Kääntäminen ja tulkkaus

Ayman Abu Saleh

Lauttasaarentie 5 A 1,

00200 Helsinki.

Puh. +358 44 2909535

Sähköposti: absayman@gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman

Kääntäminen ja tulkkaus

Kääntäminen on kirjallista työtä. Kirjallisuuden suomentajat ja asiatekstinkääntäjät työskentelevät kirjallisten tekstien kanssa - av-kääntäjät puolestaan tekevät muun muassa elokuvatekstityksiä. Tulkkaus taas on puheviestintää, jossa puhetta välitetään kielestä toiseen. Kääntäminen ja tulkkaus vaativat korkeaa ammattitaitoa.

Kirjallisuus

Kirjallisuuden kääntäjät suomentavat kauno- ja tietokirjallisuutta laaja-alaisesti. Asiakkaita ja toimeksiantajia ovat muun muassa kustantamot, teatterit, näytelmäagentuurit ja lehdet. Työ on monipuolista, itsenäistä ja haastavaa. Kääntäjät toimivat freelancereina, joten työ vaatii myös oma-aloitteisuutta. Kääntäjän on itse pidettävä huoli esimerkiksi sopimus-, palkkio- ja vakuutusasioistaan.

Työ ja tekijänoikeus

Jokaisesta käännöstyöstä on syytä tehdä toimeksiantajan kanssa kirjallinen käännössopimus. Monet kustantajat käyttävät SKTL:n hyväksymää mallisopimusta, ja jos näin ei ole, kääntäjän kannattaa ehdottaa sen käyttämistä. Mallisopimukseen on joka tapauksessa syytä perehtyä.

Toimeksiantajan kanssa sovitun käännösaikataulun noudattaminen on tärkeää. Lisäksi on viisainta olla tarttumatta töihin, jotka ovat kielellisesti tai aihepiiriltään liian vieraita.

Käännöstyö luovutetaan yleensä kustannustoimittajalle, joka tekee käsikirjoitukseen muutos- ja korjausehdotuksia ja keskustelee käännösratkaisuista kääntäjän kanssa. Käsiteltyään toimittajan korjausehdotukset kääntäjä tarkistaa vielä oikovedoksen ennen tekstin julkaisemista.

Kääntäjä vastaa kirjallisesta käännöksestä nimellään, joka on aina mainittava käännöksen yhteydessä, ja hänellä on tekstiinsä tekijänoikeus. Käännössopimuksessa kääntäjä luovuttaa kustantajalle yksinoikeuden käännetyn tekstin julkaisemiseen ja saa oikeuden luovuttamisesta käännöspalkkion. Kaikki muut oikeudet jäävät mallisopimuksen mukaan kääntäjälle.

Toimeentulo ja tuet

Palkkiosta sovitaan kääntäjän ja kustantajan välisissä neuvotteluissa, ja siihen vaikuttavat mm. tekstin alkukieli ja vaikeusaste sekä työn aikataulu. Käännöspalkkio maksetaan pääsääntöisesti käännöksen laajuuden mukaan, ja vallitseva palkkioperuste on merkkipalkkio (€/1000 merkkiä). Palkkio maksetaan yleensä kertakorvauksena työn valmistuttua, mutta ennakkoakin on mahdollista saada.

Alan kroonisesti huonon palkkauksen vuoksi kirjallisuuden kääntämistä tuetaan apurahoin. Erityisesti suuria apurahoja on kuitenkin jaossa verraten niukasti. Kääntäjille myönnettyjä tukia ei ole tarkoitettu kustantajan maksaman käännöspalkkion korvikkeiksi, vaan turvaamaan kääntäjän työedellytykset. Useimpien avustusten myöntäjät ja hakuajat löytyvät liiton apurahakalenterista.

Kirjallisuuden kääntäjät ovat itsenäisesti työskenteleviä freelancereita, eivät siis työsuhteessa toimeksiantajaan. Kääntäjä maksaa bruttotuloistaan mm. pakolliset eläkemaksut (YEL), muun vakuutusturvan ja työterveyskulut. Omalla kustannuksella hankitaan myös työtilat, työvälineet ja ammattikirjallisuus. Kaikki työhön liittyvät kulut ovat verovähennyskelpoisia.

Kääntäjille myönnetyt työskentelyapurahat kuuluvat nykyään lakisääteisen eläkevakuutuksen piiriin. Edellytyksenä on, että apuraha on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn ja että se on riittävän suuri. Apurahojen eläkevakutuuksista huolehtii Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, joka ohjeistaa asiasta tarkemmin.

Asiatekstit

Asiatekstinkääntäjien työ käsittää kaiken kirjoitetun tekstin, joka on sisällöltään asiaperäistä - ei siis esimerkiksi fiktiota tai lyriikkaa. Käännettävät tekstit voivat olla raportteja, vuosikertomuksia, käyttöohjeita, lehdistötiedotteita, lehtiartikkeleita, esitteitä, todistuksia jne. Koska asiatekstinkääntäjän työkenttä on näin laaja, monet kääntäjät erikoistuvat johonkin sen osa-alueeseen.

Myös auktorisoidut kääntäjät (viralliset kääntäjät ennen vuoden 2008 tutkintojärjestelmän muutosta) kuuluvat asiatekstinkääntäjiin. Auktorisoidun kääntäjän palveluita tarvitaan, kun jonkin asiakirjan käännös on vahvistettava virallisesti oikeaksi.

Työ ja asiakkaat

Asiatekstinkääntäjä tekee työtään joko toisen palveluksessa - suuret yritykset, julkishallinto, käännöstoimistot - tai työllistämällä itsensä ammatinharjoittajana, kääntäjäyrittäjänä tai free lancer -kääntäjänä. Kääntäjän asiakkaita ovat niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin.

Kun asiakas antaa kääntäjälle toimeksiannon asiakirjansa kääntämisestä, asiakkaan ja kääntäjän välille muodostuu toimeksiantosuhde, jonka ehtojen on tärkeää olla olemassa kirjallisena. Kun työ valmistuu, kääntäjä laskuttaa asiakasta sovitun mukaisesti. Ammatinharjoittajana tai yrittäjänä toimiva kääntäjä kustantaa toimeentulonsa ja hoitaa lakisääteiset velvoitteensa (yrittäjäeläke, verot) sekä täydennyskoulutuksensa itse, asiakkailta laskuttamastaan palkkiosta.

Useimmat asiatekstinkääntäjät ovat kääntäjänkoulutuksen suorittaneita kieliammattilaisia, mutta alalla toimii menestyksekkäästi myös kääntäjiä, joilla on jokin muu koulutus. Oman yrityksen perustamista edeltää yleensä tutustuminen alaan työskentelemällä jonkun toisen palveluksessa tai tekemällä töitä freelancerina, osa aloittaa kääntäjän työt jo opiskeluaikana. Auktorisoidun kääntäjän koulutusta hallinnoi Opetushallitus.

Av-kääntäminen

Vieraskielisten tv-ohjelmien, elokuvien ja dvd-tallenteiden tarjonta kasvaa jatkuvasti uusien tv-kanavien ja kasvavien dvd- ja pelimarkkinoiden myötä. Jotta ohjelma, peli tai elokuva avautuisi katsojille, siihen täytyy liittää suomen- tai ruotsinkielinen tekstitys ja/tai selostus. Dubbausta eli jälkiäänitystä ja äidinkielistä selostusta suositaan etenkin lastenohjelmissa ja luontodokumenteissa.

Av-kääntäjän ammattitaito koostuu käännettävän kielen ja äidinkielen osaamisen lisäksi pitkälti tiivistämisestä ja karsimisesta. Käännös on sovitettava ääneen ja kuvaan ja mahdutettava siten varsin rajalliseen tilaan. Ääni, kuva, tila ja aika asettavat tiukat rajat työlle: tv-ruudussa nähdään kerrallaan yksi tai kaksi riviä 2-6 sekunnin mittaista repliikkiä, ja elokuvateattereissa suomen- ja ruotsinkielinen teksti näkyvät useimmiten yhtä aikaa. On siis osattava tiivistää viesti, kiteyttää olennainen.

Myös selostusteksti on istutettava annettuun aikajaksoon ja kuvaan. Animaatiodubbauksessa kääntäjän on sovitettava teksti hahmon huulten liikkeisiin. Useissa tapauksissa kääntäjä vastaa myös dubbauksen ohjauksesta äänitysstudiossa.

Työmäärä kasvaa jatkuvasti. Television ja dvd- ja elokuvalevittäjien lisäksi av-kääntäjiä työllistävät ooppera, multimedia ja teksti-tv. Alalle hakeudutaan eri teitä: useimmat av-kääntäjät ovat opiskelleet käännöstiedettä tai kieliä korkeakoulutasolla ja oppineet av-kääntämisen tekniikan käytännön työn myötä. Tätä nykyä tekniikkaa opetetaan myös oppilaitoksissa.

Työnantajista suurimpia ovat Yleisradio ja MTV3 sekä kotimaiset ja kansainväliset av-käännöstoimistot. Hintakilpailu on kovaa, joten jaoston rooli jäsenistön etujen valvojana, yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa, on yhä tärkeämpi.

Mitä olet aina halunnut tietää av-kääntämisestä, muttet ole kehdannut kysyä

Jollei käännös ole idiomaattinen, se voi lipsahtaa idioottimaiseksi.

- vanha kääntäjien sananlasku

1. Onko jokainen vieraan kielen taitaja myös hyvä av-kääntäjä?

Ei ole. Alkukielen ymmärtäminen ei yksin riitä, vaikka onkin välttämätöntä käännöstyössä. On myös osattava ilmaista puheen sisältö sujuvasti, selkeästi ja lyhyesti. Viestin pitää mennä perille kertalukemalla. Tämä vaatii oman äidinkielen perinpohjaista tuntemusta: sen tyylilajien, sanontojen, kieliopin ja oikeinkirjoituksen hallintaa.Kuten kenen tahansa ammattilaisen, myös av-kääntäjän työ opitaan vasta vuosien työnteolla - ja kokeneiden kollegojen opastuksella.

2. Miksi kaikkea puhuttua ei käännetä?

Ruututekstin pitää ilmaista puheen olennainen sisältö. Usein ilmaisua on pakko yksinkertaistaa ja tiivistää, esimerkiksi kun puhe on hyvin nopeaa tai puhujia on monta. Av-kääntäjän ohjenuora on, että katsojan on ehdittävä lukea teksti ja vielä seurata kuvaakin - myös kuva puhuu! Ruututeksti ei siis ole itsetarkoitus vaan ymmärtämisen apuväline.

3. Miksi luvut on usein käännetty väärin?

Useimmiten luvut on käännetty oikein. Tekstilistoissa numerovirheet ovat kuitenkin tavallisia, eikä niitä oikolukuvaiheessakaan huomaa yhtä helposti kuin muita lyöntivirheitä. Av-kääntämisen ikäviä puoliahan on, että kääntäjän kömmähdykset pistävät silmään - ja tahtovat vielä jäädä katsojan mieleen! Mutta errare humanum est.

4. Eikö luontodokumentin upea selostus ole lähinnä taitavan lukijan ansiota?

Ei pelkästään. Ammattinsa osaava lukija on onnistuneen selostuksen tae, mutta niin on myös ammattitaitoinen kääntäjä. Kääntäjä muokkaa alkutekstistä luontevaa, rakenteiltaan yksinkertaista ja suomalaiseen dokumenttityyliin sopivaa selostustekstiä, tarkistaa asiatiedot kuten nimet, termit ja vuosiluvut ja mitoittaa tekstin kuvaan sopivaksi. Äänitysstudiossa kääntäjä valvoo muun muassa sitä, että selostuksen painotukset ovat oikeat ja lukijan puhe on selkeää ja virheetöntä. 50-minuuttisen luontodokumentin äänitys kestää pari tuntia; sitä ennen kääntäjä on tehnyt ainakin viikon työn.

5. Kuvanauhan perusteellako ne ohjelmat käännetään?

Kuvanauhan lisäksi kääntäjällä on lähes aina käytettävissään alkukielinen tekstilista, joka sisältää ohjelman dialogin ja/tai selostuksen. Ajankohtaisohjelmissa ja konserttitaltioinneissa tekstilistaa ei yleensä ole tarjolla. Kääntäjän on kuitenkin aina kuunneltava puhetta korva tarkkana, sillä tekstilistassa on usein puutteita ja virheitä.

6. Keksiikö kääntäjä myös ohjelmien suomenkieliset nimet?

Harvoin. Yleensä ohjelmien nimet annetaan kääntäjälle valmiina. Mikäli suomalainen nimi ei vastaa sisältöä, kääntäjä voi toki ehdottaa uutta nimeä. Jos nimi on kuitenkin ehtinyt lehtiin, sitä tuskin enää muutetaan. Elokuvien nimet ovat televisiossa yleensä samat kuin laajakangaslevityksessä. Älkää siis ampuko kääntäjää sellaisista oivalluksista kuin Laulu jää pystyyn, joka oli Song Remains the Same -elokuvan veikeä suomennos.

7. Paineleeko kääntäjä tekstejä ruutuun lähetyksen aikana?

Vain poikkeustapauksissa. Tavallisesti tekstit ajastetaan valmiiksi viimeistään noin viikkoa ennen ohjelman esitystä, joten kun ohjelma tulee ulos, tekstittämisen hoitaa tietokone. Poikkeuksia ovat ajankohtaisohjelmat, joiden tekstitys joudutaan joskus ajastamaan lähetyshetkellä. Vielä 80-luvulla ajastus "suorana" oli yleistä.

8. Miksi kiroilu käännetään aina päin honkia?

Tekstittämisessä tarvitaan tiivistämistä. Kirosanoja on karsittava, jotta ruutuun saadaan olennaisin informaatio (katso kohta 2!). Myös lukeminen vaikeutuisi, jos kaikkein räävittömimmissä ohjelmissa joka ikinen f-sana käännettäisiin v-sanaksi. Lisäksi kiroilijan mielentila tulee yleensä ilmi jo kuvasta ja äänestä. Tietenkin joka kääntäjällä on oma tyylinsä, joten yksi kiroilee käännöksessään (ja kääntäessään) eri tavoin kuin toinen.

9. Eikö äänitysstudiossa ole aika hässäkkä, kun muumilaakson tarinoita dubataan?

No eipä juuri. Piirrettyjä on "suomeksi puhumassa" yleensä yksi näyttelijä kerrallaan. Näin pystytään parhaiten keskittymään kunkin näyttelijän omaan suoritukseen. Nykyajan digitaalitekniikalla moinen on helppoa. Useimmiten animaation kääntäjä toimii myös näyttelijöiden ohjaajana.

10. Kauanko yhden elokuvan kääntäminen kestää?

Riippuu paitsi kääntäjästä myös siitä kuinka paljon elokuvassa on puhetta ja miten vaikeaa kieltä se sisältää. 90-minuuttinen elokuva, jonka dialogi ei ole erityisen vaativaa, kääntyy 3–6 työpäivässä.

11. Miten laajakangaselokuvien kääntäminen eroaa av-kääntämisestä?

Siten, että käännösvaiheessa ei ole käytössä kuvaa. Kääntäjä käy teatterissa katsomassa elokuvan, mutta itse kääntäminen tehdään tekstilistan ja ääninauhan pohjalta. Tekstilistalla on valmiina puhutun dialogin ohjeelliset ajat. Toinen iso ero johtuu maamme kaksikielisyydestä: kankaalla on käytössä vain yksi 40 lyönnin tekstirivi kieltä kohden, eli eheän lauseen rakentaminen on vaikeampaa. Valmiit tekstit myös "prikataan" filmiin pysyvästi, ja sen jälkeen korjaus on mahdotonta. Tämän vaiheen tekee filmilaboratorion tikkaaja.

Auktorisoitu kääntäminen

Mitä käännöksen auktorisointi tarkoittaa?

Auktorisoitu kääntäjä vahvistaa oman tai toisen laatiman käännöksen niin, että se on laillisesti pätevä eli sillä on sama todistusvoima kuin alkukielisellä asiakirjalla. Tällaisia käännöksiä tarvitaan usein silloin, kun on esitettävä asiakirjoja koti- tai ulkomaan viranomaisille (esim. erilaiset todistukset, oikeuden päätökset, perintöasioihin tai liiketoimintaan liittyvät asiakirjat). Auktorisoidun kääntäjän laatimaa käännöstä saatetaan vaatia myös yksityisessä asiakirjaliikenteessä, esim. opiskelupaikan tai työn haun yhteydessä.

Auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta vastaa Opetushallitus.

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto ei ole samalla auktorisoidun tulkin tutkinto. Kääntäminen ja tulkkaus ovat eri asioita. Suomessa ei toistaiseksi ole olemassa auktorisoidun tulkin tutkintoa.

Mitä eroa on auktorisoiduilla ja auktorisoimattomilla kääntäjillä?

Auktorisoidut kääntäjät ovat erikoistuneet ainoastaan tuottamaan laillisesti päteviä käännöksiä. Useimmat heistä toimivat kääntäjinä muillakin kääntämisen osa-alueilla, mutta oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä ei lähtökohtaisesti tee heitä näillä muilla alueilla esimerkiksi sen paremmiksi kääntäjiksi kuin niitä, joilla tätä oikeutta ei ole.

Voiko auktorisoitu kääntäjä vahvistaa itse tekemäni käännöksen?

Voinko pyytää auktorisoitua kääntäjää vahvistamaan itse tekemäni käännöksen?

Jos auktorisoitu kääntäjä vahvistaa toisen laatiman käännöksen, hänen on ensin varmistettava, että käännös vastaa sisällöltään lähtötekstiä ja on laadittu hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Muutoin hän ei voi olla siitä juridisesti vastuussa. Asiaan perehtymättömän on yleensä vaikea laatia käännöstä, johon ei tarvittaisi joskus runsaastikin muutoksia. Koska myös käännöksen tarkistuksesta veloitetaan, voi kokonaisuuden kannalta olla edullisempaa jättää kääntäminen kokonaan asiantuntijalle.

Kuka hoitaa auktorisointijärjestelmää?

Auktorisoidun kääntäjän oikeuden antaa hakemuksesta Opetushallituksen alainen Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. Oikeus annetaan aina vain tiettyyn kielipariin ja suuntaan (esimerkiksi suomesta ranskaan tai ranskasta suomeen). Suomessa ei siis myönnetä oikeuksia esimerkiksi kielipariin englanti-venäjä.

Kääntäjä ei voi vahvistaa muunlaisia käännöksiä kuin niitä, joihin hänellä on oikeus.

Mistä voin tarkistaa, onko kääntäjä auktorisoitu?

Auktorisoiduista kääntäjistä pidetään luetteloa, joka on nähtävissä Opetushallituksen sivuilla. Sieltä voi tarkistaa, missä kielipareissa ja suunnissa kääntäjällä on oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä.

Kerran auktorisoitu, aina auktorisoitu?

Auktorisointi myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jos kääntäjä ei hae uutta auktorisointia määräajassa tai hänen oikeutensa peruutetaan, hänet poistetaan luettelosta. Oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä voidaan peruuttaa, jos kääntäjä ei toimi lainsäädännön määräämällä tavalla.

Saako auktorisoituja käännöksiä vaikkapa espanjasta englanniksi?

Suomen viranomaiset myöntävät auktorisoidun kääntäjän oikeuksia vain kääntäjille, joiden yhtenä työkielenä on suomi, ruotsi tai saame. Näistä viranomaiset myös pitävät luetteloa. Suomessa voi luonnollisesti myös asua sellaisia henkilöitä, jotka ovat jonkin muun maan viranomaisilta saaneet oikeuden tehdä auktorisoituja käännöksiä esimerkiksi kieliparissa espanja–englanti, mutta heistä ei pidetä virallista rekisteriä Suomessa.

Joitakin virallisia asiakirjoja voi Suomessa saada suoraan muutamilla vierailla kielillä. Näitä ovat tällä hetkellä esimerkiksi esteettömyystodistus, rikosrekisteriote (jos henkilöllä ei ole merkintöjä rikosrekisterissä) sekä kaupparekisteriote. Näitä ja muita viranomaisten antamia vieraskielisiä asiakirjoja voi tiedustella kultakin viranomaiselta.

Mihin auktorisointi perustuu?

Kääntäjien auktorisointi perustuu auktorisoiduista kääntäjistä annettuun lakiin (1231/2007) ja valtioneuvoston asetukseen (1232/2007). Näissä säädöksissä on tarkempaa tietoa muun muassa siitä, kuka voi hakea oikeutta toimia auktorisoituna kääntäjänä. Lisätietoa siitä, mitä ammattikunnan sisäisiä käytäntöjä tulee noudattaa auktorisoidun kääntäjän toiminnassa, on tällä sivustolla dokumentissa Laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeet.

Mitä eroa on auktorisoiduilla ja auktorisoimattomilla kääntäjillä?

Auktorisoidut kääntäjät ovat erikoistuneet ainoastaan tuottamaan laillisesti päteviä käännöksiä. Useimmat heistä toimivat kääntäjinä muillakin kääntämisen osa-alueilla, mutta oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä ei lähtökohtaisesti tee heitä näillä muilla alueilla esimerkiksi sen paremmiksi kääntäjiksi kuin niitä, joilla tätä oikeutta ei ole.

Miksi kääntäjä haluaa alkuperäisen asiakirjan?

Auktorisoitu kääntäjä voi yleensä tehdä käännöksen vain asiakirjan alkuperäiskappaleesta tai sen virallisesti oikeaksi todistetusta jäljennöksestä (näitä voi saada joko alkuperäisen asiakirjan antajalta tai maistraateissa toimivilta julkisilta notaareilta). Kahden todistajan oikeaksi todistamaa jäljennöstä tai kokonaan oikeaksi todistamatonta jäljennöstä ei voi käyttää lähtötekstinä muulloin kuin siinä tapauksessa, että käännöksen vastaanottaja (viranomainen) on tähän suostunut. Auktorisoitu kääntäjä ilmoittaa käännöksen vahvistuksessa aina, onko käännös tehty alkuperäisasiakirjasta, sen virallisesti oikeaksi todistetusta jäljennöksestä vai muunlaisesta jäljennöksestä. Viimemainitussa tapauksessa kääntäjän tulee myös liittää käännökseen kopio siitä tekstistä, mikä hänelle on esitetty, mutta näin voi tehdä muissakin tapauksissa.

Alkuperäinen asiakirja tai sen virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös on esitettävä kääntäjälle siksi, että käännös ei voi koskaan olla ’pätevämpi’ kuin sen lähtöteksti. Tavallisesta valokopiosta tehty käännös ei ole tavallista valokopiota arvokkaampi eikä välttämättä kelpaa osoittamaan mitään asiantilaa. Käännöksen vastaanottaja voi suostua siihen, että käännös tehdään ei-virallisesti oikeaksi todistetusta jäljennöksestä tai oikeaksi todistamattomasta jäljennöksestä, jos alkuperäiskappale on esimerkiksi kadonnut tai tuhoutunut. Kääntäjä ei voi ratkaista, milloin alkuperäistä asiakirjaa tai sen virallista jäljennöstä ei vaadita, vaan tämä on selvitettävä käännöksen vastaanottajalta.

Voiko auktorisoitu kääntäjä kääntää asiakirjan vain osittain?

Asiakas tai kääntäjä eivät voi päättää, onko lähtöteksti käännettävä kokonaan vai riittääkö otteittainen käännös. Vain käännöksen vastaanottaja voi ratkaista tämän ja antaa ohjeet siitä, mitkä osat on tarpeen kääntää. Tällöin kääntäjän tulee selkeästi ilmoittaa käännöksen otsikossa ja sen vahvistuksessa, että kyseessä on otteittainen käännös. Hänen on myös mainittava, kuka on antanut luvan otteittaiseen käännökseen ja kuka on valinnut käännettävät kohdat. Myös tässä tapauksessa käännökseen on liitettävä lähtötekstistä jäljennös, johon on merkitty, mitkä kohdat on jätetty kääntämättä.

Mitä ovat viralliset ja valantehneet kääntäjät?

Nykyinen laki auktorisoiduista kääntäjistä tuli voimaan 1.1.2008. Vuosina 1989–2007 oli voimassa laki, jonka vaatimukset täyttäneille henkilöille myönnettiin oikeus toimia virallisina kääntäjinä. Auktorisoituja kääntäjiä koskevan lain mukaan virallisen kääntäjän oikeudet saanut henkilö voi jatkaa toimintaansa viisi vuotta lain voimaantulosta. Tällainen henkilö voi myös vuoden 2012 loppuun mennessä hakea oikeutta käyttää nimitystä ’auktorisoitu kääntäjä’.

Vuosina 1967–1989 oli voimassa laki, jolla myönnettiin oikeus toimia valantehneenä kääntäjänä. Tämä oikeus oli voimassa kolme vuotta sen jälkeen, kun laki virallisista kääntäjistä tuli voimaan.

Entä mitä ovat Keskuskauppakamarin hyväksymät kääntäjät?

Vuosina 1953–1989 oli voimassa asetukseen perustunut järjestelmä, jonka puitteissa Keskuskauppakamari hyväksyi vaatimukset täyttäviä kääntäjiä vastaamaan ensisijassa erilaisiin elinkeinoelämän käännöstarpeisiin. Nimike Keskuskauppakamarin hyväksymä kielenkääntäjä (KHK) on tässä vaiheessa jo historiaa.

Onko auktorisoidulla kääntäjällä jokin virallinen leima?

Leima ei Suomen lain mukaan ole pakollinen. Sen voi kuitenkin hankkia, ja Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta on vahvistanut sen mallin. Leimassa on kääntäjän nimi sekä sanat ’Auktorisoitu kääntäjä – Auktoriserad translator’.

SKTL ei välitä leimojen tilauksia.

Voinko auttaa kääntäjää kertomalla jonkin kohdan käännökseen?

Koska asiakas on omassa asiassaan jäävi, hän ei voi antaa auktorisoidulle kääntäjälle ohjeita siitä, miten tämän tulisi kääntää. Kääntäjän kanssa voi keskustella käännöksen käyttötarkoituksesta ja erityisesti askarruttavista kohdista, mutta kääntäjän velvollisuus on selvittää ongelmat itse riippumattomien lähteiden ja tahojen avulla. Tässä, kuten muutenkin kaikessa toiminnassaan, auktorisoidulla kääntäjällä on ehdoton vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus.

Tulkkaus

Tulkkaus on puheviestintää: tulkki välittää viestin suullisesti kieleltä toiselle. Tulkit ovat vähintään kahden kielen ja kulttuurin päteviä, usein alan korkeakoulutuksen saaneita ammattilaisia. Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon kuuluvat tulkit noudattavat tulkin ammattisäännöstöä. Tulkki on tulkkaustilanteessa aina puolueeton, ja hänellä on vaitiolovelvollisuus.

Tulkkausta tarvitaan monissa erilaisissa tilanteissa: kokouksissa, seminaareissa, konferensseissa, neuvotteluissa, oikeusistunnoissa, viranomaisten kanssa asioitaessa ja yksityisissä vuorovaikutustilanteissa eri kieltä puhuvien ihmisten välillä. Tulkit usein erikoistuvat tietyn tilannetyypin mukaan – esimerkiksi konferenssi-, oikeus- tai asioimistulkeiksi. Eri tilanteissa käytetään erilaisia tulkkausmenetelmiä, kuten konsekutiivi-, simultaani- ja kuiskaustulkkausta.

Toimintamuodot ja asiakkaat

Tulkit toimivat yleensä joko ammatinharjoittajina tai työsuhteessa. Ammatinharjoittajat toimivat yksityisyrittäjinä tai freelancer-verokortilla yksittäisten toimeksiantojen pohjalta. Työsuhteiset tulkit työskentelevät mm. kansainvälisten järjestöjen palveluksessa. Suurin osa Suomessa toimivista tulkeista on ammatinharjoittajia.

Konferenssitulkkien asiakkaita ovat yritykset, järjestöt, virastot ja laitokset sekä kokousjärjestäjät ja kansainväliset järjestöt. Oikeustulkit saavat toimeksiantoja mm. poliisilta, tuomioistuimilta, asianajotoimistoilta ja oikeuskäsittelyjen asianosaisilta. Asioimistulkkien asiakkaita ovat esimerkiksi terveys-, sosiaali- ja kouluviranomaiset, yksittäiset maahanmuuttajat ja tulkkikeskukset. Tulkit saavat toimeksiantoja myös tulkkeja välittävien toimistojen kautta.

Palkkiot ja sopimukset

Ammatinharjoittajina toimivat tulkit hinnoittelevat palvelunsa itse. Konferenssi- ja neuvottelutulkkauksesta veloitetaan yleensä päiväpalkkio (lyhyistä, esimerkiksi alle kolmen tunnin toimeksiannoista joskus myös osapäiväpalkkio), kun taas asioimistulkkauksessa käytetään useimmiten tuntiveloitusta. Oikeustulkkauksessa voidaan toimeksiannosta riippuen käyttää kumpaakin veloitustapaa. Yleensä tulkin palkkio sisältää tehtävään valmistautumiseen käytettävän ajan. Toimeksiannosta riippuen tulkki veloittaa myös matka- ja majoituskulut sekä päivärahat.

Jokaisesta toimeksiannosta suositellaan tehtäväksi kirjallinen sopimus, jossa määritellään työehdot ja -olosuhteet sekä maksettavat palkkiot. SKTL tarjoaa jäsentensä käyttöön tätä tarkoitusta varten mallisopimuksen. Tulkilla on tulkkaussuoritteeseensa tekijänoikeus, minkä vuoksi tulkkausta ei saa etukäteen sopimatta tallentaa, välittää tai lähettää missään muodossa. Sovitusta tallentamisesta tai välittämisestä saatetaan periä erillinen korvaus.

Tulkkausta eri tilanteissa

Kuinka monta tulkkia tarvitaan?

Erilaisissa tulkkaustilanteissa tarvittavien tulkkien määrä riippuu tilaisuuden kestosta ja tulkattavien kielten määrästä, ei erikielisten osallistujien määrästä. Yleensä tulkki voi tulkata yksin korkeintaan tunnin kerrallaan ja kahden kielen välillä. Jos tilaisuus kestää pidempään tai käytössä on useampia kieliä, tarvitaan vähintään kaksi tulkkia. Tulkit auttavat mielellään tilaisuuden tulkkitarpeiden selvittelyssä ja neuvovat käytännön järjestelyissä. Lue lisää tulkin ammattisäännöstöstä.

Konferenssitulkkaus

Kansainvälisten konferenssien, seminaarien ja kokouksien tulkkaus toteutetaan yleensä simultaanitulkkauksena, mutta joskus myös konsekutiivitulkkauksena. Tulkit tulkkaavat joko yhdestä tai useammasta vieraasta kielestä vain äidinkieleensä päin tai usein myös äidinkielestään yhteen vieraaseen kieleen. Tilaisuuden luonteesta riippuen tulkattavana voi olla sekä pitkiä puheita ja esitelmiä että vilkkaita keskusteluja.

Neuvottelutulkkaus

Erilaisissa liike-elämän tilanteissa voidaan tarvita neuvottelutulkkausta, jossa tulkkaus tapahtuu kulloinkin tarpeen mukaan joko konsekutiivi- tai kuiskaustulkkauksena.

Oikeustulkkaus

Oikeuden istunnossa, poliisikuulusteluissa ja muissa juridisissa yhteyksissä tarvitaan kansainvälistymisen myötä yhä useammin tulkkausta. Oikeustulkkausta tehdään useimmiten konsekutiivi- ja kuiskaustulkkauksena. Tulkit tulkkaavat äidinkielensä ja yleensä yhden vieraan kielen välillä kumpaankin suuntaan. Oikeuskäsittelyissä tilaisuuden kulku, siis myös tulkkaus, usein nauhoitetaan.

Asioimistulkkaus

Esimerkiksi sosiaali-, terveydenhuolto- ja kouluviranomaisyhteyksissä tarvitaan usein tulkkausta ainakin kahden kielen välillä. Asioimistulkkaustilanteet ovat luonteeltaan yksityisiä, ja niissä on yleensä läsnä vain muutama ihminen. Asioimistulkkauksessa käytetään useimmiten konsekutiivi- ja kuiskaustulkkausta. Asioimistulkkia saatetaan tarvita myös muussa kuin viranomaisten kanssa tapahtuvassa asioinnissa.

Tulkkaus voidaan toteuttaa joko kasvokkain tai ns. etätulkkauksena, jolloin tulkki osallistuu tilanteeseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä. Etätulkkauksen etuna on se, että tulkin ei tarvitse matkustaa tulkkauspaikalle, mutta toisaalta vuorovaikutus tilanteessa saattaa kärsiä, kun tulkki ei ole fyysisesti läsnä. Teknisten laitteiden puutteet ja esimerkiksi puheen huono kuuluvuus saattavat myös heikentää tulkkauksen toimivuutta.

Tulkkausta eri menetelmillä

Konsekutiivitulkkaus

Konsekutiivi- eli peräkkäistulkkauksessa puhuja ja tulkki puhuvat vuorotellen. Ensin tulkattava puhuja puhuu 1–5 minuuttia. Sen jälkeen tulkki tulkkaa sanotun tekemiensä muistiinpanojen perusteella. Konsekutiivitulkkausta käytettäessä aikaa on varattava kaksinkertaisesti verrattuna yksikielisen viestintätilanteen kestoon. Konsekutiivitulkkaus sopii siksi tilanteisiin, joissa käytössä on kaksi kieltä ja runsaasti aikaa.

Konsekutiivitulkkauksessa ei tarvita erillisiä tulkkauslaitteita, mutta mikrofonit ja äänentoistolaitteet voivat usein olla tarpeen, jotta taataan puheenvuorojen hyvä kuuluvuus niin tulkille kuin tilaisuuden osallistujillekin. Tarvittavien tulkkien määrä riippuu tilaisuuden kestosta: yksi tulkki voi tulkata yhtäjaksoisesti yleensä enintään tunnin.

Simultaanitulkkaus

Simultaani- eli samanaikaistulkkaus tarkoittaa sitä, että puhuja ja tulkki puhuvat samaan aikaan. Tulkki ryhtyy tulkkaamaan lähes heti puhujan aloitettua puheensa ja kuuntelee puheen etenemistä samalla kun tulkkaa juuri sanottua. Simultaanitulkkauksessa käytetään äänieristettyjä tulkkauskoppeja ja erityisiä simultaanitulkkauslaitteita, joiden avulla tulkattava puhe välitetään tulkkikopissa istuvan tulkin kuulokkeisiin ja tulkin puhe taas mikrofonin välityksellä kuuntelijoiden kuulokkeisiin.

Kussakin kopissa on aina vähintään kaksi tulkkia, jotka tulkkaavat vuorotellen, ja kopissa työskennellessään tulkit voivat tukea toisiaan tulkkauksessa ja käyttää apuvälineitä, kuten esityksiin liittyvää tausta-aineistoa. Simultaanitulkkauslaitteissa on kullekin kielelle oma kanava, joten tilaisuudessa voidaan käyttää samanaikaisesti useita tulkkauskieliä. Simultaanitulkkausta käytettäessä aika voidaan hyödyntää tehokkaasti varsinaisen asian käsittelyyn, kun tulkkaus tapahtuu samanaikaisesti. Simultaanitulkkaus ei myöskään häiritse niitä, jotka sitä eivät tarvitse, ja sen ansiosta jokainen voi vapaasti puhua omaa äidinkieltään.

Kuiskaustulkkaus

Kuiskaustulkkauksessa tulkki tavallisesti istuu kuulijoidensa vieressä, kuuntelee tulkattavaa puhetta yleensä ilman kuulokkeita ja tulkkaa kuiskaten tai hiljaisella äänellä puhuen enintään kahdelle kuulijalle kerrallaan. Kuiskaustulkkausta käytetään yleensä silloin, kun enintään kahdelle vieraskieliselle osallistujalle halutaan tulkata se, mitä muuten yksikielisessä kokouksessa tai neuvottelussa tapahtuu.

Kuiskaustulkkaus on raskasta, sillä kuuluvuus on usein heikko ja kuiskaaminen rasittaa tulkin ääntä. Kuiskaustulkkaus saattaa myös häiritä niitä, jotka eivät kuuntele tulkkausta. Tulkin kannalta kuiskaustulkkaus on siis tavallista raskaampaa simultaanitulkkausta, joten yli tunnin kestävissä toimeksiannoissa tulkkeja pitäisi olla aina vähintään kaksi. Kuulijoiden kannalta kuiskaustulkkauksen laatu ei kuitenkaan vastaa simultaanitulkkausta.

Kuiskaustulkkauksessa voidaan käyttää myös kannettavia kuiskaustulkkauslaitteita, joihin kuuluu mikrofoni ja ladattavia kuulokkeita. Niitä käytettäessä tulkki puhuu hiljaisella äänellä mikrofoniin, jonka kautta tulkkaus on enimmillään 20 kuulijan käytössä. Nämä laitteet eivät kuitenkaan voi korvata varsinaisia simultaanitulkkauslaitteita ja äänieristettyä tulkkauskoppia.

Ammattitaitoiset tulkit neuvovat mielellään tulkkausmenetelmän valinnassa.

Opetus ja tutkimus

Kääntämisen ja tulkkauksen yliopisto-opettajat kouluttavat tulevia kääntäjiä, tulkkeja ja muita kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijoita. Suurin osa opetuksesta on lehtorien vastuulla, esimerkiksi kääntämisen ja tulkkauksen ammattitaitoa ja teoriaa käsittelevät kurssit. Käytännön opetukseen osallistuvat myös tuntiopettajat ja assistentit. Professorien opetustyöhön kuuluu erityisesti käännöstieteen opetus ja tutkielmien ohjaus.

Käännöstieteen tutkija työskentelee yleensä yliopistossa. Osalla tutkijoista on tutkimukselleen täysipäiväinen rahoitus, osa tekee tutkimusta muun työnsä ohessa. Tutkijalta vaaditaan palavaa kiinnostusta tutkittavaa ilmiötä kohtaan sekä järjestelmällisyyttä ja kriittisyyttä tutkimuksen tekemisessä. Alan tutkimushankkeet toteutetaan usein ryhmätyönä. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkijat ovatkin hyvin verkostoituneita ja toimivat yhteistyössä yli yliopisto- ja kielirajojen.

Käännöstieteellinen tutkimus on usein niin sanottua perustutkimusta, joka ennen muuta hyödyttää yliopistollista opetusta ja lisää tietoa alan peruskysymyksistä ja -ilmiöistä. Tutkimuksen aihepiirejä ovat esimerkiksi kulttuurienvälinen viestintä, kääntämisen historia, käännöskielen lainalaisuudet, EU-tulkkaus ja EU:n käännöstoiminta, tietokoneohjelmien lokalisointi ja käytettävyys sekä kuvan ja sanan suhde kääntämisessä.

Alalle

Kääntämisen ja tulkkauksen ala on laaja ja monipuolinen. Töitä tehdään hyvin erilaisille asiakkaille ja työnantajille. Kirjallisen monikielisen viestinnän alalla voi erikoistua kirjallisuuden, asiatekstien, julkisoikeudellisten tekstien auktorisoituun tai audiovisuaalisen materiaalin kääntämiseen. Suullisen monikielisen viestinnän alalla taas voi erikoistua konferenssi-, oikeus- tai asioimistulkkaukseen. Toimialojen sisällä on myös omia, vielä tarkempia erikoisaloja. Monet (mutta eivät kaikki) kääntäjät ja tulkit työskentelevät useammalla toimialalla. Kannattaa huomata, että kääntäminen ja tulkkaus ovat kuitenkin melko erilaiset ammatit: läheskään kaikki kääntäjät eivät tulkkaa eivätkä läheskään kaikki tulkit tee käännöksiä.

Useat kääntäjät ja tulkit ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon käännöstieteestä tai jostain sen lähioppiaineesta, esimerkiksi filologiasta. Alalla toimii kuitenkin myös kääntäjiä ja tulkkeja, jotka ovat hankkineet ammattitaitonsa muuta kautta. Toisaalta taas monet alalle kouluttautuneet hakeutuvat töihin, joissa kääntäminen on vain yksi osa monipuolista toimenkuvaa.

Suomessa on suuri joukko pieniä yhden tai kahden tekijän käännöstoimistoja sekä itsensä yrittäjänä tai freelancerina työllistäviä kääntäjiä ja tulkkeja, mutta myös isoja kansainvälisiä käännöstoimistoja. Euroopan unionin tutkimuksen mukaan kielitoimiala on kasvutoimiala.

Opiskelu

Useimmat kääntäjät ja tulkit ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita alan ammattilaisia. Kääntämisen ja tulkkauksen opetusta annetaan yliopistoissa ympäri Suomen – Helsingissä, Joensuussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Opinnot sisältävät kääntämisen ja tulkkauksen käytännön ja teorian opiskelun lisäksi kohdekielen ja -kulttuurin sekä äidinkielen opintoja.

Kääntämisen ja tulkkauksen erikoisaloja voi opiskella eri tahoilla. Konferenssitulkiksi voi pätevöityä esimerkiksi yliopistojen räätälöidyissä erikoistumiskoulutuksissa. Asioimistulkkeja koulutetaan ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Kaunokirjalliseen ja audiovisuaaliseen kääntämiseen voi myös erikoistua yliopistoissa. Kirjallisuuden kääntämisen kursseja järjestävät lisäksi SKTL:n kirjallisuuden kääntäjien jaosto ja esimerkiksi Oriveden opisto.

Opintojen lomassa kannattaa olla jo aktiivinen ja perehtyä kääntämis- ja tulkkausalan markkinoihin ja mahdollisiin toimeksiantajiin. Kontaktien luominen alan yrityksiin ja kokeneisiin kääntäjiin ja tulkkeihin on aina hyödyllistä. Opintojen aikana kannattaa myös hankkia mahdollisimman paljon käytännön harjoitusta, mieluiten hieman kokeneemman kollegan ohjauksessa.

SKTL edistää ammattimaisuutta alalla. Voit liittyä Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon jo opiskelijana, jolloin saat paljon arvokkaita neuvoja alalla toimimisesta, tapaat alan ammattilaisia ja pääset osallistumaan liiton koulutuksiin ja tapahtumiin.

Erinomaisen kielitaidon lisäksi kääntäjä ja tulkki tarvitsevat monia muita taitoja ja ominaisuuksia.

Koulutusyksiköt

Yliopistokoulutus

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopistossa voi opiskella englannin, saksan, venäjän ja ruotsin kääntämistä pääaineena. Lisäksi käännöstieteestä sekä tulkkauksesta voi suorittaa sivuaineopinnot.

Joensuun yliopisto

Joensuun yliopistossa tarjotaan englannin, saksan ja venäjän kielen ja kääntämisen opetusta. Lisäksi käännöstiedettä voi opiskella sivuaineena.

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistossa voi opiskella monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmassa kääntämistä ja tulkkausta. Koulutusohjelmassa tarjotaan opetusta englannin, saksan ja venäjän kielestä (B-kielet), C-kielenä voi opiskella edellä mainittujen kielten lisäksi ranskaa ja ruotsia. Erikoistumisopintoja voi tehdä mm. kaunokirjallisesta ja audiovisuaalisesta kääntämisestä, tulkkausviestinnästä ja tekniikan kääntämisestä ja lokalisoinnista. Tampereen yliopistossa on myös mahdollista suorittaa yleisen käännöstieteen sivuaineopinnot.

Turun yliopisto

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteen laitoksella voi opiskella englannin, ranskan ja saksan kääntämistä ja tulkkausta sekä espanjan ja italian kääntämistä.

Turun yliopisto tarjoaa konferenssitulkkien erikoistumiskoulutusta. Yliopistolla järjestetään myös tulkkauksen täydennyskoulutusta.

Vaasan yliopisto

Vaasan yliopistossa voi opiskella englannin kielen yhtenä erikoisalana kääntämistä ja kulttuurisidonnaista käännöstutkimusta. Myös ruotsin kielen opetuksen yksi painopisteistä on kääntäminen. Yliopistossa järjestetään lisäksi tulkkauksen kursseja.

Muita kouluttautumismahdollisuuksia

Puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa järjestetään ajoittain kääntäjien ja tulkkien täydennyskoulutusta.

Opintojen jälkeen

Kääntäjän ja tulkin työssä on oltava oma-aloitteinen, aktiivinen ja kehitettävä itse omaa osaamistaan. SKTL järjestää jäsenilleen ammattitaitoa vahvistavaa koulutusta. Liiton jaostoissa kollegat pääsevät tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan alan haasteista.

Kirjallisuuden kääntäjäksi

Suurin osa kirjallisuuden kääntäjien toimeksiannoista tulee kustantamoilta. Kustantamot eivät järjestä erillisiä hakuja, joten käännöstöitä haluavan on lähetettävä käännösnäytteitä oma-aloitteisesti. Kustantamot eivät yleensä anna näytteistä palautetta, eivätkä välttämättä edes perehdy näytteisiin, ennen kuin uusia kääntäjiä tarvitaan.

Sekä kääntäjät että käännettävät teokset valitaan kustantamoissa, mutta mikään ei estä kääntäjää olemasta aktiivinen varsinkin, jos on kyse pienestä kustantamosta ja harvinaisesta aiheesta tai lähtökielestä. Kirjallisuuden kääntäjiä etsitään myös SKTL:n jäsenhaun kautta.

Uusia kääntäjiä valitessaan kustantamot teettävät lupaaviksi katsomillaan kääntäjillä myös tilattuja käännösnäytteitä. Niihin kannattaa panostaa, koska ne tutkitaan kustantamoissa tarkasti. Hyvin tehty näyte poikii luultavasti töitä ennemmin tai myöhemmin. Perinteisten kustantamoiden ja perinteisen kirjallisuuden lisäksi alalla on lukuisia kiinnostavia työnantajia ja toimijoita, alati kasvava kirjo tekstejä ja monenmoisia kirjallisia töitä ja tehtäviä.

Asiatekstinkääntäjäksi

Vastavalmistuneet kääntäjät hakeutuvat usein työsuhteisiksi kääntäjiksi käännös- ja viestintätoimistoihin, mutta myös freelance-kääntäjiksi tai toimeksiantosuhteisiksi kääntäjäyrittäjiksi.

Käännöstoimisto voikin olla hyvä kanava tutustua alan käytäntöihin ja hankkia kokemusta. Toimistot harjoittavat aktiivista rekrytointia ja etsivät kaiken aikaa uusia osaajia. Käännöstoimistoihin voi myös ottaa yhteyttä oma-aloitteisesti. Tie käännöstoimiston alihankkijaksi kääntäjäyrittäjänä kulkee usein koekäännösten kautta. Koekäännöksiin kannattaa siis suhtautua vakavasti. Käännöstoimistojen yhteystietoja löytyy esimerkiksi Suomen käännöstoimistojen liiton verkkosivuilta.

Vakituiset työsuhteet, joissa kääntäminen ja/tai tulkkaaminen on toimenkuvan pääsisältö, ovat käymässä harvinaisiksi. Valtion palveluksessa on edelleenkin kääntäjä-nimikkeellä toimivia asiantuntijoita, mutta yksityisissä yrityksissä toimenkuvaan on usein yhdistetty monia muita tehtäviä. Tehtävänimikkeet ovatkin kirjavia: assistentti, käännöskoordinaattori, kääntäjä-koordinaattori, kääntäjä-laatusihteeri, kääntäjä-projektipäällikkö, kääntäjä-toimittaja, kääntäjä-tulkki, kääntäjä-kouluttaja, lokalisointikoordinaattori, jne.

Av-kääntäjäksi

Av-kääntäjiä työllistävät paitsi isot mediatalot Yleisradio, MTV3 ja Nelonen, myös yksityiset käännöstoimistot, joista suurimpia ovat Pre-Text, SDI-Media ja Broadcast Text.

Yleisiä työntekijähakuja on harvoin - yleensä toimistoihin ja mediataloihin otetaan yhteyttä oma-aloitteisesti. Jos työntekijöitä tarvitaan, voi päästä tekemään koekäännöksen ja saada sitä kautta töitä palkkioperiaatteella. Vakituisia työntekijöitä palkataan harvakseltaan: yleensä vakituisen paikan saaminen edellyttää useamman vuoden työkokemusta.

Tulkiksi

Valmistumisen jälkeen nopein tapa saada jalansijaa kotimaan tulkkausmarkkinoilla on ottaa yhteyttä tulkkeja välittäviin toimistoihin ja asioimistulkkikeskuksiin. Konferenssitulkit voivat hakeutua myös Euroopan unionin toimielinten palvelukseen joko freelance- tai virkatulkeiksi. Varsinkin konferenssi- ja oikeustulkkeja etsitään usein myös SKTL:n jäsenhaun kautta.

Alan vaatimukset

Kääntäjiltä ja tulkeilta vaaditaan erinomaisen lähtö- ja kohdekielen osaamisen ja kulttuurituntemuksen lisäksi vankkaa yleissivistystä ja eritoten laajaa kiinnostusta ajankohtaisiin aiheisiin. Oleellista on myös hankkia hyvä tietotekniikkaosaaminen ja seurata teknologian kehitystä.

Kääntäjän ja tulkin työssä korostuu kyky ottaa asioista selvää. Kääntäjän eteen voi tulla mitä moninaisimpia tekstejä. Tiedonhankintataidot ovat myös tulkille erittäin tärkeitä, sillä tulkin työn olennainen osa on huolellinen ja monipuolinen valmistautuminen kulloiseenkin tulkkaustehtävään perehtymällä aihealueen sisältöön ja terminologiaan niin äidinkielellä kuin myös muilla tilanteessa tarvittavilla työkielillä.

Monet kääntäjät ja tulkit toimivat yrittäjinä, joten on tärkeää jo opiskeluvaiheessa tutustua yrittäjyyteen. Asiakasviestinnän hallitseminen on myös olennaista. Kääntäjän on oltava järjestelmällinen ja täsmällinen ja osattava suunnitella aikataulunsa pitäviksi. Tulkille tärkeitä ominaisuuksia ovat lisäksi sujuva ilmaisu- ja esiintymistaito.

Kääntäjän ja varsinkin tulkin työssä korostuu ryhmätyötaidon merkitys. Verkostoituminen on myös tärkeää. Kulttuurituntemuksen ja kielitaidon vahvistamisen vuoksi kääntäjälle ja tulkille on suositeltavaa oleskella ulkomailla omien kohdekielten kulttuureissa.

Hinnoittelu

Jos kääntäjä tai tulkki työskentelee työnantajan alaisena työsuhteessa, hän saa palkkaa. Kirjallisuuden ja asiatekstien kääntämisen sekä tulkkauksen alalla ei ole olemassa yleissitovaa työehtosopimusta, joka määrittelisi palkkatason. Av-alalla Yleisradiolle ja MTV3:lle kääännöksiä tekevät kuuluvat ns. Yhtyneet-sopimukseen, jossa määritellään myös näille toimijoille työsuhteisina freelancereina työskentelevien av-kääntäjien palkkiot.

Työsuhteessa työskentelevän työntekijän ennakonpidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista huolehtii työnantaja. Työnantaja määrittelee työn suorittamisen paikan ja antaa työvälineet työn suorittamista varten.

Työsopimusneuvotteluissa voi kysyä neuvoa ammattiliitoilta. SKTL ei ole ammattiliitto, vaan aatteellinen yhdistys.

Jos kääntäjä tai tulkki taas toimii verokorttifreelancerina, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä, hän ei saa palkkaa vaan palkkiota. Palkkion määräytyminen on sopimusasia: osapuolet voivat sopia siitä haluamallaan tavalla. Kilpailulainsäädännöllisistä syistä freelancereille ja yrittäjille ei saa antaa palkkiosuosituksia.

Yrittäjänä tai freelancerina työskentelevän kääntäjän tai tulkin on itse huolehdittava ennakonpidätyksistään, sosiaaliturvastaan ja vakuutuksistaan. Yrittäjänä tai freelancerina työskentelevä kääntäjä tai tulkki hankkii itse itselleen työvälineet ja työtilat ja huolehtii itse ammattitaitonsa kehittämisestä.

Ohjeita ja neuvoja yrityksen perustamisesta saat paikalliselta ELY-keskukseltasi.

Freelancerin ja yrittäjän on siis itse mietittävä, mikä on hänelle kannattava palkkio eli mikä on oma kannattavuusraja. SKTL:n suorittamien palkkiokyselyiden tuloksiin voit tutustua tällä sivulla. Kannattaa myös lukea artikkeli asiatekstikääntäjän kustannuslaskennasta.

Asiakkaan työkalupakki

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsenet ovat alan ammattilaisia. Parhaaseen lopputulokseen kaikkien osapuolten kannalta päästään silloin, kun työprojekti tehdään hyvässä yhteisymmärryksessä. Kääntäjät ja tulkit edistävät omalla ammattitaidollaan asiakkaidensa viestintätavoitteiden toteutumista.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsenhakemistosta voit etsiä sopivaa kääntäjää tai tulkkia eri kieliparien ja erikoisalojen mukaan. Ole yhteydessä suoraan kääntäjään tai tulkkiin; SKTL ei välitä käännös- ja tulkkauspalveluja.

Asiakkaana on hyvä ottaa huomioon, että

• laadukas käännös ei synny nappia painamalla, vaan kohtuullisesta aikataulusta on sovittava yhdessä kääntäjän kanssa.

• tulkin työajasta suurin osa kuluu tulkkaustilanteeseen valmistautumiseen, ja tulkki tarvitsee asiakkaalta lisätietoa ja -materiaalia yltääkseen parhaaseen lopputulokseen.

• kääntäjän tai tulkin kanssa on keskusteltava projektin mahdollisista muutoksista.

• kääntäjät ja tulkit ovat usein korkeakoulutettuja alan ammattilaisia, jotka ansaitsevat ammattityöstä heille kuuluvan palkkion.

• kääntäjät ja tulkit tekevät työnsä luottamuksellisesti.

• kääntäjät ja tulkit ottavat mielellään vastaan palautetta.

A guide to buying translations

Translation

getting it right

Institute of Translation

& Interpreting

SFT

Société

Française des

Traducteurs

BUNDESVERBAND

DER DOLMETSCHER

UND ÜBERSETZER

e.V. (BDÜ)

For non-linguists, buying

in translation is often a

source of frustration.

The suggestions in this

brochure are aimed at

reducing stress.

Does it really need to be translated?

Rather than blindly translate documents in full – hundreds of pages – decide

with your client (or sales team) which information is actually required. You can

generally axe padding, including self-congratulatory prose and lists of all the inhouse

departments that have worked to make the product a success. Your foreign

clients/partners do not know and do not care. Such passages can even be

counterproductive, making your company appear self-centred and arrogant.

In 1999, a financial institution in France trimmed a 500-page user manual down

to 230 pages with the help of an expert translator, who identified redundancies

and sections that did not apply to foreign clients – before starting the translation

proper.

A firm of patent lawyers in California regularly calls in a specialist translator

to scan Japanese patent documents and give a quick oral summary; together

lawyers and translator then determine which documents need to be fully translated.

Translate only relevant sections of existing documents, or produce shorter

documents in your own language and have these translated.

A picture is worth a thousand words

Take the burden off the words.

Judicious use of maps, pictograms and diagrams can be far more effective with

international readers than literary ramblings and hyper-technical descriptions.

Your translator’s job will be easier; there will be less risk of stumbling over the

precise technical term. And your translation bill will probably be lower.

Swedish furniture & housewares giant Ikea has 159 stores in 29 countries representing

17 different languages. It uses largely word-free diagrams to guide

customers through kit assembly. 80% of instructions are pictures only; the

remaining 20% require text to communicate safety aspects.

In 2001, Heathrow Airport moved 60.4 million travellers from all parts of the world

through its four terminals using internationally-recognised pictograms.

Only use text when you have to, or when it is the most effective means of

getting your message across.

Translation, interpreting

– what‘s the difference?

Translation is written,

whereas interpreting is

spoken.

Think international from the start

Avoid culture-bound clichés. References to your national sport may well fall

flat. Ditto literary/cultural metaphors. Tread carefully with references to parts of

the human body, viewed differently by different cultures.

For written documents, don’t box yourself in by linking your pitch to visuals that

may not carry the same meaning outside your native country – forcing translators

to resort to cumbersome wordplay and workarounds.

In January 1998 PM Tony Blair told a group of Japanese businessmen that

his government intended to go “the full monty” in putting the UK economy

on a sound footing. Blank faces: the film had not yet been released in Japan.

(Decades earlier, Field Marshal Montgomery had flummoxed BBC foreignlanguage

services with a cricket metaphor: “we’ll hit them for six!” he told his

troops on the eve of the battle of El Alamein).

Keep some local flavour if you like, but check with your foreign-text

team to make sure that adaptation is possible. For written documents,

be sure to include international calling codes for telephone and fax.

How much will it cost?

Translation prices range from 1 to 10, and while high prices do not necessarily

guarantee high quality, we respectfully submit that below a certain level you are

unlikely to receive a text that does credit to your company and its products. If

translators are netting little more than a babysitter, they are unlikely to be tracking

your market with the attention it deserves.

Be realistic. How many pages can a translator produce an hour? How much time

do you expect him or her to spend crafting the text that will promote your product

or service? (How much time did your team spend producing the original?).

When choosing a supplier, calculate how much you have spent to develop the

product or services you want to promote outside your country. If you cannot

afford a professional translation, perhaps you are not ready for the international

market yet.

The added value that a translation company offers (translator selection,

project management, quality control, file conversions, standardised

presentation of multilingual projects, etc.) also has a price-tag, but can

save you hours of work.

How important is style?

Some translations are no-hopers from the start.

Tehao Rechargeable shaver RCCW-320: Smuggle the razor blade (reference

value around 400 g) on your muscle vertically. Then drag your skin and shave

back slowly.

Often these are raw machine translation, or the work of non-native speakers

struggling away with a grammar book in one hand and a dictionary in the other.

They are good for a laugh.

Other translations are technically accurate, yet the sentences do not flow as

smoothly as they might; word order or choice of vocabulary may be unduly influenced

by the original language. They are not particularly effective for selling,

but may be good enough for readers who know the subject and can – or have

time to – read between the lines.

Many translators/translation companies often supply “for-information”

translation as standard work, rather than a “rewrite” or “adaptation”.

To avoid misunderstanding, clarify this up front. Get it in writing.

Specialists will often refer to

accurate yet unpolished work

as for-information translation.

It can generally be produced

faster and more cheaply than

for-publication work.

However if you are trying to

sell or persuade, or if image is

important to you, it will probably

not be enough.

Resist the temptation to do it yourself

Speaking is not writing. Oral fluency does not guarantee smooth, stylish writing.

Even if you regularly negotiate successfully in French, German or Spanish, and

spend lots of time in the countries where those languages are spoken, 99 times

out of 100 your written command of a foreign language will be immediately

recognisable as “foreign”.

This may or may not be important.

It may not be important if (1) your main selling point is price (price-driven

clients will put up with a lot if they manage to understand the basics) or (2)

you want to emphasise a certain foreignness (think Yves Montand & Maurice

Chevalier, ma chérie).

If you wish to project an international image, you will probably be better

served by a less ethnic approach. In many cultures, awkward or sloppy

use of the local language – especially by a native English speaker – is

not amusing. It is insulting.

Finalise your text before starting

the translation

Tempting as it may be to get your translation project rolling

as quickly as possible, having translators work from a draft-inprogress

will almost always be more time-consuming – hence

more expensive (and probably more frustrating) – than waiting

for the final text to be ready. Worse yet: the more versions you

have, the more likely it is that errors will creep into the final

version.

Sometimes you have no choice. Sometimes deadlines are so tight that

work on the translation must begin before you’ve finalised the original

text. If this is the case, be sure to time and date-stamp each version and

mark changes from one version to the next clearly for your translators.

What about machine translation?

If you are pressed for time and want to get the gist of something for your own

use (inbound), machine translation may be helpful. It is certainly fast. And you

can’t get much cheaper than free.

As a general rule of thumb, do not use raw machine translation for anything

outbound without the express agreement of your clients. It is simply not suitable:

you run the risk of looking inarticulate. And stupid.

Careful editing of machine output by skilled human translators is one option,

although not all translators will accept such assignments. Many insist that

texts generated by computer programs are so skewed it is faster to start from

scratch.

A French company used MT to produce its accounts (Nov. 2000): la clôture mensuelle

became “The Monthly Fence” (aka Month-end); positionnement chrono

journal: “positioning stopwatch newspaper” (ledger log position).

Back to the drawing board.

Some translation providers have developed proprietary software for

specific language pairs and subjects; their gisting will be much better

than any of the £99.99 off-the-shelf packages. But it will not be free, and

for all but a handful of cases will still need human revision.

(A Closer Look, 10/00)

In October 2000, the Wall Street Journal gave

two free online automatic translation services

a test run and concluded:

“These services are passable for travelers or

for those wanting to translate a letter from a

distant cousin. I definitely wouldn’t use them

for business or anything that remotely requires

accuracy.”

Tell the translator what it’s for

A speech is not a web site. A sales brochure is not a catalogue entry. A graph

heading is not a directional sign. An article in The News of the World is not a

prospectus for an Initial Public Offering.

Style, pronounceability, word choice, phrasing and sentence length – all will

vary, depending on where your text will appear and what you want it to achieve.

An experienced translator will probably ask you for this information; make sure

you know yourself.

In 1999, French utility Electricité de France spent over £100,000 on ad space for

a full-page ode to its expertise in a range of premium press vehicles. A clumsy

English text was sharply at odds with the international image the company

sought to project [“EdF offers competitive energetic solutions”]. The translation

provider, who had received no brief (and hadn’t asked), had churned out what

it assumed was an in-house memo.

Cost of translation: under £60.

Be sure to tell your translator what your text is for, so that s/he can

prepare a foreign-language version with maximum impact for that particular

audience and vector.

Teachers & academics: at your peril

For many companies faced with foreign-language texts, the first stop is the language

department of a local school or university. While this may – sometimes

– work for inbound translation (i.e., when you want to find out what the other

guys are up to), it is extremely risky for promotional texts.

Teaching a foreign language is a demanding activity that requires a special set

of skills. These are rarely the same as those needed to produce a smooth, stylish

translation. The risks are even greater if you opt for student translators, which

may seem like a nice, inexpensive option.

Q: Would you approve of medical students performing minor operations

to pay their way through medical school? (Would you describe your

brochure/letter/annual report/speech as “minor”?) Would you have your

company’s financial statements prepared by business students to save

money?

Professional translators work into

their native language

If you want your catalogue translated into German and Russian, the work will

be done by a native German speaker and a native Russian speaker. Native

English-speakers translate from foreign languages into English.

As a translation buyer, you may not be aware of this, but a translator who flouts

this basic rule is likely to be ignorant of other important quality issues as well.

OK, there are exceptions. But not many. If your supplier claims to be one of

them, ask to see something he or she has done. If it is factually accurate and

reads well, and if the translator guarantees equivalent quality for your text

– why not? Sometimes a translator with particular subject-matter expertise

may agree to work into what is for him or her a foreign language. In this case,

the translation must be carefully edited – and not just glanced through – by a

language-sensitive native speaker before it goes to press.

Do translators living outside their home country lose touch with their

native tongue? At the bottom end of the market, perhaps. But expert

linguists make a point of keeping their language skills up to scratch

wherever they are.

What language do your readers speak?

Spanish for clients in Madrid or in Mexico City? UK English or US English?

Liaise with your foreign partners to find out precisely what is needed.

In 1999, the US Department of Housing and Urban Development ordered a

“creole” translation of an 8-page brochure. The text was erroneously translated

into a Jamaican-style patois that started “Yuh as a rezedent ave di rights ahn

di rispansabilities to elp mek yuh HUD-asisted owzing ah behta owme fi yuh

ahn yuh fambily”. “Total garbage, of no use to anyone in the Caribbean,”

said a Jamaican embassy spokesman in Washington. All Jamaican government

documents are printed in standard English. “We find this extremely offensive,”

he added.

Register is also important. German for doctors and medical personnel, or for

healthcare consumers? Are you selling shoe polish in the third world or investment

funds out of Luxembourg?

Speak your readers’ language. Put yourself in their shoes, and zero in

on how your products and services can serve their needs. Be concrete.

Be specific. (The same applies to source-language promotional materials,

of course).

An inquisitive translator is good news

No one reads your texts more carefully than your translator. Along the way, he

or she is likely to identify fuzzy bits – sections where clarification is needed. This

is good news for you, since it will allow you to improve your original.

A European video-games specialist notes that management did not really

understand their own stock-options policy until an English translation was

commissioned: the translator asked many questions and delivered a version far

clearer than the original.

“We try to wait for our texts to come back from the translators before going

to press with the original French,” says the chief economist of a major bank

in Paris. “The reason is simple: our translators track our subjects closely. Their

critical eye helps us identify weak spots in the original.”

Ideally, translators strip down your sentences entirely before creating

new ones in the target language. Good translators ask questions along

the way.

The more technical your subject,

the more important it is that your

translators know it inside out

If you supply basic information to five native speakers of any language and ask

them each to write up a 100-word product description, you will get five texts,

some clearer and more readable than others. People familiar with the subject are

likely to produce a better text. The same applies to translators.

You will get best results from developing an on-going relationship with a translator

or team of translators. The longer you work with them and the better they

understand your business philosophy, strategy and products, the more effective

their texts will be.

Whenever possible, know your translators – not just the project managers, but

the translators themselves, the people who actually produce your texts. And make

sure they know you.

Talk to your translators. They should be at home with the subjects they

translate; if not, it’s time to change suppliers. Translators should not be

learning the subject at your expense, unless you have expressly agreed

to this.

The home stretch: have typeset copy

proofread by your translator

Always. Even if you have a sound procedure in place, with reliable translation

providers who know your company inside out, last-minute additions (headings,

captions, word changes) by well-meaning non-linguists can sabotage an otherwise

effective document.

“Skeletons of Mothers (Foreign Companies)” reads one heading on the Tokyo

Stock Exchange web site. The page itself is a well-translated outline of listing

information for foreign companies. The stumble appears to have occurred

when a non-native English speaker stepped in, dictionary in hand, as deadlines

loomed: true, honegumi (literally “bone/assembly”) can be rendered “skeleton”,

but in this context would be “outline” or “summary”. “Mothers”? The market

segment concerned is for high-growth companies that need “nurturing”.

“Beware: there are two stops at Roissy/Charles-de-Gaulle airport” warns a sign

in the rail link to the international airport north of Paris.

Be sure to have a language-sensitive native speaker on hand to vet final

fiddling. For the same reason, do not finalise changes to foreign texts by

telephone. They are almost always misheard.

Typographical conventions vary from one

language to the next

Many printers and office staff are not aware of this – or do not take it seriously

– and may automatically “adjust” foreign-language texts to bring them into line

with their own standards.

Thus, French has a space between a word and the colon that follows, and writes

quotation marks « ». In German, nouns take capital letters. In Spanish and

French, neither months nor days of the week take an initial capital. Oh, and

never type just an “n” when Spanish requires an “ñ”…

A bilingual banner in the US celebrated 100 anos of municipal history. Año is

year; ano is anus.

“No Electioneering allowed within 100 feet of a polling place,” said another

sign. The monolingual typesetter opted to leave out accents when using full

caps in Spanish, and composed “ELECTORAL BELL” (CAMPANA) instead of

“ELECTORAL CAMPAIGN” (CAMPAÑA). (Would you leave out the squiggle

from the letter Q? What a ouestion!).

Even if each typesetting glitch is minor, the cumulative effect is to put

foreign-language readers off. Respect the typographical conventions of

the language you are working into.

Translators and bilinguals:

look closer

Professional translators are first and foremost writers, capable of producing

texts that read well in the target language. They are generally fluent in their

source language(s) as well. Most important of all, they are effective bridges between

the languages they work in; they can render the message of the original

text, with appropriate style and terminology, in their native language.

Bilingualism is something else. Bilinguals speak two languages fluently, but

are not necessarily good at moving information between the two, especially in

writing. And experience shows that many people described as bilingual overestimate

their communication skills altogether.

In 2000, Lina’s, a pricey French sandwich chain, advertised for franchisees

abroad with a text concocted by a self-proclaimed bilingual employee. Slogan:

“Tomorrow, we will expect on your dynamism.” Response: zero.

Bilingualism on its own is not a guarantee of written fluency or skill in

translation.

“Technical terms pose few

translation problems” A widely-held myth.

True, scientific nomenclature in fields like botany, zoology, etc. is both rigorous

and international – when properly used. And an illustrated parts list in, say, a

tank maintenance manual, will normally be fairly straightforward to translate.

Yet specialists writing on technological subjects in their own language are just

as prone to errors, overuse of synonyms and awkward changes of register as

any other type of writer.

Technical translators, like other translators, must be on their toes to ensure

that their output reads at least as well as the original, and sometimes better

– hardly surprising, since it benefits from the concentration, skills and thinking

of a second specialist.

Incorrect use of technical terms often means that a translator is in over his/her

head. One solution is to use in-house subject-matter specialists to provide vocabulary

and background materials up front, and to vet final copy.

Always arrange a final pass by a professional translator to double-check

grammar, syntax and style before going to press, especially if your subjectmatter

experts are not native speakers.

Choosing a supplier

Glossy brochures and earnest and/or hard-hitting sales pitches aside, you must

get an accurate idea of the work that potential translation providers can do.

Ask for samples of documents they have translated – not just client names, but

specific texts they have produced and are pleased with. If a supplier is bidding

on a foreign-language version of your web site, ask to see web sites they have

already produced. Ditto brochures and speeches. Run samples past a trusted,

language-sensitive native speaker (perhaps a foreign subsidiary or partner) for

an opinion.

If suppliers have been in business for several years and cannot show you any

work they are pleased with, you are in trouble (so are they).

Tell translation suppliers that their name(s) will appear alongside photo and

printer credits on the document they produce.

Printing translator credits in your document costs nothing and encourages

suppliers to deliver top-quality work. Note: translators may insist

on signing off proofs to protect their reputations from fiddling at your

end. This is in everyone’s best interest. Accept immediately.

Plan ahead: if your company has its eye

on markets abroad, start looking for

translation talent now. And once you

begin producing texts for translation,

give your translators as much lead time

as possible. Take control of the controllable:

consider producing an in-house

glossary. (This is an excellent means of

introducing greater consistency in your

source texts, incidentally). Work with

translators and in-house staff to develop

a bilingual version.

Horses for courses

For publication, for information, machine translation, gisting – what kind of

translation (and budget) do you need?

One approach: calculate how many people will be reading your texts (nationwide

press campaign or in-house memo for a team of 12?). How would a seriously

flawed translation affect your corporate image and/or legal liability?

Now take another look at your budget.

Translation is an industry of niche markets. Even the “for publication” category

covers a broad spectrum of services and suppliers, commanding an equally wide

range of prices. The team that did a perfect job on your software manuals is not

necessarily the right one to translate your company’s annual report.

For ads in glossy magazines and expensive directional signs, it makes

sense to buy premium text. For in-house memos, or documents with limited

circulation, a less polished (and less expensive) option may be fine.

Text: Chris Durban

Editor/Design: Antonio Aparicio

© A. Aparicio & C. Durban 2006

Get involved

With translation, the fastest way to get caught out is to wash your hands of

the whole process. If you do not invest time to brief your suppliers, there is little

chance that you will get what you want or need.

It may take only 10 minutes longer than telling your secretary to “get this translated”,

but if the right person spends those 10 minutes chatting to the translator

(or even the project manager), you will probably save money and stress further

down the line.

Institute of Translation & Interpreting

Tel +44 (0)1908 325250. www.iti.org.uk Email: info@iti.org.uk

CILT, the National Centre for Languages

Tel +44 (0)20 7379 5101 and e-mail info@cilt.org.uk www.cilt.org.uk

Société Française des Traducteurs

Tel +33 1 48 78 43 32. www.sft.fr Email: sft@sft.fr

BDÜ - Bundesverband der Dolmetscher und Übersetzer e.V.

Tel +49 30 88712830. http://www.bdue.de

ASTTI - Swiss Association of Translators, Terminologists and Interpreters

Tel +41 (0)31 313 88 10. www.astti.ch Email: astti@astti.ch

There are hundreds of ways a translation

project can go off track:

ridiculous deadlines, ambiguities in

source text amplified by the translator

not asking questions, misapplied MT

(machine translation), no proofreading

of typeset text by a native

speaker, blissful unawareness of an

over-confident translator operating

in a vacuum, poor coordination of

large projects, poor cheap freelance

translator, poor expensive freelance

translator, poor cheap translation

company, poor expensive translation

company, no client input, and on and

on. By applying even half the

tips in this guide, you will

improve your chances of getting

a translation that works.

SFT

Société

Française des

Traducteurs

BUNDESVERBAND

DER DOLMETSCHER

UND ÜBERSETZER

e.V. (BDÜ)

Institute of Translation

& Interpreting

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman