HUNAIN JA YLIMIELISYYDEN KATKERA HINTA

Islam alkoi kukoistaa Mekassa ja muslimien asema vahvistui päivä päivältä. Mekan eteläpuolella eleli kuitenkin awazimin sotaisa heimo, joka ei ollut omaksunut islamia. Nämä tekivät sopimuksen Thaqifin, Herään toisen tai filaisheimon, kanssa. Sopimuksessa nämä sitoutuivat yhdessä taistelemaan muslimeita vastaan ja tuhoamaan nämä, ennenkuin uusi uskonto valtaisi koko arabian. Thaqifit, jotka olivat kuuluja rohkeudestaan, saivat piankin ylipuhuttua muut Ta'if in alueen heimot puolelleen. Tehoava vetoomus kuului: "Katsokaa mitä on tapahtumassa! Mikäli Qureish, heimoista suurin on kaatunut Muhammedin syliin, on vain ajan kysymys kun olemme itse samassa tilanteessa. Meidän on iskettävä ennen kuin muslimit saavat valtansa Mekassa vakiinnutettua ja taakseen koko Qureishin täyden tuen. Liittoutuman komentajana toimi heimopäällikkö ja peloton soturi, Malik ibn 'Awf. Hänen suunnitelmansa kuului: "Meidän on lähdettävä sotaan perheinemme, otettava mukaan koko omaisuutemme - teltat, karjat, kaikki. Silloin yksikään ei uskalla luistaa taistelusta." Suunnitelma sai kaikkien kannatuksen. Vain yksi ainoa mies, sokea Dorayd, ei hyväksynyt ajatusta. Hän oli itse aikoinaan ollut urhea soturi, joka laajan kokemuksensa vuoksi kulki mukana neuvonantajana. "En pidä Malikin suunnitelmasta", hän julisti. "Jos mies on niin raukkamainen, että lipeää taistelusta, kuka takaa etteikö hän jätä myös perhettään pulaan? Sitäpaitsi naisista ja lapsista on ylimääräistä vaivaa ja vastusta taistelukentällä. Mikäli häviämme, kaikki omaisuutemme joutuu vihollisten käsiin." Malik ei piitannut neuvosta, vaan piti kiinni alkuperäisestä suunnitelmastaan. Kun Profeetta (SAWS) sai kuulla vihollisten suunnitelmista, hän koki olevansa pakotettu taisteluun. Armeija koottiin ja sai käskyn edetä kohti Ta'if ia. Hänen joukkojensa vahvuus oli kaksitoistatuhatta vihollisen vain neljätuhatta. Ylivoima sai muslimit ylimielisesti toteamaan: "Meitä Hei kukaan voi voittaa!" Kun Profeetta (SAWS) kuuli tämän, hän tajusi ylimielisyyden vallanneen muslimien mielet. Siinä mielentilassa heillä ei olisi menestystä. Hän varoitti miehiään: "Luottakaa Allahiin, älkääkä omiin voimiinne." Tuli aika taistella. Muslimiarmeija eteni pitkin unainiin johtavaa, kapeaa polkua. Polku työntyi kielekkeisten kallioitten väliseen solaan, jossa Hawazin, yhdessä muiden heimojen kanssa, oli asemissa. Oli varhainen aamu, päivä ei vielä ollut valjennut. Muslimit eivät tienneet, että Hawazinin sotilaat olivat pimeyden turvin kiivenneet ylös kallioille väijytykseen, odottelemaan muslimeita. Kun muslimijoukot olivat työntyneet kapeaan solaan, Hawazinilaiset sulkivat heidät mottiin. Aluksi heidän päälleen satoi kivenjärkäleitä, niitä seurasi nuoli- ja keihässade; lopuksi miekkamiehet kävivät heidän kimppuunsa. Hämmennys ja pakokauhu valtasi muslimit, jotka säntäsivät suinpäin pakoon. Profeetta (SAWS) oli katkerasti pettynyt nähdessään miestensä paniikin ja paon. Hän pysytteli kuitenkin tyynesti komentopaikallaan yhdessä Abu Bakrin, 'Alin, setänsä al-'Abbasin ja muutamien muiden kanssa. Al-'Abbas astui puhuttelemaan miehiä, käskien näitä palaamaan takaisin ja olemaan jättämättä Profeettaa (SAWS). Häpeä valtasi miehet, heidän tajutessaan käyttäytymisensä raukkamaisuuden ja Profeetan (SAWS) seisomassa lähes yksinään vihollista vastassa. He ryhdistäytyivät ja palasivat pikapikaa taistelurintamaan. Silloin Allah lähetti Havuksi enkelinsä - 'vastustajan, jota ette voi nähdä'. Seurasi kiivas taistelu. Muslimisoturit rynnivät eteenpäin, kamppaillen raivoisasti, onnistuen työntämään Hawazinilaiset solatieltä sen takaiseen laaksoon. Taistelusta tuli pitkä ja uuvuttava. Päivän kallistuttua iltaan, muslimit olivat päässeet voitolle. Sitä ennen heidän oli kuitenkin ollut opeteltava ylimielisyydestä saamansa, ankara läksy. Kävi juuri niin kuin vanha soturi oli ennustanut: tappiolle joutunut vihollinen pakeni jättäen perheensä ja omaisuutensa vastustajansa käsiin. Myöhemmin näiden johtajat, yhtä lukuunottamatta, palasivat pyytämään näitä takaisin ja julistautumaan muslimeiksi. Profeetta (SAWS) antoi näille anteeksi, sallien perheitten palata. Omaisuus jäi kuitenkin sotasaaliiksi. Poikeuksen teki Hawazinien johtaja. Hän pakeni Ta'ifiin, jonka linnoitukseen hän asettui puolustusasemiin. Muslimit ajoivat häntä takaa ja piirittivät kaupunkia kolmisen viikkoa. He tekivät useita yrityksiä tunkeutua linnoitukseen. Yritykset maksoivat monia ihmishenkiä, joten Profeetta (SAWS) määräsi joukkonsa vetäytymään. Tarina ei kuitenkaan pääty tähän vähän myöhemmin myös Hawazinilaiset, monien muiden heimojen mukana, tulivat esiin ja julistautuivat muslimeiksi. Heidän joukossaan oli myös Malik ibn Awf, sotaretken johtaja. Hänestä Profeetta (SAWS) teki noiden heimojen johtajan. Profeetta (SAWS) jakoi Hunainin laakson taistelusta kertyneen sotasaaliin qureishilaisten ja beduiiniheimojen kesken. Medinan Ansarit, Profeetan ainoat tukijat Mekan valtausta edeltäneinä vuosina sinä, jäivät ilman sotasaalista. Nämä loukkaantuivat ja kävivät valittamassa asiaa Profeetalle (SAWS). Tämä virkkoi heille: "Mitä oikein kuulen? Ajatteletteko pahaa minusta? Enkö tullut luoksenne silloin kun ette vielä tunteneet totuutta; eikö Allah olekin johdattanut teitä; hän teki teistä, jotka olitte köyhiä rikkaita; eikö Hän pehmittänyt sydämenne silloin kun olitte vielä Allahin vihollisia? Ahnehditteko sitä maallista mammonaa, jota minun on nyt käytettävä voittaakseni ihmisten luottamuksen niin, että saatan johtaa heidät islamiin? Eikö islam todellakaan riitä teille? Eikö teitä ilahduta viedä mukananne Medinaan Allahin Lähettiläs, kun toisten on tyytyminen pelkkiin elukoihin?" Tämän kuultuaan katumus valtasi heidät ja he alkoivat itkeä. Mitä suurimmalla nöyryydellä ja kunnioituksella, heidän edusmiehensä virkkoi: "Olemme todellakin hyvin tyytyväisiä saadessamme lahjaksi Allahin Lähettilään." Olisiko meidänkin syytä kysyä itseltämme samat kysymykset. Eikö meitäkin ole siunattu Profeetta Muhammedilla (SAWS) ja Kirjalla, jotka ovat oppainamme kaikissa niissä kysymyksissä, joilla on iätikestävää arvoa? Eikö tämä olekin paljon arvokkaampaa kuin tämän maailman rikkauksien ja ilojen haikailu? Pian tämän jälkeen Ansarit palasivat, Profeetta (SAWS) mukanaan, Medinaan. Hän olisi voinut jäädä omiensa pariin Mekkaan ja elää siellä päiviensä lopuun, mutta hän piti lupauksensa jatkaa elämistään medinalaisten parissa, joka oli näille mitä suurin siunaus.

Allah on auttanut teitä usein ja hän auttoi myös Hunainin taistelussa, kun teidän lukumääränne ihastutti teitä, mutta se ei auttanut teitä laisinkaan, vaan maa avaruudessaan tuntui teistä ahtaalta, ja te käänsitte selkänne. Silloin Allah lähetti säkinänsä Profeetalleen ja uskoville ja Hän lähetti joukkoja, joita te ette voineet nähdä, ja rankaisi uskottomia. Tämä oli uskottomien palkka. Tämän jälkeen Allah suo Harmonsa, kenelle tahtoo, Allah on Anteeksiantava, Armelias.

Koraani 9:25-26

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman