinä annettujen sanomien avulla. Historian aikana on ollut sarja profeettoja. Sarja alkoi Aatamista ja päättyi Muhammediin. Nuh (Nooa), Ibrahim (Aabraham), Musa (Mooses), ja Isa (Jeesus, Marian poika) ovat muita tärkeitä profeettoja, olkoon Jumalan rauha ja siunaukset heidän kanssaan. Nämä profeetat olivat ihmisiä. He nukkuivat ja söivät, heillä oli vaimot ja lapsia (paitsi jeesuksella, joka avioituu kun hän tulee toisen kerran) ja he ansaitsivat e ' lantonsa omalla työllään. He eivät olleet jumalia, puqlijumalia, Jumalan poikia eivätkä enkeleitä, eikä heillä ollut Jumalallisia ominaisuuksia. He olivat täysin inhimillisiä, ja Jumala puhutteli heitä enkelien välityksellä.

Muhammed, profeettojen sinetti

Muhammed oli viimeinen Jumalan lähettämä profeetta. Hän syntyi Mekassa 570 vuotta edeltäjänsä Isan (Jeesus) jälkeen eikä hän eronnut mitenkään muista ihmisistä ennen 40 ikävuottaan, muuten kuin että hän tinkimättömällä rehellisyydellään oli ansainnut lisänimen "luotettava". Encyclopedia Britannican mukaan "lukuisat varhaisten lähteiden yksityiskohdat osoittavat, että hän oli rehellinen ja suoraselkäinen mies, joka oli saavuttanut toisten rehellisten ja suoraselkäisten miesten kunnioituksen ja uskollisuuden". (Osa 12, s.609 ) Hän oli kirjoitustaidoton.

Neljänkymmenen vuoden iässä Jumala puhutteli häntä enkeli jibrilin (Gabrielin) välityksellä ja lähetti hänet saarnaamaan Jumalan ykseyttä ja varoittamaan ihmisiä vääristä jumalista. Hänen saamojensa sisältöä voidaan kuvailla erään hänen seuraajansa sanoin, joka eräiden muiden kanssa pakeni Abessiniaan kansan alettua vainota heitä Islamin omaksumisen takia. Paon jälkeen Mekan pakanat lähettivät edustajan Abessiniaan taivuttamaan kuningasta, jotta tämä palauttaisi pakolaiset. Kun kuningas Negus pyysi muslimeja selittämään, miksi he ovat maassa, eräs heistä, jafer b. Abu Talib, profeetan serkku, puhui seuraavasti:

Oi kuningas, me olimme sivistymätöntä kansaa, palvoimme epäjumalia, söimme epäpuhdasta ruokaa, teimme inhottavaa tekoja, rikoimme luontaisia siteitä, kohtelimme vieraita huonosti ja vahvat meistä sortivat heikkoja. Sellaisia olimme, kunnes Jumala lähetti apostolin jonka sukujuuret, totuudellisuuden, luotettavuuden ja laupeuden me tunnemme. Hän sai meidät ymmärtämään Jumalan ykseyden ja palvomaan Häntä sekä luopumaan kivistä ja epäjumalista, joita isämme ennen palvoivat. Hän käski meitä puhumaan totta, olemaan uskollisia velvollisuuksiamme kohtaan, ymmärtämään sukulaisuuden siteet ja lempeän vieraanvaraisuuden sekä jättämään rikokset ja verenvuodatuksen. Hän kielsi meitä tekemästä pahaa ja valehtelemasta, kaappaarnasta orpojen omaisuutta ja pilkkaamasta säädyllisiä naisia, Hän käski meitä palvelemaan Jumalaa yksineikä yhdistämään Häneen mitään, ja hän antoi meille ohjeet rukouksesta, almuist4 ja paastosta (antaen Islamin käskyt). Me tunnustamme hänen totuutensa ja uskoimme häneen siinä. mitä hän oli saanut Jumalalta, ja me palvelimme Jumalaa pitämättä mitään Hänen vertaisenaan. Me pidimme kiellettynä sitä, minkä hän'kielsi ja laiffisena sitä, minkä hän julisti laijiiseksi. Tämän takia kansamme hyökkäsi kimppuuffime, kohteli meitä huonosti ja vietteh meidät uskostamme yrittäen saada meitä taas palvomaan epäjumalia sen sijaan, että palvehsimme Jumalaa, ja pitämään laillisilla tekemiämme pahoja tekoja. Kun he olivat päässeet voitolle, kohdelleet meitä epäoikeudenmukaisesti ja rajoittaneet elämämme; tulleet meidän ja uskomme väliin, me tulimme teidän maahanne, valitsimme teidät ennen ketään muuta. Täällä olemme olleet onnellisia suojeluksessanne, ja me toivomme ettei meitä kohdella epäoikeudenmukaisesti kun olemme kanssanne, oi kuningas.

(The Life of Muhammed, käännös Alfred Guillaume, ss. 151, 152).

Aluksi profeetta onnistui saamaan seuraajia. Mutta uusi uskonto ei palvellut valtaapitävien luokkien etuja. Heitä kiusasi syvästi se, että heidän itselleen rakentamansa uskonto ja yhteiskuntajärjestelrnä asetettiin kyseenalaiseksi. He olivat varmoja että jos Islamin annetaan kasvaa, se tuhoaa heidän etuoikeutensa ja painaa heidät alas tavallisten ihmisten tasolle. Tätä he eivät voineet hyväksyä. He alkoivat vastustaa Islamia ja vainota muslimeja. Puolustuskyvyttömät muslimit, ovat ja alemmat yhteiskuntakerrokset olivat helppoja kohteita vainohe. Heitä kohdeltiin kaltoin, piestiin ja kidutettiin sellaisella vohnafia, että profeetan oli lopulta sallittava heidän pakonsa Ab.essiniaan ja myöhenunin Medinaan. Kun lopulta toiveet Mekan pakanoiden kääntymyksestä valuivat tyhjiin, Jumala käski häntä itseään muuttamaan Medinaan, jonka asukkaat olivat kiinnostuneet islan-dsta ja kutsuneet hänet sinne luvaten suojella häntä. Mutta heti kun hän astui Medinan maaperälle, lähiseudun juutalaiset ryhtyivät yhdessä Mekkalaisten kanssa salaliittoon tuhotakseen hänet ja hänen lähetystyönsä. Tästä alkoivat keskinäiset vihamielisyydet: toisella puolella olivat muslimit ja toisella puolella Arabit vaikutusvaltaisimman, johtavan Quraychiheimon johdolla. Seuraavissa taisteluissa muslimit olivat joskus voittoisia, joskus taas heidän vihollisensa. Lopulta solmittiin rauhansopimus kuudentena vuonna maastamuuton alkamisesta. Tämän ansiosta muslimit ja ei-muslimit voivat vapaasti elää keskenään, ja ei-muslimit saivat vapaasti tutustua Islamin sanomaan. Kahden seuraavan vuoden aikana kääntyi enemmän ihmisiä muslimeiksi kuin Islamin historian ensimmäisen yhdeksäntoista vuoden aikana. Mutta jonkun ajan kuluttua mekkalaiset rikkoivat rauhansopimuksen. Profeetta hyökkäsi heitä vastaan mukanaan kymmenentuhatta seuraajaa ja Mekka vallattiin ilman vastarintaa. Loput arabit, jotka olivat odottaneet Profeetan ja pakanapäälliköiden välisen kamppailun ratkeamista, alkoivat kääntyä Islamiin sadoin tuhansin. Profeetta kuoli kaksi vuotta myöhemmin.

Muhammed ihmisenä

Profeetta Muhammed, rauha olkoon hänen kanssaan, on eräs historian kiehtovimpia henkilöitä. Yksikään uudistaja ei ole kokenut karumpia oloja kuin hän. Hän syntyi Arabiassa, kun se eli pimeintä aikaansa, ja hänen kansaansa pidettiin tuohon aikaan kaikkein alhaishnpana. Arabialaisia pidettiin niin huonossa arvossa, että naapurikansat roomalaiset ja persialaiset, jotka pitivät heitä parantumattomina, eivät edes halunneet ulottaa valtaansa heihin. Profeettakaan ei nauttinut oman kansansa tukea eikä saanut siltä apua. Päinvastoin, he olivat jyrkästi häntä vastaan. Häntä ei myöskään auttanut jalosukuisuus. Itseasiassa tärkeät heimopäälliköt valittivat sitä, että profeettaa ympäröivät aina sellaiset ihmiset joita he.pitivät alhaisina ja joiden seuraa he inhosivat. Häntä vastustivat myös juutalaiset ja kristityt, joille Jumalan sanansaattajat eivät olleet uusi ilmiö. Voittaen lähetystehtäväänsä kohdistuvan yleisen vastustuksen hän kuitenkin onnistui käännyttämään niskoittelevat aavikon asukkaat kaikkien aikojen sivistyneirnmäksi ja dynaamisinunaksi kansaksi. Pian hänen kuolemansa jälkeen muslimit saavuttivat voiton vuosisatoja vanhoja Rooman ja Persian valtakuntaa vastaan. Omaksumalla silloin tunnetun maailman parhaat ominaisuudet muslimit perustivat oman valtakuntansa, uskontonsa, kulttuurinsa ja kielensä, jotka ovat kestäneet nykyaikaan asti. Epäilemättä Muhammedin vangitsevalla ja voimakkaalla persoonallisuudella oli tärkeä osa tässä muutoksessa. Sitä on siis syytä tutkia tarkemmin.

III. ILMESTYKSET

Mikä on ilmestys?

Jumalalliset ihnestykset ovat sanomia.- jotka Jumala on lähettänyt ihmiselle profeettojen välityksellä. IImestykset kuvailevat yksityiskohtaisesti sen Jumalan ominaisuuksia, johon ihmisen tulee uskoa ja jota hänen täytyy palvella. Lisäksi Jumalalliset ilmestykset sisältävät elämän lait, joista ihmisen hyvinvointi tässä elämässä ja pelastus tuonpuoleisessa ovat riippuvaisia. Ilmestyksinä annettuja kirjoja ovat mm. Toora (pentateukki eli vanhan testamentin viisi ensimmäistä kirjaa), joka annettiin ihnestyksenä Musalle (Mooses); Zabur (psalmit, jotka annettiin ilmestyksenä Daudille (Daavid); Injil (Uusi Testamentti), joka annettiin ilmestyksenä Isalle (Jeesus) sekä lopuksi Koraani, joka annettiin ilmestyksenä Muhanunedille (rauha olkoon hänen kanssaan ja kaikkien'profeettojen kanssa).

Mikä aiheutti uuden ilmestyksen?

Koraanin mukaan sen ilmestyksen aiheuttivat vääristymät, joita aiempiin Jumalan viesteihin oli syntynyt niiden seuraajien käsissä. Esimerkiksi Toora on kirjoitettu kokonaan uudelleen muistinvaraisesti sen jälkeen, kun se oli kadonnut pitkiksi ajoiksi. Toorassa on tarinoita, joissa profeetat ovat juovuksissa (1. Moos. 9:20), toisia, joissa profeetat ovat sukupuoliyhteydessä omien tyttäriensä kanssa (1. Moos. 20:30-38) ja vielä toisia, joissa profeetat palvovat epäjumalia (1.Kun. 11:1-8). Jopa maailmankaikkeuden yksijumalisuuden käsitteen on korvannut jahve, juutalaisten kansallinen Jumala. Kuuluisa juutalainen oppinut Max 1. Dimont kirjoittaa teoksessaan juutalaiset, Jumala ja historia: "Viiden Mooseksen kirjan eli pentateukkin (Vanha Testamentti) lopullinen yhdistyminen tapahtui n. 450 EKr. eli 800 - 1600 vuotta joidenkin tekstissä selostettujen tapahtumien jälkeen". Tästä aikaviipeestä seurasi luonnollisesti monia virheitä ja uudistuksia tekstiin, mikä antoi aiheen uuden profeetan synnylle ja uudelle ilmestykselle.

Jeesus Kristus, rauha hänelle, lähetettiin uudistamaan juutalaisuus, asettamaan Tooran määrittämä Jumalallinen laki uudelleen ja pyyhkimään pois kaikki Mooseksen jälkeen ilmenneet vääristymät. Mutta enemmistö torjui Jeesuksen ja vaati hänen ristiinaulitsemistaan. Suuri Jumala kuitenkin nosti hänet kuolleista taivaiseen. Jeesus lähti sanoen:

"Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne".

(Joh. 16:7)

Hän tarkoitti tietenkin Muhammedia, olkoon Jumalan rauha ja rukoukset hänen kanssaan.

Myös Jeesukselle annetun ilmestyksen vääristivät hänen seuraajansa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, ettei hänen ihnestyksensä säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evan"liumit (Uusi Testamentti) eivät ole näiden Jeesusten opetuslasten kirjoittamia. Ne ovat myöhempien, tuntemattomien kirjoittajien työtä, ja varhaisin niistä on todennäköisesti kirjoitettu vähintään puoli vuosisataa Jeesuksen kuoleman jälkeen tai vieläkin myöhemmin. Edes näiden evankeliumien alkuperäistekstit eivät ole säilyneet. Vanhin käsikirjoitus (noin vuodelta 135 JKr.) on kirjoitettu vanhana kreikankielellä, joka ei ollut Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kieli. Ei voida siis varmuudella sanoa mistään evankeliumin osasta, että se olisi Jumalan sanaa.

Seuraava on katkelma teoksesta The lerome Biblical Commentary, joka on laaja johtavien katolisten ja protestanttisten oppineid.en laatima teos:

"Käsite raamatuntekstien Jumalallinen alkuperä' viittaa siihen erikoiseen vaikutukseen joka Jumalalla oli raamatun kirjoittaneisiin ihmisiin; vaikutus, joka oli luonteeltaan sellainen, että Jumalaa sanotaan raamatun kirjojen kirjoittajaksi".

(s.500)

Tämän mukaan oppineet myöntävät, että. kyse ei ole kirjaimellisesti Jumalan sanasta vaan Jumalan johdatuksella kirjoitetuista teksteistä. Samassa teoksessa sanotaan myös:

"Vaikka Jumala on raamatuntekstien kirjoittaja, on myös totta että ihmiset antoivat oman aidon panoksensa pyhien kirjojen laatimisessa - seikka, jonka (paavi) Pius XII painokkaasti ilmaisee teoksessa Divino Affiante Spiritu".

(s.503)

Näin siis alkuperäisen ilmestyksen katoaminen sekä se, että Jeesus Kristusta palveltiin yhden Jumalan sijasta, teki uuden ilmestyksen tarpeelliseksi. Iffmestys lähetettiin noin 500 vuotta Jeesuksen jälkeen, ja se on tänään nähtävissämme Koraanissa. Toisin kuin aiemmat ilmestykset sisältäneet teokset, Koraani on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Tunnettu Arabian tutkija Arthur J. Arberry kirjoittaa teoksensa The Koran Interpreted alkusanoissa:

"Huolimatta siitä, että alkuperäisen, hieman alkeellisen kirjoitustavan ortografiaan on tehty joitain muutoksia joiden tarkoitus on tehdä lukeminen ja siteeraan-tinen yksiselitteiseksi ja helpoksi, I900-luvulla painettu Koraani on täysin sama kuin Uthmanin 1300 vuotta sitten julkaisema".

Huomautettakoon, että Uthman (ra) oli kolmas kalifi Muhammedin jälkeen, rauha olkoon hänen kanssaan, ja hän levitti alkuperäistä Koraania laajalti Islamilaisessa maailmassa.

IV. KORAANI

Mikä on Koraani?

Koraani on Jumalan viimeinen Ilmestys ihmiselle. Koraani annettiin ilmestyksenä viimeiselle profeetalle, Muhammedille, rauha olkoon hänen kanssaan. Sen pääaiheet ovat: Jumalan olemassaolo, Hänen olemassaolonsa ykseys; Hänen ominaisuutensa, kohtauksia eri kansojen luokse lähetettyjen Profeettojen elämästä siten, että erityisesti painotetaan kamppailua profeettojen ja heidät hylänneiden ihmisten välillä; Jumalan sanomasta luopumisen lopulliset seuraukset; hyvän ja hyveellisen elämän periaatteet; henkilökohtaisen elämän, perhe-elämän ja yhteisöllisen elämän järjestämistä koskevien sääntöjen ja ohjeiden peruspiirteet; Jumalan paluu, mittapuun asettaminen ja jokaisen ihmisen uskon ja tekojen arvioiininen ylösnousemuksen ja tilinteon päivänä jota seuraa matka ikuiseen taivaaseen tai helvettiin; ja lopuksi tarkka taivaan ja helvetin kuvaus. Koraani mainitsee muun ohella myös eräitä historiaa koskevia tosiseikkoja ja tieteellisiä tosiasioita sekä tekee luonnonilmiöitä koskevia huomioita ja ennustaa joitain tapahtumia.

Seuraavaksi pari esimerkkiä Koraanin ilmestysteksteistä. Ensimmäisessä suurassa sanotaan:

Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

Armolahjojen Antajalle, Ohjaajalle ja Siunaajalle,

Jonka hallussa on Tilinteon päivä.

Sinua ainoata palvelemme, Sinua huudamme avuksi

Ohjaa meidät oikeata tietä,

Niiden tietä, joiden osana on Sinun mielisuosiosi,

Ei niiden tietä, jotka ovat Sinun vihasi alaisia, eikä

Niiden, jotka harhaan eksyvät.

(Koraani 1).

Koraanin lyhyimmässä suurassa sanotaan:

Kautta kuluvan ajan,

Ihminen on totisesti mennyttä,

Lukuunottamatta niitä, jotka uskovat ja hyvää tekevät,

Soveltavat toisiinsa totuutta ja kehoittavat toisiaan kestävyyteen.

(Koraani 103).

Seuraava katkelma on suurasta "Aurinko":

Kautta auringon ja sen kirkkauden,

Kautta valonsa lainaavan kuun,

Kautta päivän, joka paljastaa kaiken näkyväisen,

Kautta yön, joka sen verhoonsa peittää,

Kautta taivaan ja Hänen, joka sen rakensi,

Kautta maan ja Hänen, joka sen laajaksi levitti,

Kautta sielun ja Hänen, joka teki sen täydelliseksi,

Ja ilmaisi sille, mikä turmio on totuuden hylkäämisestä ja mikä menetys pahan karttamisesta!

(Koraani 91:1-8).

Koraanin haaste

Koraanista voidaan esittää kysymys. Mikä todistaa sen, että Koraani on Jumalan ilmestys? Entä jos Muhammed laati sen itse. ja jos aiemmat ilmestykset ovat vääristyneet, Uiikä todistaa sen, että Koraani on säilynyt sellaisena kuin se annettiin ihnestyksenä?

Ensimmäiseen kysymykseen voidaan vastata vastakysymyksellä. Tunteeko historia toista tapausta, jossa kirjoitustaidoton ihminen tuottaa kirjallisen mestariteoksen? Sillä uskonnollisten ansioidensa lisäksi Koraani tunnustetaan vertaansa vailla olevana osana arabialaista kirjallisuutta. Kuinka Muhanuned, joka ei käynyt kouluja, joka ei edes osannut lukea eikä kirjoittaa ja joka ei tuottanut mitään kirjallista ennen neljättäkymmenettä ikävuottaan, olisi yhtäkkiä voinut laatia ajattoman mestariteoksen yhdeltä istumalta?

On runsaasti sellaista todistusaineistoa, joka osoittaa ettei Muhammed eikä kukaan muukaan ihminen olisi voinut kirjoittaa Koraania. Ennen kuin tarkastelemme todistusaineistoa, tutustukaamme Koraaniin itseensä niin näemme, miten se hälventää epäluulomme.

Koraanissa toistuu usein toteamus, ettei se ole ihmisen kirjoittama vaan suoraan Jumalalta tullut ilmestys. Koraanissa sanotaan myös, että Jumala itse on ottanut tehtäväkseen sen säilyttämisen alkuperäisessä muodossaan. Tukeakseen väitettään koraani haastaa lukijansa sanomalla, että jos he epäilevät sen Jumalallista alkuperää, he voivat itse tuottaa toisen kirjoitetun tekstin, jolla on yhtä suuret ansiot. Tämän haasteen logiikka on selvä. Jos Kirja ei ole Jumalan ilmestys vaan ihmismielen tuotos, niin tällöin sen, mikä on mahdollista yhdelle ihmiselle, pitäisi olla mahdollista myös toiselle. jos jokin ihmisryhmä ei pysty vastaamaan tähän haasteeseen, jonkin toisen ihmisryhmän on kyettävä vastaamaan siihen. Ellei haasteeseen pystytä vastaamaan yhdellä aikakaudella, siihen vastataan toisella. Ja haaste on yksinkertainen: on tuotettava kolme säettä eli yksi suura, jonka ansiot ovat yhtä suuret. Mutta jos tähän ei pystytä 1400 vuodessa - ja siihen ei olla pystytty - silloin on myönnettävä että Koraani on Jumalallista alkuperää. Haaste on tietenkin yhä avoin. Tämän haasteen lisäksi, jota ei voida ohittaa, esitämme myös muita seikkoja, jotka osoittavat ettei Muhammed eikä kukaan muukaan ihminen kirjoittanut Koraania.

Koraanin ennustukset

Arabit ja Islam

Koraanin 23 vuotta kestäneen ihnestysjakson aikana Koraanissa annettiin useita ennustuksia. jotka koskivat sen sanoman vastustajien lopullista tuhoa. Ihnestysjakson aikana ennustukset vaikuttivat toiveajattelulta, olihan Profeetan sanoman vastaanotto ollut kaikkea muuta kuin rohkaiseva. Ensinunäisen 20 vuoden ajan Muhammedin 23 vuotta kestäneestä Apostolisesta lähetystehtävästä hän sai hyvin vähän ihmisiä puolelleen. Eräs ennustuksista oli kuitenkin niin selvä ja tarkka, ettei sitä voi selittää muuten kuin Jumalallisella.

Kuudentena vuonna Mekasta Medinaan muuton jälkeen Profeetta lähti Mekkaan mukanaan noin seitsemän sataa kannattajaa tarkoituksenaan suorittaa lyhyt pyhiinvaellus, arabiaksi Umrah. Quyraychiheomon jäsenet pysäyttivät hänet paikassa nimeltä Hudaybiyaah ja estivät pääsyn pyhään kaupunkiin. Tämä oli kaikkien voimassaolevien säännösten vastaista. Profeetta kuitenkin ehdotti rauhaa. Hänen tarjouksensa hyväksyttiin. Mutta Quyraychi-heimon tarjoamat ehdot olivat niin nöyryyttävät, että eräät korkeampiarvoisista mukanaolijoista ilmaisivat tyytymättömyytensä. Muslimeilla ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoa. He olivat liian heikkoja pakanallisia arabeja vastaan. Näiden päivien aikana Profeetta näki unen, jossa hän saapui Mekkaan voittoisana ja koki ilmestyksen, joka vahvisti näyn. Ilmestyksessä sanottiin:

"Jumala on antanut sananjulistajiensa näyn täyttyä. Te tulette varmasti astumaan pyhään temppeliin, jos Jumala niin tahtoo, turvassa, pää ajeltuna ja hiukset leikattuna, pelkoa tuntematta..."

(Koraani 48:22).

Ennustuksen toteutuminen näytti mahdottomalta. Profeetalla oli tuolloin mukanaan seitsemän sataa miestä ja kenties kaksi kertaa tuo määrä hyväkuntoisia miehiä Medinassa. Sen sijaan Najranin kristityt saivat satatuhatpäisen joukon sotilaita kokoon lyhyellä varoitusajalla. Eivätkä kristityt olleet monilukuisin saatikka voimakkain ihmisryhmä'Arabiassa. Yksi ainoa heimo, Banu Hawazin, sai ilman Quraychiheimon apua kokoon 22.000 miestä kaksi vuotta myöhemmin. Mekan asukkaat olivat helposti koonneet 20.000-päisen armeijan hyökkäämään Medinaan vuotta aiemmin. Halutessaan Mekan asukkaat, juutalaiset ja muut heimot olisivat voineet kerätä 200.000 miestä muslimeja vastaan, ja vain 10.000 miestä olisi riittänyt pyyhkimään Medinan kartalta. Kun alivoima oli näin suuri, mitä mahdollisuutta oli ikääntyvällä 59-vuotiaalla profeetalla edetä Mekkaan voittoisana. Mutta, aivan kuten ennustettiin, näin tapahtui. Vain kahdessa vuodessa Mekka alistettiin ilman vastarintaa. Ihminen ei olisi voinut ennustaa tätä.

Muinaiset roomalaiset

Edellä selostettu oli Koraanin ennustus tapahtumasta Arabiassa. Mutta Arabia oli silloin tunnetun maailrnan kaukainen kolkka, jonka ulkopuoliset tunsivat nälkäisen, häijyn ja kesyttämättömän aavikkoväen asuinsijana. Sivistynyt maailma oli jakautunut kahteen suurvaltaan. Molemmat olivat valtavia ja vuosisatojen ikäisiä: Rooma ja Persia. Roomalaiset (joita myöhemmät historijoitsijat kutsuivat bysanttilaisiksi) hallitsivat osaa Euroopasta, Syyriaa, Palestiinaa, Egyptiä ja Pohjois-Afrikkaa. Persian valtakunnalla oli juurensa Persiassa. Nämä kaksi sen ajan suurvaltaa olivat kauan sotineet keskenään pyrkiessään laajentamaan aluettaan. Myöhemmin persialaiset menestyivät erikoisen hyvin merkittävimmän hallitsijansa Xerxes H:n johdolla, joka oli aloittanut sotatoimet roomalaisia vastaan 600-luvun alkupuolella (Muhammed oli tuolloin n. 30-vuotias, eikä vielä profeetta). Xerxes murskasi roomalaisten puolustuksen ja typisti jättiläismäisen imperiumin 30 vuodessa kaapattuaan suurimman osan Syyriaa, Palestiinan, Egyptin ja kaikki alueet imperiumin pääkaupungin, Konstantinopo,lin (Istanbul) eteläpuolelta.

Kaksitoista Xerxeen kolmestakymmenestä voittoisasta vuodesta sijoittui Rooman keisari Herakliuksen hallitusaikaan. Koska hänessä oli enemmän nautiskelijaa kuin sotapäällikköä, hän joutui seuraamaan täysin avuttomana imperiuminsa tuhoa. Pahin isku oli se, kun persialaiset valloittivat Jerusalemin ja veivät mukanaan pyhän kaupungin pyhäinjäännökset, mukaanlukien "pyhän ristin", jolla Kristuksen väitettiin tulleen ristiinnaulituksi. Näihin aikoihin profeetta Muhammed, joka oli ollut apostolina neljä, viisi vuotta, otti vastaan seuraavan, hämmästyttävän ennustuksen:

"Alif. Lam. Meem. Roomalaiset on lyöty, maailman matalimmassa (maassa). Mutta tappionsa jälkeen he ovat pian voittoisia ... muutaman vuoden kuluessa. Jumala päättää menneestä ja tulevasta. Sinä päivänä uskolliset iloitsevat".

(Koraani 30:1-4).

Tähän ennustukseen viitaten kuuluisa englantilainen historijoitsija Edward Cibbon (1737-1794) kirjoitti seuraavat sanat merkittävässä 1700-luvun teoksessa Rooman valtakunnan nousu ja tuho (osa 5, s.79, Lontoo, 1911):

"Aikana, jolloin ennustuksen on sanottu tehdyn, mikään ennustus ei olisi voinut olla kauempana toteutumisestaan, kaksitoista vuotta sen jälkeen, kun Heraklius oli julistanut imperiumin lähestyvän luhistumisen".

Mutta sen jälkeen tapahtui jotain. Heraklius muuttui. Omaksuttuaan sankarin roolin ja lainattuaan kaiken kullan, johon kirkoilla oli varaa, hän purjehti vaivihkaa Välimerelle pienen sotajoukon kanssa. Hän nousi maihin Syyrian rannikolla ja löi Persian armeijan, joka oli lähetetty pysäyttämään hänet. Hän marssi voittoisana joukkoineen eteenpäin aina Casbinin ja Ispahanin kunikaallisiin kaupunkeihin saakka, joissa Rooman keisari ei ollut koskaan käynyt. Siellä hän kohtasi kaikkien aikojen suurimman persialaisarmeijan, joka oli niin pelkoa herättävä että keisarin rohkeimmat veteraanitkin haukkoivat henkeään. Vaikka keisari ei tiennyt mitään Koraanin ennustuksesta, hän sanoi päälliköilleen seuraavat profeetalliset sanat. "Älkää pelätkö vihollisen suurta lukumäärää. Taivaan avulla yksi roomalainen voittaa tuhat barbaaria". Voitto oli hänen. Ratkaiseva taistelu käytiin Ninivessä. Vähän myöhemmin hän palautti "pyhän ristin" paikalleen. Seitsemässä vuodessa Heraklius oli vapauttanut kaikki maakunnat, jotka oli menetetty kolmenkymmenen vuoden aikana. Koraanin ennustus oli käynyt toteen. Ja hämmästyttävää kyllä, Heraklius palasi samaan nautintojen ja mukavuuden kyllästämään elämään, josta hän oli luopunut. Cibbonin mukaan:

"Kaikista historian tuntemista hahmoista Heraklius on eräs erikoisimmista ja epäjohdonmukaisimmista. Pitkän valtakautensa "ensimmäisinä ja viimeisinä vuosina keisari näyttää olleen laiskuuden. mielihyvän ja taikauskon orja sekä vallitsevien katastrofien huoleton ja voimaton tarkkailija".

Aivan kuin Heraklius olisi herännyt elämään vain toteuttaakseen Koraanin ennustuksen.

Tieteelliset ihmeet

Koraani antaa johdatusta, se ei ole tieteellinen teos. Mutta siinä on ohimennen viittauksia tieteellisiin ilmiöihin ja luonnonilmiöihin. Miltä nämä lausumat vaikuttavat 1400 vuoden jälkeen? Niiden pitäisi vaikuttaa vanhentuneilta. Näin ei kuitenkaan ole.

Embryologia: Islamilainen oppinut, Sheikki Abdul Majid Zindani kertoo keränneensä Koraanista kohdat, jotka käsittelevät ihmisen hedelmöitymistä, sikiönkehitystä ja syntymää; järjestäneensä kohdat ja kysyneensä mielipidettä niistä maailmankuululta embryologian professorilla. Tiedemies sanoi, että jos Sheikki Zindani kirjoittaisi embryologiaa käsittelevän artikkelin, joka perustuisi kokonaisuudessaan tämän poimimaan materiaaliin, kukaan ei uskoisi että artikkeli on peräisin 1400 vuotta vanhasta kirjasta!

Muuri meressä: Useassa Koraanin kohdassa todetaan, että Jumala on si oittanut muurin mereen. Esimerkiksi (suura 55, säkeet 19 ja 20):

"Hän on avannut kummallekin merelle vapaan vyöryn, niin että ne kohtaavat toisensa, vaikka niiden välillä onkin raja, jota ne eivät saa ylittää"

(Koraani 55:19-20).

Samanlaiset lauseet löytyvät suuran 27 såkeestä 61. Nämä säkeet olivat arvoituksellisia aina nykyaikaan asti, jolloin havaittiin että salmen erottaessa kaksi merta toisistaan, kuten esimerkiksi Bab AI-Mandabin salmi erottaa punaisen meren Intian valtamerestä, meret eroavat ratkaisevasti toisistaan, niin että vesistöjen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja eläimistö eroavat täysin toisistaan. Salmi toimii muurina joka pitää kaksi merellistä maailmaa erossa toisistaan.

Eräät Koraania tutkineet oppineet, jotka ovat verranneet sen tiedettä koskevia kohtia muuhun ilmestyskirjallisuuteen - kuten ranskalainen kirurgi Maurice Bucaille, ovat päätyneet mielenkiintoisiin, Koraanin Jumalallista alkuperää ja aiempien ilmestysten vääristymiä koskeviin johtopäätöksiin. Tri Bucaille on julkaissut tutkimustensa tulokset kirjassa Raamattu, Koraani ja tiede (La Bible, le Coran et le Science, 1976). Hän ilmaisee johtopäätöksensä seuraavin sanoin:

"Lukijaa, joka näkee tämän tekstin ensimmäistä kertaa, hämmästyttää käsiteltyjen asioiden laajuus: luominen, astronomia, maapalloa sekä kasvi- ja eläinkuntaa koskevien seikkojen selitykset, ihmisen suvunjatkaminen jne. Vaikka raamatussa on useita karkeita virheitä, en löytänyt Koraanista yhtään virhettä. Minun oli pysähdyttävä kysymään itseltäni: jos ihminen on kirjoittanut Koraanin, kuinka hän osasi kirjoittaa ajanlaskumme seitsemännellä vuosisadalla tosiasioita, jotka nyt osoittautuvat yhtäpitäviksi modernin tieteellisen tiedon kanssa".

(s. 120, englanninkielinen laitos, American Trust Publication, 1979).

Lisää todistusaineistoa tarjoaa toinen luonnontieteen asiantuntija, Tri Keith L. Moore, Toronton yliopiston anatomian professori ja varadekaani. Teoksessaan 7he Developing Human (Saunders,1982) hän sanoo: "Koraanissa sanotaan ... että ihmiset syntyvät miehen ja naisen eritteiden sekoituksesta. Useissa kohdissa viitataan siemennestepisarasta alkavaan ihmisen syntymään, ja sanotaan myös, että tuloksena syntynyt organismi asettuu naiseen kuin siemen, kuusi päivää alkunsa jälkeen". (Ihmisen alkio alkaa kiinnittyä noin kuusi vuorokautta hedelmöitymisen jälkeen). Koraani (ja profeetan sanat) kertovat myös, että siemennnestepisara kehitty "pisaraksi hyytynyttä verta" (kiinnittynyt tai keskenmennyt alkio muistuttaisi hyytynyttä veripisaraa). Viitataan myös sikiön "iilimatomaiseen ulkomuotoon......

Tässä on esitetty vain muutamia esimerkkejä Koraanista, jotka osoittavat että kohtaamme melkoisia ongelmia jos oletamme että Muhammed on kirjoittanut sen.

V. ISLAM

Mitä Islam on?

Yksinkertaisesti ilmaistuna Islam on alistumista rakkaudella Jumalan tahtoon. Se voidaan myös määritellä niiden totuuksien summaksi, joiden luokse Jumalan sanansaattajat ovat kutsuneet ihmiskuntaa aikojen alusta lähtien. Käytännöllisessä mielessä, muinaisen oppineen, imaami Shatibin sanoin:

"Islam on järjestelmä, joka kehottaa ihmistä alistumaanJumalan tahtoon sillä elämänalueella, jossa on voimassa vapaa tahto, samoin kun hän on jo alistunut sillä elämänalueella, jossa -hän ei voi muuta, kuin elää vaistojensa varassa."

Sanana Islam tarkoittaa myös rauhaa. Näinollen se voidaan määritellä elämänjärjestykseksi ja käytännölliseksi laiksi, joka saattaa ihmisen rauhaan Jumalan ja Hänen luomistyönsä kanssa. Profeetta Muhammed, rauha olkoon hänen kanssaan, on määritellyt Muslimin "sellaiseksi ihmiseksi, jonka teoilta ja sanoilta toiset Muslimit ovat rauhassa". Tarkastelkaamme nyt joitain Islamin käytännön puolia.

Islamin tukipylväät

Paitsi usko, Islam on myös elämänjärjestelmä, jonka mukaisesti yksilön ja yhteisön edellytetään järjestävän elämänsä. Islamiin kuuluu siis velvoitteita, joita on noudatettava ja joita ilman usko ei ole täydellinen eikä muslimin vastuuta voida ottaa kannettavaksi. Näistä velvoitteista viisi on äärimmäisen tärkeitä. Ne tunnetaan perinteisesti Islamin viitenä tukipylväänä eli pylväinä, joiden varaan Islam on rakennettu. Ne ovat: 1. Usko, 2. Sala (viisi päivittäistä rukousta), 3. Zaka (almujen antaminen), 4. Paasto ja 5. Hadz (pyhiinvaellus).

1. Usko: Uskontunnustus (arabiaksi shahadah), joka kuuluu: Ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala (yksi Jumala), ja Muhammed on hänen lähettiläänsä.

2. Sala (rukoukset): jokaisen Islaminuskoisen edellytetään rukoilevan viisi kertaa päivässä: ennen auringonnousua, keskipäivällä, iltapäivällä, auringon laskiessa ja illan pimetessä. Rukousten olisi tapahduttava seurakunnan moskeijassa, mutta ne voidaan toimittaa myös muualla.

3. Zaka (almut): Zaka on Jumalan tahdon mukainen almujen antamisvelvoite, joka tuottaa Hänelle mielihyvää ja puhdistaa ihmisen omaisuuden ja sielun. Zakaa on kahta lajia: vapaaehtoinen ja pakollinen. Vapaaehtoista Zakaa (arabiaksi sadaqa) muslimin on harjoitettava niin usein kuin mahdollista, ja vaikka se kirjaimellisesti tarkoittaa almuja, se voi myös sisältää mitä tahansa sellaista mikä lisää yleistä onnellisuutta. Profeetta Muhammed, rauha olkoon hänen kanssaan, on sanonut:

"Hymysi veljesi kasvoilla on sadaqa; sinun (pyrkimyksesi) lisätä hyveellisyyttä ja hävittää pahuus on sadaqa; eksyksissä olevan johdattaminen on sadaqa; sokeutuneen auttaminen on sadaqa; kivien, ohdakkeiden ja luiden tasoittaminen ihmisten poluilta on sadaqa; toisen ihmisen ruukun täyttäminen (kaivolla) omasta ruukusta on sadaqa".

Jokaisen joka omistaa 80 grammaa kultaa tai samanarvoisen määrän hopeata tai rahaa on maksettava pakollinen zaka joka vuosi. zaka-summan laskeminen ja käyttökohde on jokaisen omalla vastuulla. Maksettava summa on kaksi ja puoli prosenttia kullasta, hopeasta tai käteisvarallisuudesta.

4. Paastot: Muslimin edellytetään paastoavan auringonnoususta auringonlaskuun ramadan-kuukauden ajan joka vuosi. Paastossa pidättäydytään ruuasta, juomasta, tupakoinnista, sukupuoliyhteydestä sekä kaikista moraalittomista teoista ja puheista.

5. Hadz (pyhiinvaellus): Hadz on pakollinen kerran jokaisen sellaisen aikuisen mies- tai naismuslimin elinaikana, jolla on varaa matkustaa Mekkaan. Perinteeseen kuuluu pyhiinvaelluskaavun käyttö, Kaaban (Jumalan talon) kiertäminen seitsemän kertaa, kävely seitsemän kertaa Safasta Marvaan (kukkulat joiden välillä Ibrahimin - rauha olkoon hänen kanssaan vaimo Hajirah juoksi vettä etsien), oleskelu Arafatin tasangolla, yön viettäminen Muzdalifassa palatessa Minan laaksoon, kolmen vuorokauden oleskelu Minan laaksossa jona aikana eläin on uhrattava. Täällä on myös kivitettävä sitä paikkaa, jossa Ibrahim (rauha olkoon hänen kanssaan) kivitti Saatanaa kun tämä yritti vietellä hänet uhraamasta omaa poikaansa, niin kuin Jumala oli määrännyt koetellakseen Ibrahimia. Pyhiinvaeltaja ajaa päänsä paljaaksi (naiset leikkaavat vain pari senttiä) saattaakseen päätökseen Hadzin menot.

Yhteenveto

Shahada korjaa ihmisen suhteen Jumalaan. Se täyttää myös vähimmäisvaatimukset pelastumiselle Tuonpuoleisessa, sillä sellainen, joka on Pitänyt muita Jumalan vertaisena, ei koskaan pääse paratiisiin. Maallisessa elämässä on kuitenkin tehtävä ero uskovan ja ei-uskovan välille; tämä on vähimmäisehto jota ilman kukaan ei ole oikeutettu kutsumaan itseään muslimiksi. Vähimmäisvaatimuksena on salah ja zaka; toinen niistä on Jumalan oikeus ja toinen ihmisen oikeus. Toinen vahvistaa hänen sieluaan ja toinen synnyttää oikeat olosuhteet vahvistumiselle. Islamin neljäs tukipylväs eli paasto auttaa muslimia löytämään uudelleen oman luonnollisen itsensä. Pidättäytymällä elämän perusedellytyksistä, hän vapautuu omasta -itsestään ja oppii miten vähällä on mahdollista tulla toimeen. ja siitä vähästä hänen ei tarvitse luopua. Toisaalta paasto myös puhdistaa sisintä, kun pidättäydytään kaikesta alhaisesta ja pahasta sanoissa ja teoissa, ja näin ihmisen mieli ja sielu puhdistuvat.

Hadz irrottaa ihmisen hetkeksi uuteen monirotuiseeii, monikansalliseen yhteisöön, jossa ihminen on vain ihminen ilman henkilöllisyyttä, hän on vain vaatimaton osa ihmisyyden merta, jossa käytetään samaa asua, syödään samaa ruokaa ja jaetaan samat mukavuudet ja epämukavuudet; ihminen oppii että vaikka ihonvärit, kielet, kasvonpiirteet ja ruumiinrakenteet poikkeavat toisistaan, ummah eli Islamin kansa on yksi. Hän havaitsee myös välittömästi suurta ihmisjoukkoa tarkastelerfialla, ettei hän ole yksin Jumalaa palvelemassa. että on miljoonia kaikenvärisiä ihmisiä jotka elävät vaikeammissa olosuhteissa kuin hän ja ovat kuitenkin syvemmin antautuneet Jumalalle. Tämä opettaa hänelle ihmisyyttä.

Muu Islam

Edellä sanottiin jo, että Islam on myös käytännön laki joka ohjaa muslimia hänen jokapäiväisessä elämässään. Tätä käytännön elämän lakia sanotaan myös shariaksi (tie, laki). Shariaan kuuluu kaksi osaa: ibadat eli Jumalanpalvelutavat ja muamalat eli maalliset tohnet. Islamin tukipylväät kuuluvat ibadat-osaan. Seuraavaksi käsittelemme hyvin lyhyesti sharian muita osatekijöitä. Antaaksemme kuvan sharian hengestä tutustumme kuitenkin ensin seuraaviin seikkoihin.

Tieto ja oppiminen

Tiedon etsinnän olisi oltava uskovan elämän tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Luonne, syvällisyys ja toiminnan puhtaus riippuvat tiedosta. "Ihminen tiedon polulla kulkee enkelin siivillä", profeetta Muhammed on sanonut. ja tieto määritellään siksi informaatioksi, joka johtaa Jumalan tahdon ja sharian yksilölle asettamien vaatimusten parempaan ymmärtämiseen kullakin hetkellä. .

Puhtaus

Puhtaus on osa uskoa. Uskovan edellytetään kylpevän vähintään kerran viikossa ja aina sukupuoliyhteyden jälkeen. Naisten edellytetään myös kylpevän aina kuukautiskierron lopussa. Viiden päivittäisen rukouksen ennakkoedellytyksenä on peseytyminen. Peseytyminen on puhtauden tila, joka saavutetaan pesemällä kehon näkyvät osat kuten suu, nenä, kasvot, kädet ja jalat.

Vaatteet ja elinympäristö on myös pidettävä puhtaina. Profeetta on neuvonut, että myös talon takapihan on oltava siisti. Puhtaudella ei kuitenkaan tarkoiteta vain fyysistä puhtautta. Uskovan täytyy olla puhdas myös ajatuksissaan ja aikomuksissaan. Kerran Profeetta sanoi nuorelle pojalle:

"Poika! Jos voit toimia niin, että kuljet päivästä iltaan niin ettet sydämessäsi kanna kaunaa kellekään, (niin) toimi niin. Sillä se on minun tieni (Sunnah). ja se joka seuraa minun tietäni, pääsee Paratiisiin".

Muamalat (toimet):

Islamissa perheellä on keskeinen asema. Perhe on keskeinen sosiaalinen yksikkö, jonka terveydestä riippuu koko yhteiskunnan terveys. Harmoninen yhteiskuntajärjestys syntyy, kun sukujen jäsenet tulevat toimeen toistensa kanssa.

Miehen on siis hyvä palata kotiin niin pian kuin mahdollista työpäivän päätyttyä. Myös matkoilta on hyvä palata pian, ja olisi parempi että vaimo voisi matkustaa mukana. Miehen odotetaan rakastavan vaimoaan ja olevan välittämättä tämän heikkouksista niinkuin vaimokin on välittämättä miehen heikkouksista. Kumpikin luo rauhallisen ympäristön lapsille. Profeetta on sanonut, että Jumala rakastaa aviomiestä joka antaa herkkupaloja vaimolleen.

Äidin oikeudet ovat etusijalla.

Mies kantoi vanhaa äitiään olkapäillään Kaaban ympäri. Mies kääntyi profeetan puoleen ja kysyi, oliko hän täyttänyt velvollisuutensa äitiään kohtaan. Miehelle vastattiin: "Ei vähimmässäkään määrin. Ei, vaikka syntyisit uudelleen ja palvelisit häntä koko elämäsi".

Seuraavaksi tärkein on isä.

Profeetta sanoi miehelle, joka valitti isän otettua hänen ansaitsemasa rahat: "Sinä ja ansiosi kuulutte hänelle".

Verisukulaiset ovat seuraavaksi tärkeimmät, alkaen lähimmistä kuten veljet ja sisaret. Hyvän tekeminen heille, kun he sitä tarvitsevat, tuottaa kaksinkertaisen palkan. Hadithin (perimätieto profeetasta) mukaan sen, joka toivoo sekä aineellisen hyvinvointinsa kasvavan että elämänsä pitenevän, on kohdeltava sukulaisiaan hyvin.

Naapureillakin on oikeuksia. "Ei ole oikein, että mies täyttää vatsansa, kun hänen naapurinsa nukkuu nälkäisenä", sanoi profeetta. Hän suositteli myös vaimolle, että tämä lisäisi hieman lientä ruokaan, jotta voisi lähettää osan ruuasta naapurille. Toisen perimätiedon mukaan profeetta sanoi arkkienkeli Gabrielin puhuneen "minulle niin usein naapurin oikeuksista, että ajattelin hänen jättävän osan perinnöstään naapurille".

Suuren yleisön vähimmäisoikeutåna on olla suojassa pahuudeltaan. Ja paras tapa tehdä ihmisille hyvää on ohjata heitä Jumalan polulla. Seurallisuus on myös suositeltavaa. Perimätiedon mukaan "se, joka elää ihmisten kanssa ja jakaa kärsivällisesti heidän seuransa, on parempi kuin se, joka vetäytyy pois ihmisten seurasta".

On kuitenkin muistettava, että Islam ei nojaa vain joukkoon moraalisia kehotuksia. Yksilön, yhteiskunnan ja valtion - kaikkien oikeudet määritellään, luetellaan yksityiskohtaisesti ja taataan Laissa. Tästä puhutaan sarjan myöhemmissä osissa, Jumala suokoon.

Jihad

Islamissa on ihanteensa, mutta on myös käytännöllinen ja pragmaattinen uskonto. Sekä kotona että yhteiskunnassa se luo olosuhteet rauhalle sekä terveen kasvun ja kehityksen ilmapiirin. Mutta maailma jossa elämme, on kaukana ihanteesta. Se ei kannusta hyveellisyyttä eikä tukahduta pahuutta. Yksilön tasolla ei ole myöskään helppoa nousta joka aamu puolitoista tuntia ennen aamunkoittoa eikä antaa joka vuosi kaksi ja puoli prosenttia tuloistaan hyväntekeväisyyteen. On vartnaa, että Islam ei toteudu helpolla ja ilman kamppailua, ei yksilön sisällä eikä ulkonaisesti. Islamin terminologiassa tämä kamppailu tunnetaan pelätystä mutta huonosti ymmärretystä termistä jihad. Islamin ylläpitämisen kamppailu alkaa itsestä ja leviää sieltä ulkopuoliseen maailmaan, jossa kaikki oikeamieliset keinot väkivaltaa lukuunottamatta ovat sallittuja Jumalan hyväksymien päämäärien saavuttamiseksi. Koraanin säe asettaa säännön selväsanaisesti. Se sanoo: "Uskonnossa ei ole pakkoa".

Mutta entä sitten, kun muutosta, mukautumattomuutta, Jumalan tahdolle alistumista vastustavat voimat tarttuvat aseisiin uskoa ja uskovia vastaan? Mitä tapahtuu, jos totuuteen uskovat osoittavat pelkuruutta? Tiedämme kaikki vastauksen. Ei! Vaikka inhoa,mme ajatusta, että menettäisimme raajan, silmän tai koko elämämme, voimaa on vastustettava voimalla. Jumalan ilmestys sanoo:

"Teidät on määrätty sotimaan, vaikka se on teille vastenmielistä. Mutta voi sattua. että teillä on vastenmielisyys jotakin asiaa kohtaan, vaikka se on teille hyödyllinen, ja voipa sattua, että teillä on halu johonkin, vaikka se on vahingollista teille. Jumala tietää, mutta te ette tiedä".

(Koraani 2:216).

Mutta asiassa ei saa olla epäselvyyttä. Mikä on taistelun tarkoitus? Ihmisten saattaminen polvistumaan Jumalan eteenkö? Ei suinkaan. Jumala ei hyväksy tekoja, jotka on tehty pakon alla. Ihmistä koetellaan sillä, jättäytyykö hän perustarpeidensa vietäväksi vai käyttääkö hän vapaata tahtoaan seuratakseen hänelle annettua johdatusta. Pakolla ei ole sijaa tässä asetelmassa. Voimaa käytetään vain sellaisten syrjäyttämisessä, jotka omien etujensa takia pitävät kansaa valtansa alla ja estävät Islamin sanoman pääsyn kansan luo, vaikka on kansalaisten oikeus saada vapaasti tietoa Jumalan sanomasta.

Ihsan

Ja lopuksi: mistä kaikessa tässä kamppailussa on kyse? Onko tarkoitus vain laatia lakikokoelma ja yrittää elää parhaansa mukaan sitä noudattaen? Mikä on suhteemme Jumalaan? Onko vain niin että Hän on Herra, joten Hän käskee ja me Hänen omansa tottelemme? Vai onko asiassa muutakin? Kyllä on. Kirjan alussa määrittelimme, että Islam on Jumalan tahtoon alistumista rakkaudella. Jumalan rakkaus on siis liikkeelle paneva voima. On totta, että Jumalan tahdon noudattaminen on myös rakkauden ilmaus. Mutta on niittyjä joiden yli voidaan taivaltaa, horisontteja jotka voidaan tavoittaa, tasoja joille voidaan kohota, kunnes ihminen saavuttaa vaiheen jolloin hän palvellessaan näkee Jumalan. Tätä vaihetta kutsutaan ihsaniksi.

Tämä aihe vaatii tietenkin lisäsevitystä, jota yritämme antaa seuraavissa tämän sarjan kirjoissa, suokoon Jumala.

VI. RIKOS JA RANGAISTUS

Edelläesitetyn perusteella pitäisi olla selvää, että Islam alkaa yksilöstä. Islam kutsuu yksityistä ihmistä hyväksymään Jumalan ainoana palvelemisen ja tottelemisen arvoisena ja Herrana. Islamin mukaan ilman yksilön uudistamista yhteiskunnan uudistuminen ei voi onnistua. On nähty myös se, että Islamin perusfilosofiana on suostuttelu. Islam uskoo, että pysyvää muutosta ei voida saavuttaa pakolla. Islam ei kuitenkaan ole vain yksilön uskonto. Islamissa ymmärretään, että yksilön on hyvin vaikeaa elää hyveellistä elämää, ellei yhteisö ja yhteiskunta auta häntä synnyttämällä suotuisan ilmapiirin. Islam siis antaa ohjenuorat valtion synnyttämiseen sekä määrittää sen velvoitteet ja tehtävät. Käsittelemme tässä lyhyesti vain yhtä valtion tehtävistä: lain ja järjestyksen säilyttäminen rikosten ehkäisyn ja rangaistusten avulla.

On syytä ymmärtää aluksi se, että ensinnäkin kaikkia rikoksia eivät tee mielellään häiriintyneet ihmiset, kuten jotkut nykyajan oikeusoppineet uskovat, ja toiseksi se, että kaikki ihmiset eivät ole pahoja ja rikoksiin taipuvaisia, kuten kristinusko epäsuorasti väittää. Suuri osa rikoksista voidaan ehkäistä ja yhteiskunta voi avata mahdollisuuksia vapaaseen taloudelliseen toimintaan niin, ettei rauhanomaisia pyrkimyksiä kahlita. Yhteiskunnan on myös autettava yksilöä, ellei tämä pysty hankkimaan perustoimeentuloaan. Nämä ovat yhteiskunnan tehtävät, jotka sen täytyy hoitaa ennen kuin se voi olla rangaistuksia jakava auktoriteetti. Eräs tapaus Profeetan ajalta valaise tätä seikkaa.

Nälänhädän aikaan eräs nälkiintynyt beduiini saapui Medinaan. Hän tuli maatilalle, poimi vijanjyviä, joista söi osan ja pakkasi laukkuunsa osan. Tilanomistaja yllätti hänet itseteossa. Omistaja pieksi beduiinin ja repi tältä viitan päältä. Tilanomistaja kertoi tapauksen profeetalle. Profeetta ilmaisi filanomistajalle suuttumuksensa sanoen: "Sinä et ruokkinut häntä nälässään, etkä opettanut häntä tietämättömyydessään". Sitten profeetta käski tilanomistajaa palauttamaan miehelle tämän viitan ja antamaan hänelle ruokaa.

Islamin mukaan valtio ja yhteiskunta ovat vastuussa yksilön perustarpeista, jos yksilö ei pysty niitä täyttämään omalla rehellisenä yrittämisellään. Mutta jos yksilö turvautuu rikollisiin keinoihin, vaikka valtio ja yhteiskunta ovat pitäneet hänestä huolen, Islam rankaisee yksilöä ankarasti. Islamissa suositellaan esimerkkirangaistuksi:,a, jotka saavat rikollisen harkitsemaan huolella, ennen kuin turvautuu rikokseen. Rangaistukset eivät Islamissa ole parannuskeipoja, kuten maallisissa oikeusjärjestelmissä, vaan pelotteita. Seuraavat rangaistukset on ymmärrettävä tässä valossa.

Kuolemanrangaistus

Islam määrää kuolemanrangaistuksen seuraavista rikoksista:

1. Harkittu murha.

2. Aviorikos.

3. Maantierosvous.

4. Kapina Islamilaista hallitusta vastaan.

Kuolemanrangaistuksen toteuttamiselle on kuitenkin eräitä ennakkoehtoja. Esimerkiksi aviorikoksen on täytettävä seuraavat ehdot:

• Aviorikoksen suorittaja on naimisissa.

• Rikos on kiistattomasti osoitettu tapahtuneeksi, ja ellei tunnustusta ole tehty, neljä täysikäistä miestä todistaa silminnäkijöinä nähneensä itse aktin. (On huomattava, että korostetaan sanoja "itse akti". Mitään tämän vähempää - riippumatta siitä, miten lähellä aktia ollaan oltu - ei voida pitää riittävänä kuolemanrangaistuksen langettamiselle.)

• Jos syytetty peruu tunnustuksen myöhemmin, kuolemanrangaistus perutaan, sillä tapaus.on nyt tullut epäilyksennalaiseksi.

• Rikoksen tekijä on muslimi.

• Rikoksen tekijä on mielellään terve.

• Rikoksen tekijä on vähintään murrosikäinen.

Käden amputointi

Rangaistus varkaudesta on käden amputointi ranteen kohdalta. Rikoksen on kuitenkin täytettävä seuraavat ehdot:

• Varastettu omaisuus on ollut lukitussa paikassa, johon pääsyyn on tarvittu voimankäyttöä.

• Varastetulla omaisuudella on tietty vähimmäisarvo (nisab), joka vaihtelee valtion varakkuuden mukaan.

• Tuomion langettaminen edellyttää, että syytetty on tunnustanut, tai rikoksen todistaa kaksi hyvämaineista mieshenkilöä.

• Varastettu tavara ei ole ruokaa, hedelmiä, riistaa, heinää tai polttopuuta.

• Rikollinen ei ole elänyt epätoivoisessa puutteessa tai hyvin niukoissa oloissa.

• Rikoksen tekijä on aikuinen.

• Rikoksen tekijä on mielellään terve.

VII. TUONPUOLEINEN

Kuolema

Islamin mukaan elämämme on välivaihe ja koetus. Koetuksessa katsotaan, käyttääkö ihminen "vapaan tahdon" lahjaa profeettojen opettamalla tavalla; vai noudattaako hän omaa tahtoaan. ja samoin kuin ihmiselle myös ihmiskunnalle on määrätty koeaika. Kun turmeltuneisuus on kasvanut niin suureksi, ettei maan päällä ole enää mitään hyvää, kaikki elämä tuhoutuu, ja jonkin ajan kuluttua kaikki nousevat kuolleista vapaan tahtonsa käyttöä koskevaa arviointia varten. Toisin sanoen jokaisen usko ja teot tutkitaan. Ne jotka vastasivat profeeettojen kutsuun ja noudattivat Jumalan käskyjä, palkitaan paratiisilla, kun taas niitä, jotka kielsivät Jumalan, rangaistaan helvetin ikuisella tulella. Niin koraani kuin profeetallinen perimätietokin ovat laajasti käsitelleet Ylösnousemusta ja Tilintekoa. Mainitsemme tässä muutamia kohtia.

Ylösnousemus

Kukaan ei tiedä Ylösnousemuksen päivää. Kun se tulee, se tulee äkkiä. Profeetan (a.s.w.s.) perinteen mukaan, ylösnousemusta edeltävät merkit, kuten valtava, kanavien ja jokien kasteleman kasvillisuuden lisääntyminen arabimaissa, suhteettoman suuri naispuolisen väestönosan kasvu, moraalisen vääristyneisyyden kasvu, rikokset ja väkivalta, Jumalaksi tekeytyvän Dadzalin (Anti-Kristus) ilmestyminen, ja tämän tuhoutuminen taivaasta laskeutuvan Jeesuksen käsissä.

ja sitten kun ihmiset ovat unohtaneet nämä merkit - sillä jokaisen merkin välillä kuluu pitkä aika, kuuluu äkkiä kauhea ääni, aivan kuin yhtäkkiä puhallettaisiin miljoonaa trumpettia. Kaikki kuolevat. Toisella puhalluksella ihmiset nousevat haudoistaan tai paikasta jossa heidän jäänteensä ovat, vaikka ne olisivat pelkkiä atomeja.

Tilinteko

Seuraava vaihe on Tilinteko. Tässä vaiheessa ihmisille annetaan "Tekojen kirja", jossa on talletettuna kaikki mitä ihmiset ovat elämänsä aikana sanoneet ja tehneet, sekä hyvät, pahat että vähäpätöiset asiat. Sen jälkeen asetetaan "Vaaka", ja jokaisen ihmisen hyvät (eli hyväksytyt) teot ja hänen pahat (eli teot joita ei ole hyväksytty) tekonsa punnitaan. Ne, joiden hyvät teot painavat vaa'assa enemmän kuin pahat, pääsevät paratiisiin, kun taas ne, joiden pahat teot painavat enemmän, lähetetään kiirastuleen, jossa he joutuvat olemaan pahojen tekojensa mukaisen ajan; jotkut muutamia päiviä, jotkut hyvin kauan, koskaan ei hetkeäkään liian kauan.

Mutta ne, jotka kielsivät Jumalan ja hänen sanansaattajansa, tai pitivät jotain Hänen vertaisenaan, eivät käy läpi Tilintekoa. He joutuvat suoraan kiirastuleen, jonne he jäävät ikuiseksi ajaksi.

Säästäköön Jumala minut ja sinut Kiirastulelta. Amen.

TERMEJÄ

Abu: Isä. Abu al-Qasim tarkoittaa Qasim'm isä

A.C.: jälkeen Kristuksen. Muslimit eivät käytä lyhennystä A.D. (after death), sillä Jeesus Kristus ei kuollut vaan nousi kuolleista ja lähetetään maan päälle maailmanlopun lähestyessä

A.H.: jälkeen Hijran eli Profeetan (asws) matkan Medinaan. Islamilainen kalenteri alkaa tästä tapahtumasta.

Ansari (monikko: ansar): Auttajat eli ne jotka auttoivat Medinaan muuttaneita Profeetan (asws) elinaikana. Nykyiset "Ansarit" eivät ole heidän jälkeläisiään.

ASWS: "Alaihi as-Salat Wa as Salam" eli "olkoon Jumalan rauha ja siunaus hänen kanssaan". Muslimi käyttää tätä lausetta ilmaistakseen kiitollisuutta ja kunnioitusta mainitessaan Profeetan nimen.

Baraka: Jumalan (swt) armon avulla syntynyt siunauksellinen asia tai parannus.

Bint (tai Ibna): Tytär. Käytetään usein varhaisten kertojien selostuksissa. Esimerkiksi "Zamah bint Suda" tarkoittaa Zamah, Sudan tytär.

Dawa: Islamin lähetystehtävä, kutsu tai opetus. Kantasana tarkoittaa kutsumista.

Dhikr: Jumalan (swt) muistoksi.

Diyya: Korvausmaksu vahingossa tapahtuneesta taposta tai rahallinen korvaus silloin, kun omaiset eivät vaadi rikollisen kuolemaantuomion täytäntöönpanoa.

Fiqh: Ymmärtäminen, oivallus. Käytännössä sanalla tarkoitetaan Islamilaisten lakien kokoelmaa, jolla säädellään yksilön elämää ja valtion toimintaa.

Hadith: Profeetta Muhammedin (asws) lause tai teko tai joko häntä tai hänen myönteistä tai kielteistä kantaansa koskeva selostus. Petimätieto. Esimerkiksi "Se joka ohjaa (toista) hyveelliseen tekoon, on samanlainen (tulee palkituksi) samoin kuin se joka toimii hyveellisesti" on eräs hadith.

Bukhari, Muslim, Nasa'i, Tirmidhi, Abu Da'ud ja lbn Majah: ovat kuusi tärkeintä perimätiedon kerääjää

Haram: Laitonta tai kiellettyä Islamissa.

Hijra: Pakolaisuus Jumalan polulla eli uskonnollisen vainon johdosta.

Ibada: Ensisijaisesti Jumalan palveleminen. mutta myös yleensä jokainen teko joka on Sharian vaatimusten mukainen.

lbn (tai Bin): Poika

Ilinan: Usko

Kalima: Sana. Tavallisesti sanaa kätetään kuitenkin tarkoittamaan Shahadaa eli Islamin todistusta: "Ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen Sanansaattajansa.

Masjid AI-Haram: Mekan suuri moskeija. Nimi johtuu siitä, että moni tavallisesti sallittu toiminta (sim. metsästys) on "haram" eli kielletty moskeijan lähellä

Muhajir (monikko Muhajirun): Maaharunuuttaja. Käytetään ensisijaisesti niistä, jotka pakenivat Mekkaan Profeetan (asws) aikana.

Nabi: Jumalan profeetta. Rasul tarkoittaa lähes samaa.

Nisab: Vähimmäisvarallisuus, joka edellyttää Zakaa.

ROHK: Rauha olkoon hänen kanssaan. Käytetään myös profeetoista lyhenteen ASWS sijasta.

RA: "Radia Allah Anhu" eli "Jumala voikoon olla häneen tyytyväinen". Käytetään yleensä Profeetan (asws) kumppaneista.

Rasul: Jumalan sanansaattaja. Käytetään myös enkeleistä, jotka välittävät viestejä profeetoille.

Sadaqa: Vapaaehtoiset almut.

Sahabi (mon. Sahaba): Profeetan (asws) kumppani.

Sala: Viisi päivittäistä rukousta.

Salaf (mon. Aslafi): edeltäjät tai uskonvanhimmat. Käytetään erityisesti kolmesta Profeetan jälkeisestä sukupolvesta. "Salafi" on henkilö, joka etsii näiden apua ymmärtääkseen sitä uskonnon osaa, johon Koraani tai Sunna ei tuo selvyyttä

Saum: Paasto

Shahada: Islamin keskeinen oppi. Katso sanaa Kalima

Sharia: Koraanin ja Sunnan viitoittama elämäntapa.

Shirk: Se anteeksiantamaton synti, että jokin henkilö tai asia yhdistetään Jumalaan (swt). Esimerkiksi sen uskominen. että joku tietää tulevaisuuden on shirk.

Sunna: Profeetan, rauha olkoon hänen kanssan, esimerkki tai toimintatapa. Esimerkiksi uusi puhdistautuminen silloin, kun edellinen on rikottu, on Profeetan (asws) Sunna.

SWT: "Subhanahu Wa Ta'ala" eli "kunnioitettu ja ylistetty (olkoon Jumala)". Käytetään aina, kun Jumalan nimi mainitaan. Näin ilmoitetaan, että Hän on kaikkien ihmisen Häneen liittämien heikkouksien yläpuolelle vapaa kaikista Häneen liitetyistä kumppaneista.

Tauhid: Jumalan henkilön ja ominaisuuksien ykseys.

Umm: Äiti. Esimerkiksi "Umm Zainab" tarkoittaa Zainabin äiti.

Zaka: Pakollinen almu, joka tarkoittaa neljäskymmenesosaa Nisabista ja maksetaan kerran kahdessatoista kuukaudessa.

Zina: Naimisissa olevan miehen tai naisen aviorikos tai luvaton sukupuolisuhde.

JUMALAN OIKEUS

Muad ibn jabal (ra) kertoo: "Ratsastin kerran kamelilla Profeetan matkustajana (Jumalan rauha ja siunaus olkoon hänen kanssaan). Hän sanoi: 'Oi Muad ibn jabal!' Minä vastasin: 'Olen tässä, oi Jumalan sanansaattaja. Ole siunattu'.

Hän jatkoi (ratsastan-dsta) jonkin matkaa ja sanoi sitten: 'Oi Muad ibn Jabal!' Minä vastasin: 'Olen tässä, oi Jumalan sanansaattaja. Ole siunattu'.

(Mutta) hän jatkoi (ratsastamista) jonkin matkaa ja sanoi sitten taas: 'Oi Muad ibn jabal!' Minä vastasin: 'Olen tässä, oi Jumalan Sanansaattaja. Ole siunattu'.

Hän sanoi: 'Tiedätkö, mikä on Jumalan oikeus ihmisiä kohtaan'.

Minä sanoin: 'Jumala ja hänen Sanansaattajansa tietävät paremmin'.

Hän sanoi: 'Totisesti, Hänen oikeutensa ihmisiä kohtaan on se, että he palvelevat Häntä (yksin) eivätkä pidä mitään Hänen vertaisenaan'.

Sitten hän jatkoi (ratsastamista) jonkin matkaa ja sanoi taas: 'Oi Muad ibn jabal!' Minä vastasin: 'Olen tässä, oi Jumalan sanansaattaja. Ole siunattu'.

Hän sanoi: 'Tiedätkö, mikä on ihmisten oikeus Herraansa kohtaan, jos he toimivat niin'.

Minä sanoin: 'Jumala ja hänen Sanansaattajansa tietävät paremmin'.

Hän sanoi: 'Heidän oikeutensa Häntä kohtaan on se, ettei Hän rankaise heitä'."

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman