ASIOIMISTULKIN AMMATTISÄÄNNÖSTÖ
Asioimistulkkaus on viranomaisen tai yksityisen tahon ja asiakkaan välisen asioimisdialogin
(haastattelun, kuulustelun, neuvottelun, tiedustelun, selvitys- ja tiedonvälityskeskustelun jne.)
tulkkausta. Tulkkaus on yleensä peräkkäistulkkausta, mutta se voi olla myös
samanaikaistulkkausta. Asioimistilanteisiin voi liittyä myös monologeja (esitelmä, luento,
juhlapuhe, tiedoksianto jne.)
Asioimistulkilla (josta säännöstöstä käytetään sanaa "tulkki") tarkoitetaan henkilöä, joka
toimii tulkkina edellä määritellyissä asioimistulkkaustilanteissa.
1) Tätä ammattisäännöstöä sovelletaan, mikäli laki tai asetukset eivät toisin määrää.
2) Tulkilla on vaitiolovelvollisuus.
3) Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta.
4) Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole tarpeellista pätevyyttä tai
jossa hän on jäävi.
5) Tulkki ei hyväksy toimeksiantoa, josta on haittaa tulkkien ammattikunnalle tai joka
vähentää sen arvostusta.
6) Tulkki on solidaarinen ammattikuntaansa kohtaan.
7) Tulkki varmistaa, että työolosuhteet ovat tulkkaukseen soveltuvat.
8) Tulkki tekee etukäteen kirjallisen sopimuksen tulkkaustoimeksiannosta ottaen ensisijaisesti
huomioon liittojen suositukset. Ellei kirjallinen sopimus ole mahdollinen,
tulkki ja toimeksiantaja voivat tehdä sopimuksen suullisesti.
9) Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa.
10) Tulkki pyrkii kattavaan tulkkaukseen, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään
asiaankuulumatonta.
11) Tulkki pysyttelee puolueettoman ja ulkopuolisena eikä anna henkilökohtaisten asenteidensa
tai mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä.
12) Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä.
13) Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muita kuin
tulkkaustehtäviä.
14) Tulkki käyttäytyy toimeksiannon yhteydessä tilanteen luonteen huomioiden.
15) Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.
Ammattisäännöstön laadintaan ovat osallistuneet Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry,
Kääntäjien ammattijärjestö ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry,
Helsingin seudun asioimistulkkikeskus, Turun seudun tulkkikeskus ja Lingua Nordica Oy.
ASIOIMISTULKKAUSOHJEET
JOHDANTO
Tämän oppaan on tarkoitus selkeyttää asioimistulkin ammattisäännöstöä, jotta tulkin ja
muiden asianosaisten välinen yhteistyö asioimistulkkaustilanteessa sujuu mahdollisimman
hyvin. Ammattisäännöstön ja Asiomistulkkausohjeiden laadintaan ovat osallistuneet Suomen
kääntäjien ja tulkkien liitto ry, Kääntäjien ammattijärjestö ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen
Viittomakielen Tulkit ry, Helsingin seudun asioimistulkkikeskus, Turun seudun tulkkikeskus
ja Lingua Nordica Oy.
Kiitämme lehtori Kaarina Hietasta Tampereen yliopiston käännöstieteen laitokselta arvokkaasta
asiantuntija-avusta.
Ammattisäännöstö ja Asioimistulkkausohjeet ovat julkisia. Suomen kääntäjien ja tulkkien
liitto ry:n, Kääntäjien ammattijärjestö ry:n ja Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n jäsenten
tulee toiminnassaan noudattaa näitä ohjeita ja levittää niistä tietoa ammattikuntansa ja
asiakkaittensa keskuudessa siten, että myös tulkkien asiakkaat tuntevat asioimistulkkien työtä
ohjaavat periaatteet.
YLEISTÄ
Ammattisäännöstö ja Asiomistulkkausohjeet on laadittu edistämään yksilöiden kielellisen
tasa-arvon toteutumista asioitaessa viranomaisten kanssa.
Milloin asioimistulkkia tarvitaan ja mitä asioimistulkkaus on:
Tulkkia tarvitaan, kun henkilöillä ei ole yhteistä kieltä. Tulkin avulla pyritään luomaan
ymmärtämisen edellytykset kieli- ja kulttuurimuurista huolimatta. Tulkki luo siis omalta
osaltaan tasa-arvoa tulkattaviensa välille, kun kumpikin voi ilmaista itseään niin rikkaasti
ja vivahteikkaasti kuin vain äidinkielellä voi. Tulkkauksen avulla henkilö kykenee täysivaltaisesti
huolehtimaan velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Ammattinsa taitavan tulkin avulla myös viranomaisilla on mahdollisuus päätyä
oikeudenmukaisiin ratkaisuihin silloinkin, kun he eivät ymmärrä asiakkaan kieltä eivätkä
tunne riittävästi hänen kulttuuritaustaansa. Tulkkauksen avulla voidaan tehdään oikeudenmukaisia
ja yksilön kannalta elintärkeitä käytännöllisiä ja oikeudellisia päätöksiä.
Asioimistulkkaus merkitsee tulkkausta esimerkiksi maahanmuuttajan ja suomalaisen
viranomaisen välillä. Sitä tarvitaan päivittäisessä arkielämässä, esimerkiksi koulunkäynnissä
tai lääkärin vastaanotolla. Useimmiten on kuitenkin kysymys tilanteista, joilla voi olla
koko elämän kannalta ratkaiseva merkitys vaikkapa psykiatrista hoitoa saavalle henkilölle
tai turvapaikanhakijalle. Asioimistulkilla on viestintätilanteessa oma ammattirooli. Tämä
rooli on puhtaasti viestinnällinen. Asioimistulkki ei asioi. Hän yksinomaan tulkkaa
asioimistilanteissa käytetyt puheenvuorot. Hän selvittää myös sanoman ymmärtämisen
kannalta oleellisia kulttuuritaustoja. Tulkin vastuulla on välittää viestit, sanomat ja
ajatukset. (Opetushallitus: Asioimistulkin ammattitutkinto; Tutkinnon perusteet, 2001)
Asioimistulkilla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka toimii tulkkina edellä määritellyissä
asioimistulkkaustilanteissa.
Asioimistulkki on ammattipuhuja. Häneltä edellytetään soveltuvuutta ja harjaantuneisuutta
kasvokkainviestintään, selkeää artikulointia ja häiriötöntä, miellyttävää puheilmaisua.
Asioimistulkilla on kaiken kaikkiaan paremmat kieli-, kulttuuri- ja viestintätaidot kuin
tavallisella kielenpuhujalla. Asioimistulkin ammattitaito hankitaan opiskelemalla ammattiin.
Koulutusta on sekä yliopistotasolla (Euroopan valtakielet), toisen asteen koulutustasolla
ammatillisena aikuiskoulutuksena sekä yksityisellä sektorilla. (Opetushallitus:
Asioimistulkin ammattitutkinto, Tutkinnon perusteet, 2001)
Viittomakielentulkkeja koulutetaan ammattikorkeakouluissa.
Tulkin tulee olla täysi-ikäinen ja -valtainen henkilö. Tulkkina ei tule käyttää asioimistilanteeseen
osallistuvien henkilöiden lähisukulaisia tai ystäviä eikä missään tapauksessa lapsia.
Tulkin ammattinimike ei Suomessa ole suojattu. Toimeksiantajan tulee varmistautua siitä,
että tulkki on ammattitulkki, joka tuntee ammatin vaatimukset sekä ammattisäännöstön ja -
etiikan.
Tulkkaustilanne on kommunikaatiotilanne, jossa on eri osapuolia vuorovaikutuksessa,
esimerkiksi: - tulkki ja vähintään kaksi tulkattavaa tai
- tulkki, puhuja, kuulijat
Kukin osapuoli vaikuttaa omalta osaltaan tulkkauksen onnistumiseen. On hyvä selkeyttää
kunkin osapuolen rooli tulkkaustilanteessa ennen tulkkausta.
Kohta 1:
* Tätä ammattisäännöstöä sovelletaan, mikäli laki tai asetukset eivät toisin määrää.
Kohta 2:
* Tulkilla on vaitiolovelvollisuus
Tulkki informoi asiakkaitaan siitä, että häntä sitoo tulkkien ammattisäännöstön määrittelemä
vaitiolovelvollisuus.
Tulkin vaitiolovelvollisuus koskee myös hänen etukäteen saamaansa materiaalia.
Kohta 3:
* Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta.
Tulkki ei aja tulkkaustilanteessa omia etujaan saadakseen itselleen taloudellista tai muuta
hyötyä. Hän ei myöskään käytä tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta muiden hyödyksi tai
muita vahingoittaakseen. Tulkki noudattaa suhteessaan työnantajaan/toimeksiantajaan sopimusvelvollisuuksiaan.
Kohta 4:
* Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole tarpeellista pätevyyttä
tai jossa hän on jäävi.
Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää ammatillista pätevyyttä (ks.
kohta Yleistä). Jos tulkkaustilanteen aikana tulee esiin tai tapahtuu jotain sellaista, mikä estää
viestinnän onnistumisen, tulkin tulee keskeyttää tulkkaus ja neuvotella asiasta tulkattavien
kanssa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos aihe tai kieli ei ole se, joka on ennalta
sovittu; jos aihe muuttuu sanastoltaan tulkille vieraaksi (erikoisala, ammattikieli); jos
tulkkaustapa on eri kuin ennalta on sovittu (vrt. myös kohta 7).
Tulkki on jäävi eikä ota vastaan toimeksiantoa, mikäli hän joutuu sitä suorittaessaan
sellaiseen eturistiriitaan, että tulkkauksen objektiivisuus vaarantuu. Eturistiriita syntyy mm.
silloin, kun tulkki on asiassa asianosainen, tulkattavien lähisukulainen tai hänellä on voimakas
tunnesuhde asianosaisiin tai hän on tulkattavien velallinen tai jos tulkattavat ovat häneen
velka- tai riitasuhteessa (ks. Hallintolainkäyttölaki, 77 §)
Kohta 5:
* Tulkki ei hyväksy toimeksiantoa, joka haittaa tulkkien ammattikuntaa tai vähentää sen
arvostusta.
Tulkin tulee toiminnallaan edistää ammattikunnan arvostusta. Hänen tulee toimia ammattiaan
harjoittaessaan lakien ja määräysten mukaan. Mikäli tulkilla on toimeksiantoa
vastaanottaessaan syytä epäillä, että tulkkaukseen liittyy rikollista tai ihmisoikeuksia
loukkaavaa toimintaa, hänen ei tule hyväksyä toimeksiantoa.
Kohta 6:
* Tulkki on solidaarinen ammattikuntaansa kohtaan.
Tulkki kunnioittaa ammattikuntansa jäseniä. Tämä näkyy mm. siinä, että tulkki noudattaa
työssään Asioimistulkin ammattisäännöstöä.
Tulkin ei tule esittää toisesta tulkista arvostelevia tai arvioivia kommentteja eikä häneltä tule
niitä vaatia. Jos hän kuitenkin havaitsee toisen tulkin toimivan epäammattimaisesti, hänen
tulee huomauttaa siitä tälle ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta tulkkikeskukseen tai ammattijärjestöön
ja viittomakielen tulkkien osalta myös Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmään. Jos tulkille
annetaan palautetta toisesta tulkista tai tämän toiminnasta, tulee hänen ohjata palautteen
antaja ottamaan yhteyttä suoraan arvioinnin kohteena olevaan tulkkiin ja/tai tämän
toimeksiantajaan tai työnantajaan.
Kohta 7:
* Tulkki varmistaa, että työolosuhteet ovat tulkkaukseen soveltuvat.
Tulkki varmistaa, että hänellä on työskentelytila, joka mahdollistaa tulkkauksen. Tulkki sopii
etukäteen paikasta, jossa hän istuu/seisoo tulkkauksen aikana. Paikan tulee olla sellainen, että
tulkilla on esteetön näkyvyys tulkattaviin. Kuuluvuus tulee järjestää niin, että tulkki kuulee
kaikkien puheenvuorot. Tarvittaessa on käytettävä äänentoistolaitteita. Etätulkkauksessa
(esim. puhelin, videoneuvottelu tai kuvapuhelin) on varmistettava tulkkauksen kannalta
parhaat mahdolliset olosuhteet.
Tulkki valitsee paikkansa siten, että hänen työturvallisuutensa on taattu eikä hänen terveytensä
ole uhattuna. Tällaisia uhkia voivat olla mm. aggressiiviset asiakkaat ja altistuminen
vaarallisille aineille tai tarttuville taudeille. Muita työturvallisuutta heikentäviä tekijöitä ovat
mm. melu ja tupakansavu sekä näihin rinnastettavat haitat. Tulkilla on oikeus suojautua näitä
vastaan tai kieltäytyä tulkkauksesta, mikäli olosuhteita ei voida muuttaa tulkkaukseen
sopiviksi.
Tulkilla on oikeus työrauhaan. Tulkkaus vaatii tulkilta täydellistä keskittymistä. Keskittymistä
häiritsevät tulkkaustilanteeseen kuulumaton liikehdintä tai häly (mm. liikenteen melu
avoimista ikkunoista, radio).
Tulkilla on pitkien toimeksiantojen aikana oikeus pitää lepotaukoja. Tulkkauksen kuormittavuus
vaihtelee tilanteesta riippuen. Yli tunnin kestävää yhtäjaksoista tulkkausta ei suositella.
Lepotauoista on hyvä sopia etukäteen. Taukojen aikana tulkilla tulee olla mahdollisuus
rauhassa palautua ja valmistautua seuraavaan tulkkausjaksoon. Parhaiten tämä onnistuu
erillisessä taukotilassa.
Kohta 8:
* Tulkki tekee etukäteen kirjallisen sopimuksen tulkkaustoimeksiannosta ottaen ensisijaisesti
huomioon liittojen suositukset. Ellei kirjallinen sopimus ole mahdollinen,
tulkki ja toimeksiantaja voivat tehdä sopimuksen suullisesti.
Toimeksiannosta on suositeltavaa tehdä aina kirjallinen sopimus. Sopimusta tehdessä tulisi
ensisijaisesti ottaa huomioon kunkin liiton suositukset, sillä niihin on kerätty ne asiat, joista
tulkin ja toimeksiantajan tulee vähintään sopia. Tällaisia ovat esimerkiksi tulkkauksen
kokonaiskesto ja siihen liittyvät tauot. Kun toimeksiannosta on kirjallinen dokumentti (sopimus),
voidaan siitä milloin tahansa tarkistaa, mistä on sovittu.
Ellei kirjallinen sopimus toimeksiannon kiireellisyyden tai muiden syiden johdosta ole
käytännössä mahdollinen, se voidaan tehdä myös suullisesti. On kuitenkin tärkeää, että tulkin
ja toimeksiantajan välillä aina sovitaan tulkkaustilanteen yksityiskohdista mahdollisimman
tarkasti etukäteen joko kirjallisesti tai suullisesti. Jos sopimus tehdään suullisesti, tulkin on
hyvä tehdä itselleen muistiinpanot sovituista asioista.
Tulkin tulee toimeksiantoa vastaanottaessaan arvioida, voiko tulkkausta toteuttaa suunnitellulla
tulkkien määrällä. Tulkkaustilanteet vaihtelevat suuresti; yhteistä kaikille tulkkauksille
on kuitenkin se, että ne edellyttävät tulkilta aina täydellistä keskittymistä. Monissa konsekutiivitulkkaustilanteissa
riittää yksi tulkki, mutta toisinaan esimerkiksi tilanteen luonne tai
kesto vaatii käyttämään kahta tai useampaa tulkkia.
Tulkkeen tallentamisesta ja sen jatkokäytöstä sovitaan etukäteen.
Kohta 9:
* Tulkki valmistautuu huolellisesti ja ajoissa tehtäväänsä.
Valmistautumisella tarkoitetaan sitä, että tulkki tutustuu tulkkausaiheeseen ja sen sanastoon
molemmilla kielillä ja etsii käännösvastineet termeille. Etukäteisvalmistautuminen on erityisen
tärkeää, jos kysymyksessä on erikoisala.
Jotta tulkin työn tavoite eli viestin välittäminen onnistuu ja kielellinen tasa-arvo toteutuu,
tulkin on valmistauduttava tulkkaukseen etukäteen. Hänen on ennen tulkkausta tiedettävä
tulkkauksen aihe, tarkka aika ja paikka, tilaaja ja tulkkauspalvelun käyttäjä (jos eri kuin
tilaaja) ja heidän yhteystietonsa, jotta hän tarvittaessa voi ottaa yhteyttä saadakseen
lisätietoja. On toimeksiantajien ja asiakkaiden edun (L 812 1 luku 1§ - ks. liite) mukaista, että
tulkki valmistautuu tulkkaukseen. Tulkille on toimitettava mahdollisimman paljon tietoa ja
materiaalia tulkkauksen aiheesta. Aineiston toimittamisen aikataulusta tulkin tulee sopia
yhdessä toimeksiantajan kanssa. Kunnollinen valmistautuminen varmistaa osaltaan
laadukkaan tulkkauksen.
Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän ei voi valmistautua sen vaatimalla tavalla.
Tällaisessa tapauksessa kieltäytyminen tulkkauksesta osoittaa, että tulkki tietää omat rajansa.
Hän ottaa vastaan vain tehtävän, josta hän selviytyy siten, että tulkin työn tavoite eli viestin
välittäminen toteutuu asianmukaisesti.
Jos tulkki ei ole materiaalin puuttumisen vuoksi voinut valmistautua tulkkaukseen etukäteen,
hänellä on oikeus perehtyä asiaan ja tarvittavaan terminologiaan toimeksiannon aikana, mikä
pidentää tulkkaustoimeksiannon kestoa.
Tulkki voi etsiä lisätietoja myös virastojen esitteistä, Internetistä, valmiista sanastoista ja
oikeuden asiakirjoista.
Kohta 10.
* Tulkki pyrkii kattavaan tulkkaukseen, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta.
Tulkin tehtävä on välittää kielelliset sekä kulttuurisidonnaiset ei-kielelliset viestit mahdollisimman
kattavasti ja sisällöllisesti muuttumattomina. Mikäli tulkki ei löydä vastinetta esim.
sananlaskuille, puheenparsille, harvinaisille termeille ja lyhennyksille tai niillä ei kohdekielessä
ole vastinetta, tulkki pyytää puhujaa selvittämään sanomaansa ja informoi siitä kuulijaa.
Tulkki ei kuitenkaan selitä asioita oma-aloitteisesti kummankaan tulkattavan kielen edustajan
puolesta.
Tulkki sopii ennen tulkkauksen alkamista osanottajien kanssa siitä, että he puhuvat vuoron
perään ja jaksottavat puheensa niin, että tulkki pystyy kattavaan tulkkaukseen. Tulkin tulee
keskeyttää puhuja saadakseen tulkkausvuoron, jos viestin välittämisen tarkkuus kärsii
puheenvuorojen pituuden tai päällekkäisyyksien vuoksi.
Kohta 11.
* Tulkki pysyttelee puolueettomana ja ulkopuolisena eikä anna henkilökohtaisten
asenteidensa tai mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä.
Tulkin on toimittava toimeksiantoa vastaanottaessaan, sen aikana ja sen jälkeen puolueettomasti
saavuttaakseen hyvän luottamussuhteen tulkattaviinsa.
Tulkin puolueettomuudella tarkoitetaan sitä, että hänen henkilökohtaiset mielipiteensä tai
asenteensa eivät vaikuta hänen työnsä laatuun. Jos tulkkaustilanteessa esiin tulleet asiat ovat
tulkin oman etiikan tai moraalin vastaisia, tulkki ei näytä sitä eleillään, äänensävyllään tai
sanavalinnoillaan.
Jos tulkki etukäteen tietää, ettei hän pysty tulkkaustilanteessa olemaan aiheen tai tulkattavien
suhteen puolueeton ja ulkopuolinen, hänen tulee kieltäytyä vastaanottamasta tulkkausta.
Esimerkiksi jos tulkkauksen aihe synnyttää tulkissa niin syviä vihan, inhon, empatian yms.
tunteita, että ne heijastuisivat hänen tulkkaukseensa, tulkin tulee kieltäytyä vastaanottamasta
toimeksiantoa tai keskeyttää jo aloittamansa työtehtävä.
Tulkki toimii tulkkaustilanteessa viestin välittäjänä eikä ota kantaa käsiteltävään asiaan tai
aiheeseen. Tulkki on kuitenkin yksi viestintätilanteen osapuolista, joten hänen läsnäolonsa
vaikuttaa tilanteeseen.
Kohta 12:
* Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä.
Tulkin vastuulla on välittää viesti. Tulkki ei anna tulkattaville neuvoja tai ohjausta asian
hoitamisessa.
Kohta 13.
* Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muuta kuin
tulkkaustehtäviä.
Tulkin tehtävä tulkkaustilanteessa on viestin välittäminen, jotta tulkattavien välinen kielellinen
tasa-arvo toteutuu. Tulkin tehtäviin ei kuulu esim. tulkattavien kuljetus tai saattaminen tai
lomakkeiden täyttö. Kirjallisista töistä kuten käännöksistä tulee aina sopia erikseen (ks.
suositukset liite).
Tulkki välittää viestejä vain tulkkaustilanteessa; hän ei keskustele esille tulleista asioista
tulkkaustilanteen ulkopuolella.
Kohta 14.
* Tulkki käyttäytyy toimeksiannon yhteydessä tilanteen luonteen huomioiden.
Tulkki selvittää etukäteen tulkkaustilanteen luonteen, jotta hän voi sovittaa esiintymisensä ja
pukeutumisensa siihen sopivaksi.
Erilaiset tulkkaustilanteet vaativat erilaista käyttäytymistä. Tulkki sovittaa käytöksensä
tilanteessa läsnä olevien kulttuuriin sopivaksi. Tulkin käytös ei saa haitata tilanteen
sujuvuutta; joustavuus ja tilannetaju ovat tarpeen.
Tulkki ottaa pukeutumisessaan huomioon kulttuuriset näkökohdat sekä muut olosuhteet
(esim. sää ulkona tapahtuvissa tulkkauksissa). Tulkin pukeutumisen tulee myös olla tilanteen
mukaista siten, ettei se kiinnitä ylimääräistä huomiota.
Kohta 15.
* Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.
Tulkin ammattitaitoon kuuluu hyvän kieli- ja tulkkaustaidon ohella tulkkaustekniikan hallinta
ja laaja yleissivistys. Tulkin on ylläpidettävä ja kehitettävä näitä taitoja aktiivisesti.
Kielet muuttuvat ja kehittyvät yhteiskunnallisten muutosten myötä. Tulkki kehittää kielitaitoaan
seuraamalla työkieltensä tiedotusvälineitä ja kulttuurielämää sekä osallistuu
työkieliinsä liittyvään koulutukseen. Hän tekee myös jatkuvasti sanastotyötä (mm. uudet
termit ja niiden vastineet).
Tulkki kehittää tulkkaustaitoaan osallistumalla tulkeille järjestettävään koulutukseen.
Tulkkaustaitoa voi myös kehittää itsenäisesti (tai yhdessä kollegoiden kanssa) tarkastelemalla
omaa suoritusta esimerkiksi saadun palautteen avulla.
Tulkki tunnistaa myös omat henkilökohtaiset rajansa. Hän huolehtii psyykkisestä ja fyysisestä
hyvinvoinnistaan työkykynsä ylläpitämiseksi ja työnsä laadun varmistamiseksi.