Miksi korko on kielletty islamissa?

"Riba on Haram islamissa". Mitä se tarkoittaa? Aluksi määritelkäämme joitakin käsitteitä. Islam tekee eron "Halalin" ja "Haramin" välille. Sana Halal tarkoittaa arabiaksi "sitä, minkä Jumala on sallinut" ja siksi kukaan toinen ei voi sitä kieltää. Haram taas tarkoittaa "sitä, minkä Jumala on kieltänyt" eikä kukaan muu siis voi tehdä sitä sallituksi. Sana "Riba" tarkoittaa "lisääntymistä" ja sitä käytetään mm. kuvaamaan lainan korkoa. Lyhyesti sanottuna Riba on Haram islamissa. Tämä tarkoittaa, että "Jumala on kieltänyt koron islamissa." Mutta voidaanko kaikkea lisäystä pitää Ribana? Koraani vastaa tähän seuraavasti:

"Jumala on sallinut kaupan ja kieltänyt koronkiskomisen"

(Koraani 2:275)

Tämä tarkoittaa, että kaupankäynnistä saatava voitto ei ole Riba, vaikka se merkitseekin lisäystä. Kuinka asiat voidaan erottaa?

1. Riban tarkoittama lisäys on rahasumman kasvua ajan kulumisen tuloksena, kun taas kaupankäynnin voitto on lisäystä, joka vastaa niitä ponnisteluja, joita on tehty jonkin tavaran valmistamiseksi joko itse tai jonkun muun toimesta. Se on siis lisäystä, joka kannustaa tavaran valmistajaa tekemään siitä yhä paremman ja sen myyjää antamaan yhä parempaa palvelua.

2. Riba on saman asian lisäystä, eli rahan vaihtamista rahaan. Raha ei ole mikään hyödyke, jota myydään, vaan se on vain väline, kun taas kaupasta saatava lisäys tulee rahan vaihtamisesta tavaraan, eli ne ovat eri asioita. On käytännössä mahdotonta mitata tarkalleen, kuinka paljon jokin hyödyke tulee maksamaan.

3. Voittoa saadaan sen kerran, kun tavara myydään. Sen edellytetään olevan hyödyksi pidemmän ajan. Jos taas lainataan rahaa Riban periaatteella, voi lainan jo loppuessa Riba jatkaa kasvamistaan loputtomiin.

4. Kaupankäynnissä on kahdenlaisia riskejä. Ensiksikin hinnat voivat laskea tai voi olla, että tavarat eivät ensinkään mene kaupaksi. Toiseksi tavarat voivat vahingoittua, tuhoutua tai tulla käyttökelvottomiksi ajan myötä. Lainatun rahan kyseessä ollessa sitä vastoin edellytetään, että ne aina maksetaan takaisin ja sitä takaamassa on aina vakuudet. Niiden, jotka elävät koroilla, ei tarvitse nähdä vaivaa! Voi istua kotona kaikessa rauhassa ja tulot ovat taatut.

Islamin sääntö on, että raha ei voi tuottaa rahaa, kun taas rahalla voi työn kautta ansaita lisää rahaa; mutta se voi yhtä hyvin vähetä eli tuottaa tappiota. Se, joka on valmis hyväksymään mahdollisen tappion, on oikeutettu ottamaan vastaan myös mahdollisen voiton. Jos jollakin on rahaa, mutta ei pätevyyttä jonkin projektin aloittamiseksi, hän voi antaa sen muiden tehtäväksi, ja heidän suhdettaan säätelee sopimus. Mutta ehtona on se, että rahan sijoittaja jakaa samalla tavalla sekä voiton että tappion eikä hän ole vain passiivinen investoija, vaan osakas, joka kantaa oman vastuunsa, jos jokin menee pieleen. Tällainen suhde kannustaa sijoittamaan vapaaehtoista pääomaa ja antaa idearikkaille, mutta rajallisen varallisuuden omaaville nuorille mahdollisuuden toteuttaa ideoitaan.

- Mutta jos kyse on vain voitosta ja tappiosta, voidaanko siinä tapauksessa sellaisia pelejä, kuten lotto, pitää Halalina? Ei voida. Ero on todellakin suuri, sillä ensin kuvattu on riskinottoa tuotannossa ja työprosessissa, jotka ovat hyödyllisiä, kun taas jälkimmäinen on passiivista riskinottoa, joka perustuu sattumaan eikä hyödytä muita kuin pientä ihmisryhmää, muiden kustannuksella.

Yksi islamilaisten pankkien tärkeimmistä tehtävistä onkin juuri tämä, rahoittaa projekteja tältä pohjalta, siis olla osakkaita ja jakaa voitot ja tappiot. Jos kaikki toimii hyvin, antaa pankki asteittain osuutensa projektin aloitteentekijöille. Islam ei vaadi jotakin tiettyä hintaa tavaroille. Kun monopolit ovat kiellettyjä ja vapaata kilpailua suositaan, on vapaan markkinan hinta se, joka pätee. Islamilainen moraali sääntelee myös epäsuorasti kauppaa siten, että sitä käydään luottamuksen ja rehellisyyden pohjalta.

Islamissa on vain yhdenlaista lainaa, se on "Hyvyyslaina", joka annetaan ehdoitta ja odottamatta mitään vastapalvelusta. Se ei tarkoita, että "molemminpuolinen laina", jolloin ihmiset lainaavat toinen toisilleen, olisi kielletty, kunhan kukaan ei käytä toista hyväkseen, mitään korkoa ei peritä ja toimitaan oikeudenmukaisesti.

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman