ORVON LAPSUUS

Muhammed (SAWS) palasi asumaan äitinsä luokse ollessaan noin kolmevuotias. Kolme vuotta myöhemmin, Amina päätti viedä poikansa eno j aan tapaamaan Yathribiin. Hän käski orjatartaan, arakahia laittamaan kaiken pitkälle matkalle tarpeellisen valmiiksi. He lähtivät erään, siihen suuntaan menevän karavaanin matkaan. He viipyivät Yathribissa kuukauden päivät. Muhammed (SAWS) nautti tästä vierailustaan serkkujensa luona. Ilmasto oli siellä miellyttävä, ja siellä hän oppi uimaan ja lennättämään leijaa. Paluumatkalla Mekkaan Amina sairastui ja kuoli. Hänet haudattiin Al-Abwan kylään, joka ei ole klovinkaan kaukana Yathribista. Suruissaan Muhammed (SAWS) palasi äitinsä orjattaren mukana Mekkaan. Hän oli vasta kuusivuotias ja yksin, ilman isää ja äitiä maailmassa. Hänen isoisänsä, 'Abd Al- Muttalib otti hänet hoiviinsa. Isoisä oli syvästi kiintynyt poikaan ja kuljetti tätä mukanaan aina ja kaikkialle. 'Abd Al-Muttalibilla oli tapana istuskella peitteellään Ka'ban lähellä. Siellä hänen ympärillään oli aina väkeä jututtamassa häntä. Kenelläkään ei ollut lupaa istahtaa hänen vierelleen peitteelle poikkeuksen teki pojanpoika Muhammed (SAWS), joka osoittaa kuinka läheisiä he olivat toisilleen. Monasti 'Abd AL- Muttalibin kuultiin sanovan: "Tästä pojasta tulee vielä eräänä päivänä merkkimies."

Kaksi vuotta myöhemmin, 'Abd Al-Muttalib sairastui vakavasti. Muhammed (SAWS) pysytteli jatkuvasti tämän luona. 'Abd Al- Muttalib pyysi poikaansa, Abu Talibia adoptoimaan Muhammedin (SAWS). Tällä oli jo entuudestaan useita omia lapsia, mutta Muhammedista (SAWS) tuli hetkessä perheen jäsen ja kaikkien suuri suosikki. Koitti taas aika qureishilaisten lähteä karavaaneineen Syyriaan. Abu Talib oli myös lähdössä matkalle ja otti Muhammedin (SAWS) mukaansa. Tämä oli Muhammedin (SAWS) ensimmäinen matka niin pohjoiseen. Päiväkausia matkattuaan he saapuivat Syyrian tuntumassa olevaan paikkaan, jonne roomalaisilla oli tapana tulla käymään kauppaa arabien kanssa. Tämän kauppapaikan lähistöllä asui muuan munkki nimeltä Bahira. Tämän munkkikammio oli ennen häntä ollut jo monien munkkipolvien asuttama. Niinpä sinne oli kertynyt vanhoja käsikirjoituksia.

Bahira näki karavaanin tulon jo kaukaa. Häntä kummastutti karavaanin yllä oleva isohko valkea pilvi. Pilvi oli kummajainen muutoin pilvettömällä taivaalla: se näytti varjostavan jotakin tiettyä matkustajaa. Erityisesti munkkia ihmetytti se, että pilvi koko ajan seurasi karavaania, mutta katosi aina siksi ajaksi kun sen varjostama henkilö istahti puiden varjoon. Bahira tiesi kirjoitusten perusteella, että Jeesuksen jälkeen oli tuleva uusi profeetta. Tämän profeetan hän halusi ennen kuolemaansa vielä tavata. Tajuttuaan juuri nähneensä ihmeen hänessä heräsi odotus, että hänen harras toiveensa sittenkin toteutuisi. Munkki lähetti mekkalaisille kutsun tulla aterialle kanssaan. Arabit olivat ymmällään, sillä olivathan he usein matkanneet Bahiran ohitse, eikä tämä koskaan aikaisemmin ollut kutsunut heitä vieraikseen. Kun joukko siten asettui paikoilleen aterialle, munnki kysäisi: "Tässäkö ovat kaikki?" "Ei ihan", joku totesi, "yksi poikanen jäi vartioimaan kameleita." Bahira vaatimalla vaati, että pojan oli myös tultava mukaan. Tämä poikanen oli Muhammed (SAWS). Kun tämä saapui paikalle munkki ei aluksi virkkanut mitään, tarkkaili ainoastaan tätä koko aterian ajan. Hän huomioi monia asioita tämän käyttäytymisessä, jotka sopivat yhteen vanhoissa käsikirjoituksissa esitettyjen kuvausten kanssa. Myöhemmin, hän otti pojan erilleen ja kysyi tältä monenmoisia kysymyksiä. Hänelle selvisi, mitä tämä ajatteli Mekan epäjumalista. Kun Bahira yritti saada tätä vannomaan niiden nimeen - kuten arabeilla oli tapana – Muhammed (SAWS) sanoi: "En vihaa mitään muuta tässä maailmassa enempää kuin niitä." He keskustelivat keskenään Allahista, Muhammedin elämästä ja perhetaustasta. Kaikki mitä sanottiin, vakuutti Bahiran siitä, että tässä hänen edessään todellakin oli profeetta, se Jeesuksen jälkeen tuleva.

Sitten munkki meni Abu Talibin juttusille ja kysäisi miten tämä oli sukua Muhammedille (SAWS). Abu Talib totesi, että Muhammed (SAWS) oli hänen oma oikansa. Tähän Bahira vastasi sanomalla, ettei se voinut pitää paikkaansa, sillä pojan oli määrä varttua orpona. Hän vannotti Abu Talibia pitämään Muhammedista erikoisen hyvää huolta. On olemassa paljon muitakin kertomuksia Muhammedin (SAWS) nuoruudesta. Eräässä niistä kerrotaan siitä, miten hän tapasi viedä perheen lampaat laitumelle ja miten hyvä aina hän oli niitä kohtaan. Kun lampaat söivät ruohoa, hän tapasi istuskella miettimässä luonnon arvoituksia. Hän ei milloinkaan, ympärillään olleitten tavoin, palvonut epäjumalankuvia, saatikka vannonut niiden nimeen. Häntä kummastutti ihmisten ainainen vallan- ja rahanhimo. Tämä kaikki sai hänet tuntemaan olonsa yksinäiseksi, mutta hän jaksoi pitää tuntemuksensa sisällään. Hän oli hiljainen, omiin ajatuksiinsa sulkeutunut poika, joka harvoin leikki ikätoveriensa kanssa. Erään kerran hän kuitenkin lähti joidenkin poikien mukana Mekassa vietyttyihin häihin. Kun hän pääsi juhlatalolle ja kuuli musiikin ja tanssin äänet, häntä yhtäkkiä alkoi väsyttää ja hän nukahti. Hän ei herännyt ennen aamua ja ne juhlat jäivät häneltä väliin. Tällä tavalla Allah varjeli häntä tyhmyyksiltä, olihan Hän varannut Muhammedille (SAWS) paljon tärkeämpää tekemistä.

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman