TULKKAUS TURVAPAIKKAMENETTELYSSÄ

TULKKAUS

TURVAPAIKKAMENETTELYSSÄ

OPAS TULKEILLE

Sisällysluettelo

ESIPUHE ............................................................................................... 5

I JOHDANTO ...................................................................................... 7

II TULKKAUS TURVAPAIKKATUTKINNASSA ....................................... 9

Yleistä ............................................................................................... 9

Oikeudenmukaisuuden takaaminen .................................................. 9

Tulkin ja tulkattavien suhde ............................................................... 9

Tulkki ja viranomainen .................................................................... 10

Tulkki ja tulkattava .......................................................................... 10

Tulkkaustapa ................................................................................... 10

Tulkkauksen täsmällisyys ................................................................. 11

Tulkkaukseen valmistautuminen ...................................................... 11

Tulkkaustila ..................................................................................... 12

Alaikäiset turvapaikanhakijat ........................................................... 12

III YLEISIÄ NEUVOJA ......................................................................... 13

Salassapitovelvollisuus ..................................................................... 13

Esteellisyys ...................................................................................... 13

Täsmällisyys .................................................................................... 13

Apuvälineet .................................................................................... 13

Tallentaminen ................................................................................. 14

Tauot .............................................................................................. 14

Puhelintulkkaus ............................................................................... 14

Videotulkkaus ................................................................................. 14

Pukeutuminen ................................................................................ 15

IV MUUT PROSESSISSA MUKANA OLEVAT ....................................... 16

Poliisi .............................................................................................. 16

Rajatarkastusviranomainen .............................................................. 16

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja ................................................ 16

Avustaja ja asiamies ......................................................................... 16

Edustaja .......................................................................................... 17

Edunvalvoja .................................................................................... 17

Sosiaalityöntekijä ............................................................................ 17

Tukihenkilö ..................................................................................... 17

Kuulustelutodistaja ......................................................................... 18

Terveyden – ja sairaanhoitaja .......................................................... 18

Suojelupoliisi................................................................................... 18

V PROSESSI ....................................................................................... 19

Turvapaikkahakemuksen jättäminen ................................................ 19

Henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittäminen ............ 20

Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu ................................. 22

Päätöksen tiedoksianto ................................................................... 22

Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa

hallinto-oikeudessa ......................................................................... 22

VI OLESKELULUPALAJIT ..................................................................... 24

Turvapaikka .................................................................................... 24

Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella .................................. 24

Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella ........................... 24

Muut oleskelulupaperusteet ............................................................ 24

Oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä ................................. 25

Oleskeluluvan myöntäminen ihmiskaupan uhrille ............................ 25

Tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi

(ns. B-lupa) ..................................................................................... 25

Työntekijän oleskelulupa ................................................................. 25

Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa ................................................. 25

Opiskelijan oleskelulupa .................................................................. 25

Oleskelulupa perhesiteen nojalla ..................................................... 26

Oleskelulupatyypit .......................................................................... 26

VII LIITTEET ....................................................................................... 27

SANASTO ........................................................................................... 27

OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET TURVAPAIKKAKUULUSTELUSSA

JA – PUHUTTELUSSA ........................................................................... 40

ASIOIMISTULKIN AMMATTISÄÄNNÖSTÖ ........................................... 43

ASIOIMISTULKKAUSOHJEET ................................................................ 44

LAINSÄÄDÄNTÖ ................................................................................. 51

Esipuhe

Poliisin tai Rajavartiolaitoksen ja Maahanmuuttoviraston suorittaman

turvapaikkatutkinnan tarkoituksena on selvittää yksittäisen ihmisen kotimaastaan

tai pysyvästä asuinmaastaan lähtöön johtaneet syyt sekä se,

voidaanko hänelle niillä perusteilla myöntää Suomesta suojelua. Samalla

selvitetään myös muut perusteet, jotka voivat oikeuttaa oleskeluluvan

myöntämiseen.

Turvapaikkamenettely on monivaiheinen prosessi, ja siinä on mukana

monta eri toimijaa.

Menettelyn aikana vieraaseen maahan saapunut turvapaikanhakija

kohtaa poliiseja tai rajaviranomaisia, lakimiehiä, Maahanmuuttoviraston

ylitarkastajia, sosiaalityöntekijöitä, vastaanottokeskusten ohjaajia,

terveydenhoitajia ja lääkäreitä – kaiken kaikkiaan monta eri ammattialaa

edustavia ihmisiä. Yhteistä näille tapaamisille on tulkin läsnäolo.

Suomen kieltä taitamaton turvapaikanhakija ei saa viestiään perille

ilman ammattitaitoisen tulkin apua. Turvapaikanhakijan kanssa työskentelevällä

viranomaisella ei ole mahdollisuutta saada tarvitsemiaan

tietoja selville ilman yhteistä kieltä. Turvapaikkatutkintaa ei käytännössä

useimmiten ole mahdollista suorittaa ilman tulkkausta, ja tulkin rooli

onkin erityisen merkittävä.

Kullakin ammattialalla on oma erityissanastonsa, näin on myös turvapaikkatutkinnassa.

Käytössä on paljon erityissanastoa ja termejä, joiden

ymmärtäminen ei syntyperäiselle suomalaisellekaan ole aina itsestään

selvää.

Tässä tulkkausohjeistuksessa kerrotaan turvapaikkamenettelyn eri

vaiheista ja siitä, mitä ne pitävät sisällään. Tarkoituksena on, että turvapaikka-

asioita tulkkaava tulkki pystyisi ymmärtämään mahdollisimman

pitkälti tulkkaamansa asian sisältöä sekä menettelyn etenemistä.

Ammattitaitoinen ja tarkka tulkkaus on turvapaikanhakijan kannalta

oleellisen tärkeä oikeudenmukaisen lopputuloksen saamiseksi.

Ohjeistuksen lopussa on kootusti selitetty suomeksi turvapaikkamenettelyssä

esiintyvää terminologiaa. Tulkki voi tulkkaukseen valmistautuessaan

käyttää sanastoa apunaan ja miettiä vastineita tulkattavalla

kielellä.

Turvapaikkamenettelyn kehittämishanke, ERF-projekti 2009

Turvapaikkamenettelyn kehittämishanke on jatkoprojekti vuonna 2008

käynnistyneelle hankkeelle turvapaikkapuhuttelun kehittämiseksi. Ensimmäisenä

toimintavuonna tehtiin laaja selvitys Maahanmuuttoviraston

suorittaman turvapaikkapuhuttelun nykytilasta ja laadittiin suositukset

turvapaikkapuhuttelun kehittämisestä.

Vuonna 2009 hankkeessa on pyritty vastaamaan merkittävimpiin kehittämiskohteisiin,

joita hankkeen selvitysvaiheessa havaittiin turvapai6

kanhakijoille tiedottamisessa ja kuulusteluihin ja puhutteluihin osallistuvien

tahojen kouluttamisessa. Tulkkikeskukset, tulkit ja tulkkien kanssa

työskentelevät tahot pitivät erityisen tärkeänä turvapaikkatutkintaan

liittyvän tulkkausohjeistuksen laatimista.

Hankkeelle koottiin eri alojen asiantuntijoista koostuva sisältöryhmä,

joka kommentoi ja esitti toiveita laadittavasta koulutusmateriaalista.

Hanke on toteutettu Pakolaisneuvonnan ja Maahanmuuttoviraston

välisenä yhteistyönä. Projektipäällikkönä on toiminut Minna Siitonen

Pakolaisneuvonnasta. Euroopan pakolaisrahasto (ERF) osallistuu hankkeen

rahoittamiseen.

I JOHDANTO

Jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa oman valtionsa tai

pysyvän asuinmaansa ulkopuolella. Turvapaikan hakeminen on YK:n

ihmisoikeusjulistukseen kirjattu ihmisoikeus.

Jokainen turvapaikkahakemus tutkitaan yksilöllisesti. Kansainvälisen

suojelun tarpeen tutkimisessa ja suojelun tarjoamisessa viranomaisia sitoo

Suomen ulkomaalaislaki sekä EY-säädökset, kansainväliset sopimukset

ja päätöslauselmat, joihin Suomi on sitoutunut.

Suomessa turvapaikkahakemuksen voi jättää henkilökohtaisesti joko

poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle. Turvapaikkaa ei voi hakea ulkomailta

käsin.

Kun turvapaikkahakemus on jätetty, viranomaiset aloittavat turvapaikkatutkinnan.

Poliisi tai rajavartiolaitos suorittaa ensin kuulustelun,

jossa selvitetään hakijan henkilöllisyys, matkareitti Suomeen sekä maahantulotapa.

Poliisi tai rajavartiolaitos selvittää myös sen, onko hakija ollut turvapaikanhakijana

toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa tai Norjassa,

Islannissa tai Sveitsissä. Samoin selvitetään, onko hänellä perheenjäsen

jossain näistä maista tai onko jokin näistä maista myöntänyt hänelle

viisumin tai oleskeluluvan taikka onko hän tullut Suomeen jonkin em.

maan kautta tai tavattu oleskelemasta laittomasti jossain em. maista. Jos

jokin näistä asioista pitää paikkansa, on toinen valtio yleensä vastuussa

hakijan turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Tällöin Maahanmuuttovirasto

voi tehdä päätöksen, ettei se tutki hakemusta ja käännyttää hakijan

vastuussa olevaan valtioon.

Jos turvapaikkahakemus käsitellään Suomessa, Maahanmuuttovirasto

tai poikkeustapauksissa poliisi tekee varsinaisen turvapaikkapuhuttelun.

Puhuttelussa selvitetään ne syyt, joiden vuoksi henkilö on joutunut

lähtemään kotimaastaan. Maahanmuuttovirasto selvittää myös, onko

turvapaikanhakijalla muita perusteita, joiden nojalla oleskelulupa Suomeen

voidaan myöntää. Maahanmuuttovirasto ratkaisee turvapaikkahakemuksen

turvapaikanhakijan kertomuksen, asiakirjatodisteiden sekä

turvapaikanhakijan kotimaan ihmisoikeus- ja turvallisuustilanteesta olevien

tietojen perusteella. Jos Maahanmuuttoviraston päätös on myönteinen,

turvapaikanhakijalle myönnetään oleskelulupa Suomeen joko

pakolaisuuden, toissijaisen suojeluntarpeen tai jonkin muun syyn perusteella.

Jos Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei turvapaikanhakijalla

ole oleskelulupaperusteita, se tekee hakemukseen kielteisen päätöksen

ja päättää yleensä samalla turvapaikanhakijan käännyttämisestä tai karkottamisesta,

ellei ilmene sellaisia syitä, joiden vuoksi maasta poistamista

ei tule tehdä.

Maahanmuuttovirasto lähettää päätöksen turvapaikanhakijan asuinpaikkakunnan

poliisille, joka antaa päätöksen tiedoksi. Turvapaikanhakijalla

on oikeus valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Muutosta voi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen hakea korkeimmasta

hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO antaa valitusluvan. Kun

kaikki kotimaiset muutoksenhakukeinot on käytetty, asiasta voi valittaa

vielä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).

Turvapaikanhakijalla on laissa taattu oikeus käyttää oman äidinkielensä

tai ymmärtämänsä kielen tulkkia. Turvapaikanhakijalla on myös

oikeus saada oikeusapua asiassaan.

Käräjäoikeus määrää Suomeen ilman huoltajaa saapuneelle alaikäiselle

turvapaikanhakijalle edustajan, jonka tehtävä on valvoa, että lapsen

etu toteutuu menettelyn aikana.

II TULKKAUS TURVAPAIKKATUTKINNASSA

Yleistä

Tulkin tehtävän tärkeyttä turvapaikkaprosessissa on syytä korostaa.

Tulkilla on erittäin vastuullinen rooli viestinnässä. Turvapaikanhakijan

asia on tulkattava toiselle kielelle kattavasti ja tarkasti, jotta viranomainen

voi päätyä oikeudenmukaiseen ratkaisuun kansainvälistä suojelua

tarvitsevan henkilön asiassa. Tulkki toimii siis avainasemassa välittäessään

viestejä tilanteissa, joilla on merkitys turvapaikanhakijan koko loppuelämälle.

Tulkin tehtävä on tulkata viesti kielestä toiseen tarkasti ja

täsmällisesti. Tulkki ei saa antaa neuvoja, ilmaista omia mielipiteitään

tulkkauksen osapuolille tai ottaa kantaa tulkattavaan asiaan. Tulkki on

yksinomaan viestin välittäjän roolissa.

Jos tulkki huomaa, että jompikumpi osapuoli on ymmärtänyt kysymyksen

tai vastauksen väärin, hänen on kiinnitettävä asianomaisten

huomio siihen tulkin työjärjestyspuheenvuorolla.

Oikeudenmukaisuuden takaaminen

Tulkin on oltava puolueeton ja objektiivinen. Taatakseen puolueettomuutensa

tulkin ei pitäisi ottaa vastaan tehtävää, jos hän tietää jo

etukäteen, ettei pysty olemaan asiassa puolueeton tai suhtautumaan

siihen ulkopuolisesti ja objektiivisesti.

Tulkki ei saa työssään tuoda esille omia mielipiteitään, ei sanallisesti

eikä muutoinkaan. Silloin kun työskentelytilanteessa tulee esille asioita,

jotka ovat tulkin oman maailmankatsomuksen vastaisia, tulkki ei saa

näyttää sitä eleillä, ilmeillä eikä äänenpainoilla. Mikäli tulkattava asia

aiheuttaa tulkissa niin voimakkaita tunteita, ettei hän pysty peittämään

niitä, tulkin on keskeytettävä tehtävä. Tulkin on muistettava tämä sekä

suhteessa viranomaiseen että turvapaikanhakijaan. Tulkilla on joka vaiheessa

oikeus pyytää ja saada työjärjestyspuheenvuoro.

Tulkin ja tulkattavien suhde

Tulkin tulee kertoa tulkin tehtävistä ja vaitiolovelvollisuudesta tulkkauksen

alussa, jos viranomainen ei sitä tee. Vaitiolovelvollisuus on selitettävä

vieraalle kielelle niin, että tulkattava ymmärtää sen tarkoittavan sitä,

että tulkki ei saa puhua mistään kuulemastaan kenellekään. Tulkkauksen

on paitsi oltava sisällöllisesti luotettavaa, myös vaikutettava ulospäin

luotettavalta. Tämän vuoksi tulkin täytyy muistaa, että hänen on

käännettävä kaikki tulkkaustilanteessa puhuttu kieleltä toiselle, siis myös

varsinaisen tulkattavan asian ulkopuolella käydyt keskustelut. Tulkki ei

saa toimia kummankaan osapuolen neuvonantajana.

Tulkki ja viranomainen

Viranomainen tilaa tulkin paikalle turvapaikkaprosessin toimenpiteisiin,

joissa turvapaikanhakijaa kuullaan suullisesti. Vaikka viranomainen on

se, joka maksaa tulkkipalvelujen käytön, tulkin on muistettava oma

ulkopuolinen asemansa tulkkaustilanteessa. Vaikka viranomainen olisi

tuttu, koska tulkki käy usein tulkkaamassa samoille tilaajille, tulkin on

muistettava, ettei kommentoi, eikä keskustele viranomaisen kanssa asiakkaan

asioista. Tulkin tehtävä on toimia vain ja ainoastaan tulkkina

eli välittää viesti kieleltä toiselle suullisesti. Viranomainen ei voi pyytää

tulkkia kysymään kysymyksiä puolestaan eikä tekemään muitakaan viranomaiselle

itselleen kuuluvia tehtäviä.

Tulkki ja tulkattava

Tulkin on oltava neutraali osapuoli myös turvapaikanhakijan suhteen,

vaikka kokisi hänen kanssaan yhteenkuuluvuutta esimerkiksi silloin kun

asiakas on kotoisin samalta seudulta kuin tulkki itse, tai asiakkaalla on

samankaltaisia kokemuksia kuin tulkilla itsellään on ollut. Mikäli tulkki ei

pysty pysymään näistä syistä neutraalina, tulee hänen jäävätä itsensä.

Tulkki tulkkaa aina kaiken turvapaikanhakijan sanoman viranomaiselle,

eikä saa omatoimisesti kertoa asiakkaalle mitään viranomaisen pyytämättä.

Saattaa olla, että turvapaikanhakija ei luota tulkkiin eikä sen vuoksi

uskalla kertoa kuulustelussa tai puhuttelussa kaikkea. Hakijan tulkkia

kohtaan tuntema epäluottamus saattaa jäädä puhuttelijalta tai kuulustelijalta

helposti huomaamatta, koska hakijan voi olla vaikea kertoa asiasta

saman tulkin välityksellä. Kuulustelun ja puhuttelun onnistumisen

sekä hakijan oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää, että epäluottamus

tulee viranomaisen tietoon. Tulkin on ymmärrettävä, että

hakijan tulkkia kohtaan tuntema epäluottamus ei ole loukkaus tulkkia

tai hänen ammattitaitoaan kohtaan, vaan voi johtua täysin tulkista riippumattomista

seikoista, kuten hakijan kokemuksista kotimaassaan. On

kaikkien osapuolten etu, että yhteistyö ja luottamus tulkin ja tulkattavien

välillä toimii ongelmattomasti.

Tulkkaustapa

Kuulustelussa ja puhuttelussa tulkkaus suoritetaan konsekutiivi- eli peräkkäistulkkauksena.

Tulkkaus suoritetaan niin, että tulkkaustilanteessa

puhujan ja tulkin puhejaksot vuorottelevat. Esimerkiksi poliisikuulustelussa

poliisi esittää kuulusteltavalle ensin kysymyksen, minkä jälkeen

tulkki tulkkaa esitetyn kysymyksen kuulusteltavan kielelle. Peräkkäistulkkaus

vaatii hyvää muistia, kykyä prosessoida tulkattava asia sekä toimivaa

muistiinpanotekniikkaa. Kaikki, mitä tulkkaustilanteessa puhutaan,

on tulkattava toiselle kielelle tarkasti samansisältöisenä.

Tulkkaamisen on tapahduttava suorana sitaattina, suoraa muotoa

noudattaen eli minä-muodossa. Tulkki ei siis saa kääntää minä-muotoista

kerrontaa yksikön kolmanteen persoonaan eli hän-muotoiseksi.

Joskus viranomainen ei kuitenkaan puhuttele turvapaikanhakijaa suoraan.

Näissä tilanteissa tulkin on merkittävä puhuja oikein, eli välitettävä

selkeästi, keneen puheessa milloinkin viitataan. Jos ja kun tulkki työjärjestyspuheenvuoronsa

aikana viittaa itseensä, hän käyttää itsestään

sanaa tulkki eikä minä (esim. ”Tulkki kysyy…”).

Tulkkauksen täsmällisyys

Tulkin tehtävänä on välittää sekä kielelliset että ei-kielelliset kulttuurisidonnaiset

viestit mahdollisimman kattavasti ja sisällöllisesti muuttumattomina.

Puhekielisiä ilmauksia ei saa kääntää ns. viranomaiskielelle

eikä vastaavasti virallisia ilmaisuja epävirallisiksi. Jos tulkki ei löydä vastinetta

termille, kielikuvalle tai sananlaskuille taikka jos sille ei kohdekielessä

ole vastinetta, tulkin on pyydettävä puhujaa selventämään merkitystä.

Oikeaoppisen tulkkaustavan mukaan tulkki tekee muistiinpanoja

kuulemastaan ja odottaa tulkkaustaukoa. Tarvitessaan tarkennusta hän

ilmoittaa ensin tulkkauksen kuuntelijalle selventävänsä termiä tai sisältöä.

Sen jälkeen hän pyytää tarkennusta puhujalta ilmoittamalla, että

tulkki pyytää tarkennusta, minkä jälkeen seuraa tulkkaus. Vasta kun

asia on selvä, tulkki tulkkaa sanotun. Tulkki ei itse selitä asioita omatoimisesti.

Tulkin on tiedettävä, että hän voi tulkata vain sen, minkä on

itse ymmärtänyt. Tulkin on myös huolehdittava siitä, ettei tulkattava

asiakokonaisuus muodostu hänelle itselleen liian pitkäksi. Jos tulkattavat

puhuvat liian pitkissä jaksoissa, tulkki voi ja hänen myös pitää keskeyttää

puhuja, jotta hän varmasti pystyy välittämään viestin tarkasti.

Ammattitaitoinen tulkki uskaltaa korjata tekemänsä virheen heti sen

huomattuaan.

Jos tulkkaus ei jostain syystä suju esimerkiksi murre-erojen vuoksi,

tulkin on ilmoitettava siitä jo tulkkauksen alussa. Tulkki ei saa ottaa

vastaan tehtävää, johon hänen ammattitaitonsa ei riitä. Tällaisia tilanteita

tulee esiin esimerkiksi tulkille vieraita käsitteitä, ammattisanastoa

eli terminologiaa tai toisen valtion oikeusjärjestelmään liittyviä asioita

tulkattaessa.

Tulkkaukseen valmistautuminen

On tärkeää, että tulkki valmistautuu tehtäväänsä etukäteen sekä sisällöllisesti

että sanastollisesti. Tulkilla on velvollisuus pyytää ja oikeus saada

aineistoa etukäteen valmistautumista varten. Esimerkiksi mennessään

poliisin suorittamaan turvapaikkakuulusteluun tulkin on käytävä läpi

sanastoa ja käsitteitä molemmilla kielillä jo etukäteen, jos mahdollista.

Turvapaikka-asioissa käytetään paljon erikoissanastoa eli terminologiaa,

jonka tunteminen on tärkeää, jotta viesti varmasti välittyy oikeanlaisena.

Viranomaiset eivät etukäteen toimita tulkeille yksittäistä turvapaikanhakijaa

koskevaa materiaalia turvapaikka-asioissa. Tulkin olisi kuitenkin

saatava tieto siitä, minkä maan ja murrealueen kieltä tulkkauksessa

käytetään. Tulkki voi ennen tulkkauksen alkua pyytää saada tutustua

kuulustelu- ja puhuttelupöytäkirjalomakkeiden pohjiin. Tulkkipalvelun

ostajalta voi kysyä mahdollisesta erityissanastosta eli terminologiasta,

jos siitä on tietoa olemassa. Suositeltavaa on, että tulkki tulee tulkkaukseen

levänneenä ja kylläisenä, sillä puhuttelut voivat kestää pitkään.

Tulkkaustila

Yleensä kaikki tilanteeseen osallistuvat henkilöt ovat tulkkauksen aikana

samassa huoneessa. Jos tulkki voi vaikuttaa istumajärjestykseen, on

hänen valittava paikka, joka tukee katsekontaktin syntymistä kaikkien

osapuolten, erityisesti tulkattavien välille, jotta syntyisi vaikutelma siitä,

että he keskustelevat keskenään eivätkä tulkin kanssa. Usein istumajärjestys

tulkkaustilassa on ns. kolmioasetelma, eli tulkki istuu pöydän

päässä, puhuttelija ja turvapaikanhakija pöydän vastapuolilla. Tulkki ei

missään tapauksessa saisi istua puhuttelijan vieressä, turvapaikanhakijan

vastapäätä. Poikkeuksena tästä ovat Metsälän säilöönottoyksikössä

tapahtuvat turvapaikkapuhuttelut, jossa tulkki ja puhuttelija istuvat samalla

puolella. Toisinaan tulkkaus voi tapahtua myös puhelimitse tai

videotulkkauksena.

Alaikäiset turvapaikanhakijat

Tulkattaessa alaikäisten turvapaikanhakijoiden kuulustelussa ja puhuttelussa

on tulkin otettava huomioon, että lasten ja aikuisten käyttämässä

kielessä on usein eroja. Lapsen saattaa olla vielä vaikeampaa kuin

aikuisen luottaa hänelle vieraisiin ihmisiin ja puhua vaikeista asioista.

Lapselle myös äänensävyn, elekielen ja ilmeiden käyttö saattaa olla tärkeämpää

asioiden ilmaisemisessa kuin pelkkä sanallinen viestintä. Tulkin

on otettava huomioon lapsen kehitystaso ja hänen on käytettävä

lapsen kehitystasolle sopivaa kieltä.

TULKIN MUISTILISTA 1

• Ole tulkkauksessa kattava, täsmällinen ja objektiivinen.

• Ole puolueeton. Älä neuvo kumpaakaan osapuolta,

äläkä esitä omia mielipiteitä.

• Säilytä tulkkauksessa puheen sisältö ja muoto. Tulkkauksen tulee

tapahtua minä-muodossa, jos tulkattava puhuu minä-muodossa.

• Täsmennä ja tarkenna, mikäli et ymmärrä jotain.

• Pyydä tulkkaukselle aikaa, jotta tulkkauksen täsmällisyys ei kärsi.

• Valmistaudu tulkkaukseen, jos se on mahdollista. Ota mukaan

sanakirjoja ja sanaluetteloita. Varaudu pitkiin työpäiviin.

• Kiinnitä huomiota siihen, missä istut tulkkaustilanteessa.

Pyri sijoittumaan puolueettomasti, ja niin, että tulkattavien välille

syntyy katsekontakti.

• Lapsille tulkatessa ota huomioon lasten ja aikuisten kielen erot.

Kiinnitä huomiota äänensävyihin, eleisiin ja ilmeisiin sekä lapsen

kehitystasoon.

III YLEISIÄ NEUVOJA

Salassapitovelvollisuus

Tulkkia sitoo salassapitovelvollisuus. Turvapaikkatutkinnassa salassapito

on myös turvallisuuskysymys. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia

niitä asioita, jotka tulkki saa tietoonsa tulkkauksen yhteydessä. Tulkin

on varmistettava, etteivät tulkkaukseen liittyvät muistiinpanot jää ulkopuolisten

nähtäviksi ja ettei tulkki koskaan suorita puhelintulkkausta

ulkopuolisten ihmisten kuullen tai läsnä ollessa. Tulkin on hyvä muistaa

salassapitovelvollisuus myös silloin, kun saman perheen jäsenille annetaan

erilliset päätökset tiedoksi. Esimerkiksi toisen päätöksen sisältöä ei

saa kertoa tämän puolisolle.

Esteellisyys

Viranomaisen hankkimana tulkkina ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa

suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa

voi tästä syystä vaarantua tai että asianosaisen turvallisuus saattaa vaarantua

(Ulkomaalaislaki 10 § 2 momentti). Esimerkiksi perheenjäsentä

tai ystävää ei saa käyttää tulkkina turvapaikkatutkinnassa, koska tulkin

on oltava puolueeton ja objektiivinen. Myös tulkin tausta, uskonto tai

poliittinen vakaumus voivat olla esteenä.

Täsmällisyys

Turvapaikkakuulustelujen ja -puhuttelujen järjestäminen vaatii usein

monen eri toimijan aikataulujen yhteensovittamista. Jotta tutkinta pystytään

suorittamaan kohtuullisessa ajassa, on oleellista, että kaikki menettelyyn

osallistuvat edesauttavat prosessia toimimalla omalta osaltaan

täsmällisesti. Tulkin on oltava paikalla täsmällisesti. Halutessaan

tutustua esimerkiksi puhuttelussa käytettävään lomakepohjaan ennen

tulkkauksen aloittamista tulkin täytyy sopia tästä viranomaisen kanssa ja

saapua paikalle hyvissä ajoin etukäteen. Jos tulkille tulee este, hänen on

välittömästi ilmoitettava siitä tulkkauspalvelun tarjoajalle ja tilaajalle.

Apuvälineet

Muistiinpanovälineet on hyvä olla mukana tulkkaustilanteessa. Muistiinpanot

auttavat esimerkiksi paikan- ja henkilöiden nimien sekä

päivämäärien muistamisessa. Muistiinpanot täytyy aina jättää tulkkauspaikalle

ja tuhota. Niitä ei voi heittää yleiseen roskakoriin. Mikäli tulkkauskielillä

on olemassa sanakirja, siitä saattaa olla apua tarkistettaessa

tarkkoja merkityksiä. Muita hyödyllisiä apuvälineitä ovat armeijatermit,

sotilassanasto, lääketieteelliset termit ja puoluetoimintaan liittyvät termit

sekä niissä tapauksissa, joissa käytetään eri ajanlaskuja, myös molempien

kulttuurien kalenterit. Pöytäkirjaan kuitenkin merkitään aina

kalenteripäivämäärät sen kalenterin mukaan, jota puhuja käyttää.

Tallentaminen

Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelut tallennetaan aina. Äänitallenteelta

voidaan jälkikäteen tarkistaa, onko asiat tulkattu ja kirjattu

pöytäkirjaan oikein. Tulkin on muistettava muistaa puhua riittävän kuuluvasti

ja selkeästi, jotta ääni tallentuu hyvin.

Tauot

Taukojen pitäminen kuulustelussa ja puhuttelussa on tärkeää paitsi

kuultavan, myös tulkin jaksamisen kannalta. Koska tulkkaus vaatii tarkkaavaisuutta

ja keskittymistä, tulkin olisi pidettävä tauko noin tunnin

välein, kuitenkin tilanteen mukaan. Jos kuulustelija tai puhuttelija ei

ehdota tauon pitämistä, tulkki voi pyytää sitä itse. Kyse on tulkin työn

laadun varmistamisesta. Taukojen aikana tulkilla on oikeus kieltäytyä

keskustelemasta osapuolten kanssa. Taukojen aikana ei myöskään saisi

tehdä muuta työtä, esimerkiksi laatia käännöksiä. Puhelin- ja videotulkkaustilanteet

ovat tavallista tulkkaustilannetta raskaampia kaikille osapuolille.

Näissä etätulkkaustilanteissa on taukojen riittävään määrään

kiinnitettävä erityistä huomiota.

Puhelintulkkaus

Joskus kuulustelu tai puhuttelu suoritetaan puhelintulkkauksena. Puhelintulkkaus

asettaa enemmän vaatimuksia tulkin ammattitaidolle, sillä

tulkki ei voi tulkita puhujan eleitä tai ilmeitä eikä näe muita visuaalisia

viestejä tai dokumentteja. Jos viranomainen ei ole järjestänyt erillistä

tilaa tulkkauksen suorittamiseen, tulkin on oman salassapitovelvollisuutensa

turvaamiseksi varmistuttava siitä, että hän on tulkkaustilassa yksin

koko tulkkauksen ajan. Tulkkausta ei saa suorittaa niin, että samassa

tilassa on läsnä muita ihmisiä. Jos tulkki tulkkaa kotoa käsin, ei läsnä

saa olla myöskään esimerkiksi perheenjäsenten, kotieläinten, radion tai

liikenteen metelin tuomia häiriöitä. Jos tulkkipalvelun käyttäjän puolelta

kuuluu taustametelin aiheuttamia häiriöitä tai jos yhteys ei toimi

moitteettomasti tulkin tulee huomauttaa asiasta.

Videotulkkaus

Videotulkkauksessa tulkki työskentelee joko Maahanmuuttoviraston tai

tulkkauspalvelun tarjoajan järjestämissä videotulkkaustiloissa. Videotulkkauksen

alussa on tärkeää kertoa asiakkaalle, ettei tulkkaustilassa

ole läsnä muita henkilöitä ja että videokuvaa ei tallenneta, vaan ainoastaan

ääni. Videotulkkaus on tulkille haasteellista, sillä videokuva ei vält15

tämättä välitä elekieltä kunnolla. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun

turvapaikanhakija käyttää paljon elekieltä ja tulkilla ja tulkattavalla on

eri murre. Usein nimenomaan tulkattavan eleistä ja ilmeistä voi havaita,

että tämä ei ole ymmärtänyt kaikkea ja että on tarpeen käyttää muita

ilmaisuja. Jotta myös videotulkkaustilanteessa syntyisi katsekontakti

tulkin ja tulkattavien välillä, on tulkin katsottava tulkatessaan suoraan

kameraan eikä kuvaruutuun.

Pukeutuminen

Tulkin olisi esiinnyttävä asiallisesti ja pukeuduttava tulkkaustilanteen

vaatimalla tavalla. On tärkeää, että tulkki muistaa käyttäytyä ja myös

pukeutua läsnäolijoiden kulttuuriin sopivalla tavalla. Tulkkaustilanteet

ovat erilaisia. Turvapaikkamenettelyssä niin tulkin kuin muidenkin toimijoiden

on muistettava, että kyseessä on yksi tärkeimmistä tilanteista

turvapaikanhakijan loppuelämän kannalta. Siksi on asiallista, että myös

pukeutumisella ilmaistaan kunnioitusta asiakkaalle ja viestitään tilanteen

merkityksellisyyttä.

TULKIN MUISTILISTA 2

• Olet tulkkina salassapitovelvollinen. Et saa kertoa tulkatessa

kuulemastasi kenellekään. Etätulkkaustilanteessa sinun tulee

huolehtia, että olet sellaisessa paikassa, jossa muut eivät kuule

tulkkaustasi. Muista huolehtia myös muistiinpanovälineistä

tulkkauksen jälkeen jättämällä ne tulkkauspaikalle tai hävittämällä

ne itse etätulkkaustilanteessa.

• Voit käyttää tulkkauksen tukena muistiinpanovälineitä,

sanakirjoja ja sanaluetteloita.

• Eri kalenterin päivämääriä tulkatessa tulee olla huolellinen,

ja muistaa, että päivämäärät tulee aina merkitä pöytäkirjaan

alkuperäisinä, vaikka ne käännettäisiinkin toiselle kalenterille.

• Pidä huolta omasta jaksamisestasi ja pyydä taukoa tarvittaessa.

Varaa juotavaa ja syötävää mukaan puhutteluun,

jotta jaksat. Muista, että riittävät tauot varmistavat tulkkauksen

laadun ja ovat siis kaikkien etu.

IV MUUT PROSESSISSA MUKANA OLEVAT

Poliisi

Poliisi ottaa turvapaikkahakemuksen vastaan, jos se jätetään Suomen

rajojen sisäpuolella. Poliisi kirjaa turvapaikanhakijan asiakastiedot ulkomaalaisrekisteriin

ja jatkossa UMA:an eli ulkomaalaisasioiden sähköiseen

käsittelyjärjestelmään. Poliisi suorittaa alustavan kuulemisen ja ottaa turvapaikanhakijasta

henkilötuntomerkit eli valokuvan sekä sormenjälkitunnisteen,

jotka kirjataan ulkomaalaisten tunnistamisrekisteriin. Poliisi kutsuu

turvapaikanhakijan myöhemmin varsinaiseen kuulusteluun, jossa selvitetään

turvapaikanhakijan henkilöllisyys, kansalaisuus ja kansallisuus, hänen

perheenjäsenensä ja kotipaikkansa. Poliisi selvittää, mistä maasta, millä tavoin

sekä mitä reittiä käyttäen turvapaikanhakija on saapunut Suomeen.

Poliisin suorittamassa kuulustelussa noudatetaan poliisilakia ja soveltuvin

osin esitutkintalakia. Se tarkoittaa sitä, että kuulusteltavaa sitoo

totuudessa pysymisvelvollisuus, eli väärien tietojen antamisesta voi seurata

rangaistus. Toisinaan poliisi voi Maahanmuuttoviraston pyynnöstä

erityisistä syistä suorittaa myös varsinaisen turvapaikkapuhuttelun tai

täydentävän lisäpuhuttelun.

Rajatarkastusviranomainen

Jos turvapaikanhakija ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa heti Suomen rajalla,

hänen hakemuksensa ottaa vastaan rajatarkastusviranomainen. Rajavartiolaitoksella

on vastaavanlaiset tehtävät turvapaikkatutkinnassa kuin

poliisilla, mutta rajavartiolaitos ei koskaan suorita turvapaikkapuhuttelua.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja

Kun poliisi tai rajavartiolaitos on suorittanut oman osuutensa turvapaikkatutkinnasta,

asian käsittely siirtyy Maahanmuuttovirastoon.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja suorittaa turvapaikkapuhuttelun

eli sen osuuden, jossa turvapaikanhakija kertoo ne syyt, joiden vuoksi

hän on joutunut hakemaan turvapaikkaa. Ylitarkastaja ei ole poliisi

eikä rajavartiolaitoksen edustaja, mutta hän on kuitenkin valtion virkamies.

Ylitarkastaja tutkii turvapaikanhakijan asiaa myös hankkimalla

maatietoa. Turvapaikkapuhuttelussa ylitarkastaja on se, joka johtaa

puhuttelua.

Avustaja ja asiamies

Turvapaikanhakijalla voi olla turvapaikkakuulustelussa ja -puhuttelussa

mukanaan avustaja. Avustaja on yleensä lakimies, jonka tehtävä on lisä17

kysymyksin auttaa turvapaikanhakijaa tuomaan esille hänen asiassaan

merkitykselliset seikat. Avustajan tehtävä on myös valvoa, että turvapaikanhakijan

oikeusturva toteutuu: esimerkiksi että pöytäkirjaan tehdään

tarvittavat korjaukset ja että mahdolliset tulkkaus- tai ymmärtämisongelmat

tulevat selvitetyiksi.

Turvapaikanhakijalla on oikeus käyttää hakemuksensa käsittelyssä

asiamiestä, jos hakijan henkilökohtainen kuuleminen tai paikalle saapuminen

ei ole tarpeen asian selvittämiseksi tai hänen henkilöllisyytensä

varmistamiseksi. Yleensä asiamies laatii lisäselvityksiä, tekee lääkärinlausuntopyyntöjä

ja on se henkilö, joka on turvapaikanhakijan asiassa yhteydessä

turvapaikkatutkintaa suorittaviin viranomaisiin.

Edustaja

Alaikäiselle ilman huoltajaa Suomeen saapuneelle turvapaikanhakijalapselle

määrätään edustaja. Edustajan tehtävä on valvoa että lapsen

tai nuoren etu tulee huomioon otetuksi. Edustaja tekee myös lapsen

elämään liittyviä päätöksiä lapsen huoltajan sijasta. Edustaja on aina

läsnä, kun alaikäinen tapaa viranomaisia tai lääkäriä, lakimiestä jne.

Turvapaikkakuulustelussa ja -puhuttelussa edustaja käyttää puhevaltaa

yksin tai yhdessä lapsen kanssa. Edustaja myös pitää huolta alaikäisen

jaksamisesta kuulustelun ja puhuttelun aikana.

Edunvalvoja

Jos turvapaikanhakija psyykkisistä syistä ei kykene valvomaan omaa

etuaan tai hoitamaan asioitaan, voi maistraatti tai käräjäoikeus määrätä

hänelle edunvalvojan. Edunvalvojan tehtävänä on viranomaisten

kanssa asioitaessa valvoa turvapaikanhakijan edun toteutumista sekä

edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavikseen.

Sosiaalityöntekijä

Yksintulleen alaikäisen turvapaikanhakijan puhuttelussa voi läsnä olla

myös sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä katsoo lastensuojelullisista

näkökulmista, että lapsen etu toteutuu menettelyssä. Sosiaalityöntekijä

voi edustajan suostumuksella kertoa puhuttelijalle lapsen jokapäiväiseen

elämään liittyviä seikkoja sekä lapsen hänelle kertomia

tietoja siitä, mitä hänelle on tapahtunut kotimaassaan tai matkalla

Suomeen.

Tukihenkilö

Jos turvapaikanhakija haluaa ja jos kuulustelija/puhuttelija siihen suostuu,

voi turvapaikanhakija ottaa mukaansa tukihenkilön henkiseksi

tuekseen. Tukihenkilön rooli on tukea turvapaikanhakijaa pelkällä läsnäolollaan.

Tukihenkilö ei voi tehdä kysymyksiä tai kommentoida sitä,

mitä turvapaikanhakija kertoo.

Kuulustelutodistaja

Kuulustelussa saattaa olla mukana kuulustelutodistaja, eli henkilö, joka

on mukana kuulustelutilassa koko kuulustelun ajan ja toteaa, että kuulustelu

on mennyt asianmukaisesti ja pöytäkirjan mukaisesti. Kuulustelutodistaja

vahvistaa pöytäkirjan allekirjoituksellaan.

Terveyden – ja sairaanhoitaja

Toisinaan kuulustelussa/puhuttelussa on mukana terveyden- tai sairaanhoitaja.

Vakavasti traumatisoituneen tai kidutuksen uhrin saattaa olla

hyvin vaikeaa kertoa hänelle tapahtuneista asioista. Jos hoitokontakti

on jo olemassa ja jos hoitaja katsoo läsnäolonsa tarpeelliseksi puhuttelussa,

hän voi tulla mukaan. Tutun sairaanhoitajan läsnäolo saattaa

tuntua turvapaikanhakijasta turvalliselta ja lisäksi hoitaja kykenee ammattitaitonsa

puolesta arvioimaan sen, kuinka paljon turvapaikanhakija

pystyy kertomaan ilman, että hänen terveydentilansa huononee.

Suojelupoliisi

Suojelupoliisin edustaja saattaa joissakin tapauksissa suorittaa turvapaikkapuhuttelun

tai osallistua puhutteluun.

V PROSESSI

Turvapaikkahakemuksen jättäminen

Turvapaikkahakemus on jätettävä henkilökohtaisesti. Hakemus jätetään

joko rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille. Turvapaikkahakemus on

jätettävä joko heti maahan saavuttaessa tai mahdollisimman pian sen

jälkeen. Joissain tapauksissa hakemuksen voi jättää myöhemminkin,

esimerkiksi silloin, kun kotimaan olosuhteissa on tapahtunut muutos

Suomessa oleskelun aikana.

Hakemuksen vastaanottava viranomainen antaa turvapaikanhakijalle

turvapaikkahakemuslomakkeen täytettäväksi. Viranomainen kutsuu tulkin

paikalle tai järjestää puhelintulkkauksen. Turvapaikanhakijalle kerrotaan,

että hänen on kirjoitettava lomakkeeseen äidinkielellään pääsyyt

turvapaikan hakemiselle ja että hänen on myös allekirjoitettava lomake.

Jos turvapaikanhakija on luku- ja kirjoitustaidoton, viranomainen kirjaa

tulkin välityksellä hakemuksen hänen puolestaan. Tulkin ei kuulu kirjoittaa

hakemusta turvapaikanhakijan puolesta.

Viranomainen tallettaa turvapaikkahakemuksen tiedot ulkomaalaisrekisteriin.

Tämän lisäksi turvapaikanhakijalta ja mukana hakevilta perheenjäseniltä

otetaan henkilötuntomerkit eli valokuva ja sormenjäljet,

jotka talletetaan ulkomaalaisten tunnistamisrekisteriin. Sormenjäljet

tallennetaan myös Eurodac-rekisteriin ja tehdään ns. Eurodac-sormenjälkivertailu,

jolla selvitetään turvapaikanhakijan mahdolliset oleskelut

ja hakemukset muissa EU- valtioissa, Sveitsissä, Norjassa ja Islannissa.

Viranomainen voi tutkia turvapaikanhakijan mukana olevat matkatavarat

selvittääkseen, onko tällä henkilöllisyyttä todistavia asiakirjoja ja

matkareitin tutkinnan osalta esimerkiksi matkalippuja.

Turvapaikanhakijalle kerrotaan turvapaikkamenettelystä sekä hänen

oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan menettelyn aikana. Kun turvapaikanhakijaa

on kuultu alustavasti, hänelle järjestetään majoitus vastaanottokeskuksesta

ja hänet siirretään sinne.

Viranomainen voi ottaa turvapaikanhakijan säilöön hänen maahantulonsa

edellytysten selvittämiseksi, hänen maasta poistamista koskevan

päätöksen valmistelemiseksi, täytäntöönpanon turvaamiseksi tai

maasta poistumisen valvomiseksi. Säilöönotto edellyttää lisäksi että:

• on perusteltua aihetta olettaa, että hän piileskelemällä tai muulla

tavoin menetellen estää tai huomattavasti vaikeuttaa itseään

koskevaa päätöksentekoa tai maasta poistamistaan koskevan

päätöksen täytäntöönpanoa

• säilöönotto on tarpeellinen epäselvän henkilöllisyyden selvittämiseksi

• ulkomaalaisen henkilökohtaiset ja muut olot huomioon ottaen on

perusteltua aihetta olettaa hänen syyllistyvän rikokseen Suomessa.

(Ulkomaalaislaki 121 §)

Säilöön otettava turvapaikanhakija siirretään Metsälän säilöönottokeskukseen

tai säilön ollessa täynnä väliaikaisesti poliisivankilan tiloihin.

Henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittäminen

Poliisi tai rajavartiolaitos selvittää turvapaikanhakijan henkilöllisyyden,

matkareitin Suomeen sekä maahantulotavan turvapaikkakuulustelussa.

Kuulustelun aluksi turvapaikanhakijalle kerrotaan hänen oikeutensa

ja velvollisuutensa kuulustelussa. Poliisi tai rajavartiolaitos laatii

kuulustelusta pöytäkirjan käyttäen lomakepohjaa U3A. Ensimmäiselle

sivulle merkitään turvapaikanhakijan nimi, syntymäaika, kansalaisuus

sekä maahantulopäivä. Henkilöllisyyden selvittämiseksi tarvitaan tiedot

turvapaikanhakijan suku- ja etunimistä, myös entisistä nimistä, sukupuoli,

syntymäaika ja -paikka, siviilisääty, etninen tausta, kansallisuus,

kansalaisuus, uskonto, ammatti, osoite kotimaassa ja Suomessa, koulutus,

kielitaito, työpaikat, sosiaalinen tausta ja asepalvelus. Myös perheenjäsenten

ja muiden samassa taloudessa asuneiden henkilötiedot ja

oleskelupaikat kirjataan. Monella turvapaikanhakijalla ei ole mukanaan

minkäänlaista henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa: passia, syntymätodistusta

tai vastaavaa. Tehtävä voi olla hankala varsinkin silloin, kun turvapaikanhakijan

koulutustausta on olematon, kun kotimaassa vallitsee

sekasorto ja kun esimerkiksi kalenteriajoista ei ole selvyyttä.

Varsinkin alaikäisten sekä luku- ja kirjoitustaidottomien hakijoiden

kohdalla joudutaan usein esittämään tarkentavia kysymyksiä kalenteriajankohdista

ja paikoista. Kysymyksiä joudutaan usein muotoilemaan ja

apuna käyttämään esimerkiksi karttoja. Jos turvapaikanhakija ilmoittaa

ajankohdat käyttäen eri kalenteria kuin länsimaista, on tärkeää, että

pöytäkirjaan merkitään ensisijaisesti hänen oman kalenterinsa mukaiset

ajankohdat.

Turvapaikanhakijalta selvitetään henkilötietojen lisäksi matkareitti ja

matkustustapa lähtömaasta Suomeen. Viranomainen kirjaa pöytäkirjaan

kohta kohdalta kaikki matkan osuudet ja niillä käytetyt kulkuvälineet

sekä tiedot mahdollisista salakuljettajista.

Poliisi tai rajaviranomainen ei pääsääntöisesti kuulustele hakijan lähtöön

johtaneista syistä. Sen sijaan suhtautumista mahdolliseen käännyttämiseen

ja maahantulokieltoon kysytään.

Kaikki turvapaikanhakijalle esitetyt kysymykset ja hänen antamansa

vastaukset kirjataan pöytäkirjaan. Kuulustelun lopuksi pöytäkirja

luetaan turvapaikanhakijalle. Jos pöytäkirjaan on turvapaikanhakijan

mielestä kirjattu jokin tieto virheellisesti tai jos hän haluaa lisätä kertomukseensa

jotain, kuulustelija merkitsee korjaukset ja lisäykset pöytäkirjaan.

Lopuksi turvapaikanhakija vahvistaa pöytäkirjan jokaisen sivun

allekirjoituksellaan. Viimeiselle sivulle merkitään kuulusteluajankohta ja

kuulustelun kesto ja turvapaikanhakijan, kuulustelijan, tulkin sekä mahdollisen

avustajan allekirjoitukset.

Ulkomaalainen saapuu Suomeen ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa.

Turvapaikkahakemus jätetään joko rajalla tai poliisilla. Tunnistamista varten turvapaikanhakijalta

otetaan sormenjäljet ja hänet valokuvataan

Turvapaikanhakija majoitetaan käsittelyajaksi vastaanottokeskukseen

Hakemuksen vastaanottanut viranomainen eli rajaviranomainen tai poliisi kutsuu hakijan

turvapaikkakuulusteluun, jossa selvitetään hakijan henkilöllisyys, matkareitti ja maahantulo.

Maahanmuuttoviraston Dublin-tulosalue tutkii, onko hakija hakenut

turvapaikkaa toisesta Dublin II sopimusta soveltavasta valtiosta tai onko hänen perheenjäsenensä

pakolaisena ko. maissa, onko hänellä ko. maiden myöntämää viisumia tai oleskelulupaa tai

onko hän saapunut Suomeen laittomasti jonkin ko. maan kautta.

Toinen valtio on

Dublin II- asetuksen

mukaisessa vastuussa

hakemuksen käsittelystä.

Maahanmuuttovirasto ei tutki asiaa

ja päättää käännyttää turvapaikanhakijan

vastuussa olevaan valtioon.

Hakijalla on oikeus valittaa Helsingin

hallinto-oikeuteen 30 vrk:n kuluessa.

Valitus ei lykkää käännytyksen

täy-täntöönpanoa. Helsingin

hallinto-oikeudesta voi

erikseen hakea

täytäntöönpanon

keskeyttämistä.

Maahanmuuttovirasto

myöntää hakijalle

turvapaikan, oleskeluluvan

toissijaisen suojelun tai

humanitaarisen suojelun perusteella

tai jollakin muulla perusteella.

Paikallispoliisi antaa

päätöksen tiedoksi

turvapaikanhakijalle.

Hakija saa

jäädä Suomeen.

Kun selviää mikä kunta ottaa

hänet vastaan, hän voi muuttaa

vastaanottokeskuksesta uuden

kotikuntansa tarjoamaan

vuokra-asuntoon.

Turvapaikkapuhuttelussa selvitetään

perusteet hakijan kansainvälisen suojelun

tarpeelle. Samalla tutkitaan myös voiko hakija

saada oleskeluluvan muulla esim. perhesiteen,

työn tai yksilöllisen inhimillisen

syyn perusteella.

Maahanmuuttovirasto ei myönnä

hakijalle turvapaikkaa tai oleskelulupaa ja

tekee päätöksen hakijan käännyttämisestä.

Paikallispoliisi antaa päätöksen hakijalle tiedoksi.

Käännyttämisen toimeenpanosta vastaa poliisi.

Hakija voi hakea

muutosta päätökseensä Helsingin

hallinto-oikeudesta.

Edelleen muutosta voi hakea korkeimmasta

hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää

valitusluvan.

Myös myönteisestä päätöksestä voi

valittaa esim. oleskeluluvan toissijaisen

suojelun tai humanitaarisen suojelun

perusteella saanut voi valittaa

turvapaikan epäämisestä

Suomi on vastuussa

turvapaikkahakemuksen käsittelystä tai

Maahanmuuttovirasto ottaa hakemuksen

aineelliseen käsittelyyn Suomessa, vaikka

Dublin-II asetuksen mukaan vastuussa

onkin toinen valtio.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu

Sen jälkeen, kun poliisi tai rajaviranomainen on suorittanut henkilöllisyyden,

matkareitin ja maahantulon selvittämistä koskevan kuulustelun,

turvapaikka-asian käsittely siirtyy Maahanmuuttovirastolle.

Maahanmuuttoviraston tehtävänä on selvittää ne syyt, jotka ovat

johtaneet turvapaikanhakijan lähtöön kotimaasta tai pysyvästä asuinmaasta,

sekä ne syyt, joiden vuoksi hän ei voi palata kotimaahansa

tai pysyvään asuinmaahansa. Turvapaikkapuhuttelu on turvapaikkaprosessin

keskeisin yksittäinen osuus. Turvapaikkapuhuttelussa selvitetään

myös muut oleskelulupaperusteet, esimerkiksi perheside-,

työ- tai opiskeluperusteet. Puhuttelun suorittaa Maahanmuuttoviraston

ylitarkastaja. Ennen puhuttelun aloittamista ylitarkastaja ilmoittaa

turvapaikanhakijalle puhuttelun syyn ja sen tarkoituksen sekä tarpeellisuuden.

Turvapaikanhakijalle selvitetään puhuttelun kulku sekä paikalla

olijoiden roolit puhuttelussa. Tilanteessa selvitetään tulkin tehtävät ja

salassapitovelvollisuus. Turvapaikanhakijalle luetaan puhuttelupöytäkirjan

kansilehdessä olevat ilmoitukset sekä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa

puhuttelun aikana.

Myös Maahanmuuttovirastolla on käytössään valmis puhuttelulomakepohja.

Lisäksi puhuttelussa tehdään tarpeen mukaan täydentäviä

lisäkysymyksiä, jotta tapahtumista saadaan tarkka kuvaus.

Turvapaikkapuhuttelu saattaa kestää koko päivän, toisinaan se venyy

jopa seuraavaan päivään. Koska kyseessä on turvapaikanhakijan kannalta

hänen loppuelämäänsä ajatellen äärimmäisen tärkeä tapahtuma,

puhuttelu jatkuu niin kauan, kunnes kaikki asian ratkaisemisen kannalta

oleelliset asiat tulevat varmasti selvitetyiksi. Puhuttelussa pidetään taukoja

riittävän usein kaikkien osallistujien jaksamiseksi.

Puhuttelun päätteeksi pöytäkirja tarkistetaan, jolloin turvapaikanhakijalla

on mahdollisuus tehdä siihen tarvittavat korjaukset ja tarkennukset.

Turvapaikanhakija allekirjoittaa jokaisen sivun, ja viimeisen sivun

allekirjoittavat myös puhuttelija, tulkki ja mahdollinen avustaja.

Turvapaikanhakijalle annetaan mukaan kopio pöytäkirjasta.

Päätöksen tiedoksianto

Sen jälkeen kun Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksen turvapaikkahakemukseen,

päätös lähetetään turvapaikanhakijan asuinpaikkakunnan

poliisille tiedoksi annettavaksi. Poliisi kutsuu turvapaikanhakijan

kuulemaan päätöksen ja järjestää tulkkauksen tilaisuuteen. Turvapaikanhakijalle

annetaan ohjeet muutoksenhakua varten.

Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeudessa ja

korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Turvapaikanhakijalla on oikeus hakea Maahanmuuttoviraston päätökseen

muutosta Helsingin hallinto-oikeudesta. Turvapaikanhakija voi

joko itse tai yleensä lakimiehen välityksellä tehdä valituksen oikeudelle.

Helsingin hallinto-oikeus tutkii valituksen ja tekee asiassa päätöksen.

Hallinto-oikeus voi tarvittaessa järjestää asiassa suullisen käsittelyn, jossa

voidaan kuulla asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita. Suullinen

käsittely on osa asian selvittämistä ja valmistelua, jota voidaan jatkaa

vielä suullisen käsittelyn jälkeenkin. Päätös tehdään hallinto-oikeuden

istunnossa myöhemmin.

Suullinen käsittely järjestetään valittajan pyynnöstä tai tuomioistuimen

omasta aloitteesta. Pyyntö suullisen käsittelyn järjestämisestä

voidaan hylätä, jos siinä esimerkiksi haluttaisiin esittää näyttöä asian

ratkaisuun vaikuttamattomasta seikasta tai tapahtumasta.

Jos valittaja tai Maahanmuuttovirasto etukäteen pyytävät, hallintooikeus

voi kutsua myös heidän nimeämänsä todistajat kuultaviksi.

Turvapaikka-asiat käsitellään myös hallinto-oikeudessa salassa pidettävinä

eli käsittelyyn ei päästetä yleisöä.

Suullisessa kuulemisessa paikalla ovat hallinto-oikeuden tuomarit,

valittaja sekä hänen asiamiehensä, Maahanmuuttoviraston edustaja(t),

tulkki sekä mahdolliset todistajat. Suullisessa käsittelyssä puheenjohtajana

toimii hallinto-oikeuden tuomari. Tuomari antaa puheenvuoroja

molemmille osapuolille ja esittää kysymyksiä turvapaikanhakijalle. Tulkin

tehtävänä on tulkata kaikki, mitä oikeussalissa keskustellaan. Tulkkaaminen

tuomioistuimessa vaatii huolellista valmistautumista, koska

jo pelkkä sanasto voi olla haastavaa. Oikeussalissa istumajärjestys poikkeaa

kuulustelu- ja puhuttelutilanteesta. Tulkki istuu valittajan ja hänen

avustajansa vieressä, millä varmistetaan se, että sekä valittaja että tulkki

kuulevat varmasti toisensa.

Hallinto-oikeuden kielteisestä päätöksestä on edelleen oikeus hakea

valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Jos korkein hallinto-oikeus

myöntää valitusluvan, se voi Helsingin hallinto-oikeuden tapaan

järjestää suullisen käsittelyn asiassa. Korkeimman hallinto-oikeuden

suullinen käsittely etenee samalla tavoin kuin Helsingin hallinto-oikeudessa.

VI OLESKELULUPALAJIT

On erittäin tärkeää, että tulkki ymmärtää eri oleskelulupien väliset erot,

jotta täsmällinen tulkkaus on mahdollista.

Turvapaikka

Turvapaikka annetaan, jos turvapaikanhakija oleskelee kotimaansa tai

pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perusteltu

syy pelätä siellä vainoa alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa,

tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen

mielipiteensä vuoksi. Turvapaikka siis tarkoittaa, että turvapaikanhakija

on vaarassa nimenomaan edellä mainittujen henkilökohtaisten syiden

vuoksi. Lisäksi edellytetään, että hän on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan

kotivaltionsa suojeluun. Turvapaikan saaneella on Suomessa

pakolaisasema.

Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella

Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, turvapaikanhakijalle

voidaan myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun nojalla. Tämä oleskelulupa

myönnetään, jos hakijaa uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä

asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen

tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Toissijaista

suojelua voidaan myöntää mikäli kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa

on aseellinen selkkaus, joka voi aiheuttaa vakavaa ja henkilökohtaista

vaaraa. Aseellisen selkkauksen taustalla voi olla kansainvälinen konfl ikti

tai valtion sisäiset väkivaltaisuudet.

Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella

Vaikka turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty,

kansainvälistä suojelua eli turvapaikkaa hakevalle voidaan kuitenkin

myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskelulupa

myönnetään, jos turvapaikanhakija ei voi palata kotimaahansa tai

pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofi n takia

tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua

aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.

Muut oleskelulupaperusteet

Oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä

Oleskelulupa myönnetään, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta

turvapaikanhakijan terveydentilan, Suomeen syntyneiden siteiden

tai muun yksilöllisen, inhimillisen syyn vuoksi. Tässä otetaan erityisesti

huomioon olosuhteet, joihin hakija joutuisi kotimaassaan, tai hänen

haavoittuva asemansa.

Oleskeluluvan myöntäminen ihmiskaupan uhrille

Suomessa olevalle ihmiskaupan uhrille myönnetään lähtökohtaisesti

tilapäinen oleskelulupa. Edellytyksenä on, että hänen oleskelunsa Suomessa

on perusteltua ihmiskaupan esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn

vuoksi, hän on valmis tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa

ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi eikä hänellä ole enää siteitä

ihmiskaupasta epäiltyihin. Jos ihmiskaupan uhri on erityisen haavoittuvassa

asemassa, oleskelulupa voidaan myöntää jatkuvana ja riippumatta

siitä, tekeekö hän yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen

estymisen vuoksi (ns. B-lupa)

Tilapäinen oleskelulupa myönnetään, jos turvapaikanhakijaa tilapäisestä

terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai jos hänen

maasta poistamisensa ei käytännössä ole mahdollista esimerkiksi

puuttuvien liikenneyhteyksien takia. Tilapäisen oleskeluluvan maasta

poistamisen estymisen vuoksi saaneella henkilöllä ei ole oikeutta perheenyhdistämiseen.

Työntekijän oleskelulupa

Henkilölle voidaan myöntää oleskelulupa työnteon perusteella, jos

hänellä on Suomessa työpaikka, jonka avulla hän pystyy turvaamaan

toimeentulonsa. Lisäksi yleensä edellytetään, että työ- ja elinkeinotoimiston

työlupayksikkö on tehnyt myönteisen osaratkaisun, eli että kyseisellä

alalla on pulaa työvoimasta.

Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa

Henkilölle voidaan myöntää oleskelulupa elinkeinonharjoittamisen perusteella,

jos voidaan olettaa, että hänen toimeentulonsa on turvattu

yritystoiminnasta saatavilta tuloilla, eli jos elinkeinotoiminta on kannattavaa.

Opiskelijan oleskelulupa

Oleskelulupa opintojen perusteella voidaan myöntää, jos opinnot

päättyvät tutkinnon suorittamiseen. Hakijan on lisäksi osoitettava, että

hänen toimeentulonsa on turvattu ja että hänellä on voimassaoleva

sairausvakuutus.

Oleskelulupa perhesiteen nojalla

Henkilölle, jonka perheenjäsen asuu Suomessa, voidaan myöntää oleskelulupa

perhesiteen perusteella. Perheenjäseneksi lasketaan avio- ja

rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja ala-ikäisen kohdalla hänen huoltajansa.

Avopuoliso voi saada oleskeluluvan, jos puolisot ovat asuneet

yhdessä kaksi vuotta tai jos heillä on yhteinen lapsi.

Oleskelulupatyypit

Jatkuvaluonteinen oleskelulupa merkitään kirjaintunnuksella A. Pakolaisuuden

tai toissijaisen suojelun perusteella myönnettävä lupa myönnetään

ensin neljäksi vuodeksi. Neljän vuoden jatkuvan maassa oleskelun

jälkeen oleskelulupa muuttuu pysyväksi (P), jos oleskelulupaperusteet

ovat vielä olemassa.

Muu kuin pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun perusteella myönnettävä

jatkuvaluontoinen oleskelulupa myönnetään ensin yhdeksi

vuodeksi. Sen jälkeen, jos perusteet luvan jatkamiselle ovat olemassa,

lupa myönnetään yleensä kolmeksi vuodeksi. Kun henkilö on oleskellut

Suomessa neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla, lupa voidaan muuttaa

pysyväksi.

Tilapäinen oleskelulupa myönnetään enintään vuodeksi kerrallaan.

Kahden vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen myönnetään

jatkuva oleskelulupa, jos olosuhteet, joiden perusteella edellinen määräaikainen

lupa myönnettiin, ovat edelleen voimassa.

VIII LIITTEET

aineellinen käsittely Asian sisällöllinen tutkiminen. Turvapaikkahakemus

ratkaistaan Suomessa eli otetaan aineelliseen

käsittelyyn, jos Suomi on vastuussa tai ottaa vastuun

turvapaikkahakemuksen tutkimisesta. Vrt. ”Dublinasetus”.

alaikäinen

turvapaikanhakija Alle 18-vuotias henkilö, joka hakee turvapaikkaa.

alaikäisen

turvapaikanhakijan

edustaja

Alaikäiselle ilman huoltajaa tulleelle

turvapaikanhakijalle voidaan määrätä

edustaja. Edustajan määrää käräjäoikeus

vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän esityksestä.

Edustaja valvoo yleisesti lapsen etua kaikissa lasta

koskevissa viranomaisasioissa.

arvo Työntekijän asema työpaikalla; esim. rehtori,

sihteeri, osastopäällikkö.

aseellinen selkkaus Väkivaltainen konfl ikti, maansisäinen levottomuus,

sisällissotatilanne.

asepalvelus Palvelu armeijassa asevelvollisena tai

vapaaehtoisena.

asetus Lakia täsmentävä säädös; EU-oikeudessa säädös,

joka sitoo sellaisenaan kaikkia jäsenvaltioita.

avustaja Yleensä lakimieskoulutuksen saanut henkilö, joka

auttaa turvapaikanhakijaa turvapaikkamenettelyssä.

direktiivi EU:n jäsenmailleen antama lainsäädäntöohje, jonka

mukaiseksi jäsenmaat muokkaavat oman kansallisen

lakinsa.

Dublin-asetus,

vastuunmäärittämisasetus

EU:n sopimus, jonka mukaan se EU:n jäsenvaltio

(myös Islanti, Norja ja Sveitsi), jossa turvapaikanhakija

ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka

kautta hän tulee unionin alueelle, on velvollinen

käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

Jokaiselta yli 14-vuotiaalta turvapaikanhakijalta

otetaan sormenjäljet hänen hakiessaan turvapaikkaa

EU:ssa. Sormenjälkiä vertailemalla voidaan selvittää,

onko hakija hakenut turvapaikkaa jossain muussa

EU-maassa. Tällöin hakija palautetaan vastuussa

olevaan maahan turvapaikkamenettelyyn. Vaikka

sormenjälkiä ei olisi otettu, mutta selviää, mihin EUmaahan

henkilö on ensimmäisenä saapunut, hänen

turvapaikkahakemuksensa käsitellään siellä.

Sanasto

edesmennyt Kuollut.

edunvalvoja Henkilö, joka nimetään huolehtimaan sellaisen

ihmisen asioista, joka on niin sairas tai vanha, ettei

enää pysty huolehtimaan itsestään ja asioistaan.

EIS, Euroopan

ihmisoikeussopimus

Kansainvälinen ihmisoikeussopimus, johon

useimmat Euroopan maat ovat liittyneet.

Ihmisoikeussopimuksen jäsenmaat

sitoutuvat turvaamaan lainsäädännössään ja

oikeuskäytännössään sopimuksessa jokaiselle yksilölle

taatut oikeudet ja vapaudet. Velvollisuus noudattaa

ihmisoikeussopimuksen määräyksiä on niin

viranomaisilla kuin tuomioistuimillakin.

EIT, Euroopan

ihmisoikeustuomio-istuin

Ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo,

että sopimusvaltiot noudattavat Euroopan

ihmisoikeussopimusta.

elinkeinonharjoittajan

oleskelulupa

Myönnetään sillä perusteella, että henkilö

kykenee työllistämään itse itsensä eli harjoittaa

yritystoimintaa.

esitutkinta Viranomaisen suorittama menettely, jolla pyritään

selvittämään rikokseksi epäillyn tapahtuman

olosuhteet; kuulustelu on osa esitutkintaa.

etninen tausta Ihmisen kansallisuus, heimo, klaani tai muu ryhmä,

johon hän kuuluu.

etsintäkuulutus Viranomaisen yleinen kuulutus, jonka avulla pyritään

löytämään esim. rikoksesta epäilty.

EURODAC-järjestelmä Euroopan alueella vuodesta 2003 käytössä ollut

automatisoitu sormenjälkien tunnistusjärjestelmä.

Järjestelmään tallennetaan jokaisen yli 14-vuotiaan

turvapaikanhakijan sormenjäljet hänen hakiessaan

turvapaikkaa EU-alueella. EU-maiden lisäksi sitä

käyttävät myös Islanti, Norja ja Sveitsi. Järjestelmän

avulla määritetään, mikä maa on vastuussa

turvapaikanhakijan turvapaikkahakemuksen

käsittelemisestä. Vrt. ”Dublin-asetus”.

EURODAC-osumatieto/

”EURODAC hit”

-ilmoitus

Tieto siitä, onko hakijan sormenjälkiä

löytynyt toisesta EU-valtiosta, Norjasta,

Islannista tai Sveitsistä.

Euroopan Unioni, EU Euroopan valtioiden muodostama oikeusyhteisö

sekä taloudellinen ja poliittinen yhteenliittymä.

Jäsenmaat kesäkuussa 2009: Alankomaat, Belgia,

Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka,

Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta,

Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa,

Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja

Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

haavoittuva asema Henkilö on ikänsä, terveydentilansa tai jonkun

muun erityisen syyn vuoksi tavallista heikommassa

asemassa.

haavoittuvat ryhmät Alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet alaikäiset,

vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset,

alaikäisten lasten yksinhuoltajat, kidutuksen,

raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen

tai seksuaalisen väkivallan uhrit.

hallintolaki Hallintoviranomaismenettelyssä, esim.

turvapaikkamenettelyssä noudatettava laki

(2003/434).

hallinto-oikeus Tuomioistuin, josta voi hakea muutosta

hallintoviranomaisten ratkaisuihin. Turvapaikkaasioita

koskevat valitukset tutkii Helsingin hallintooikeus.

heimo Ryhmä sukuja tai klaaneja, joita yhdistää naapuruus,

kieli ja kulttuuri.

henkilökohtainen

poliittinen ja muu

yhteiskunnallinen

toiminta

Esim. puolue-, järjestö- ja

ammattiyhdistystoiminta tai muu yhteiskunnallinen

vaikuttaminen.

henkilöllisyyden

selvittäminen

Poliisi tai rajavartiolaitos selvittää

turvapaikkakuulustelussa turvapaikanhakijan

henkilötiedot kuten nimen, iän ja kansalaisuuden.

henkilöllisyystodistus Virallinen asiakirja, josta ilmenee henkilön nimi,

syntymäaika ja syntymäpaikka. Suomessa virallisia

henkilöllisyystodistuksia ovat ajokortti, passi ja

henkilökortti.

henkilötuntomerkit Henkilön tunnistamista varten otettavat tiedot,

esimerkiksi sormenjäljet ja valokuva.

humanitaarinen suojelu Oleskeluluvan peruste. Myönnetään, kun

turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset

eivät täyty, mutta hakija ei voi palata kotimaahansa

tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen

ympäristökatastrofi n takia taikka siellä vallitsevan

huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi

johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta

ihmisoikeustilanteesta.

huollettava Alaikäinen, joka on aikuisen vastuulla.

huoltaja Aikuinen, joka hoitaa alaikäistä lasta ja on hänestä

vastuussa.

iänarviointi Testi, jolla alaikäisten turvapaikanhakijoiden ikää

pyritään arvioimaan eri tekniikoin. Yleisimpiä

iänmääritystestejä ovat röntgenkuvat leukaluista

tai ranteesta, joiden avulla arvioidaan luuston

kehittymistä.

ihmiskaupan uhri Henkilö, joka on joutunut seksuaalisen

hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin

ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin tai joutunut

myymään elimiään siten, että joku toinen on saanut

siitä taloudellista hyötyä.

ihmiskauppa Naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja

myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa esimerkiksi

prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi.

Keskeistä ihmiskaupassa on se, että uhri on

alistussuhteessa tekijään.

ihmisoikeudet Oletus, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on

tietyt perusoikeudet taustastaan riippumatta.

Kansainväliset sopimukset määrittelevät

ihmisoikeuksia.

Ilmeisen perusteeton

turvapaikkahakemus

Turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton

- jos sen tueksi ei ole esitetty vakavia

ihmisoikeusloukkauksia tai muita sellaisia perusteita,

jotka liittyvät palautuskieltoihin tai vainon pelkoon,

tai jos esitetyt väitteet ovat selvästi epäuskottavia

- jos hakijan ilmeisenä tarkoituksena on käyttää

väärin turvapaikkamenettelyä

- jos hakija on saapunut turvallisesta turvapaikka- tai

alkuperämaasta, johon hänet voi palauttaa, eikä

Maahanmuuttovirasto painavasta syystä ole voinut

ratkaista hakemusta määräajassa.

ilmoittautumisvelvollisuus

Käsky ilmoittautua määräajoin poliisille tai

rajavartiolaitokselle. Käytetään usein maasta

poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon

turvaamiseksi.

jatkuva oleskelulupa,

A-lupa

Lupa myönnetään ulkomaalaiselle, joka on tullut

Suomeen pysyvässä maahanmuuttotarkoituksessa.

Lupa myönnetään ensin määräajaksi, jonka

jälkeen se on uusittava. Jatkuvaan oleskelulupaan

merkitään kirjaintunnus A.

jäljittäminen Ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten

turvapaikanhakijoiden vanhempien tai muiden

huoltajien sijainnin selvittäminen.

kansainvälinen suojelu Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan

pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai

humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää

oleskelulupaa.

kansainvälistä suojelua

koskeva hakemus Ks. ”turvapaikkahakemus”.

kansalaisuus Jäsenyys tietyssä valtiossa. Sisältää mm. oikeuden

osallistua poliittisesti valtion toimintaan.

kansalaisuushakemus Hakemus tietyn valtion (esim. Suomen)

kansalaisuuden saamiseksi.

kansallisuus Etninen tausta. Joukko ihmisiä, jotka muiden tai

omasta mielestään muodostavat erillisen ryhmän

esimerkiksi alkuperän, kielen, uskonnon tai

kulttuurin perusteella (esim. ranskalainen, uzbekki,

kurdi). Tietyn kansallisuuden omaava henkilö ei

välttämättä ole ollut kyseisen kansallisuuden oman

valtion kansalainen.

karkottaminen Maastapoistamismenettely. Jos ulkomaalaisella on

tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa

maasta, hänet karkotetaan.

Kidutettujen

kuntoutuskeskus

Poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa

Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi

traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

kidutus Vakavan fyysisen tai henkisen kivun tuottamista

toiselle ihmiselle pelottelu-, uhkailu- tai

rangaistustarkoituksessa tai tietojen tai tunnustuksen

hankkimistarkoituksessa.

kielitesti Menetelmä, jolla henkilön puhuma murre pyritään

paikantamaan jollekin tietylle maantieteelliselle

alueelle.

kiintiöpakolainen YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n myöntämän

pakolaisaseman saanut henkilö, jonka Suomi tai

joku muu maa vastaanottaa. Suomi ottaa vuosittain

vastaan tietyn määrän pakolaisia, jotka valikoidaan

suoraan ulkomailta, esimerkiksi pakolaisleireiltä.

Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750.

UNHCR:n kautta tuleville kiintiöpakolaisille

myönnetään Suomessa pakolaisstatus. Suurin osa

viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista

on ollut myanmarilaisia, irakilaisia, kongolaisia ja

iranilaisia.

kiirehtimispyyntö Kirjelmä, jossa pyydetään nopeuttamaan asian

käsittelyä.

kiistää Vastata kieltävästi ("ei").

klaani Perhekunta, sukuyhteisö.

korkein hallinto-oikeus,

KHO

Ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa

käyttävä elin. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta voi

anoa valituslupaa hallinto-oikeuden päätöksille.

kotouttamislaki Laki, joka säätelee maahanmuuttajien kotouttamista

ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa.

(9.4.1999/493)

kuulustelija Henkilö, joka johtaa kuulustelua eli tekee

kysymyksiä.

kuulusteltava Henkilö, jolta kysytään kysymyksiä

kuulustelutilanteessa.

kuulustelu Poliisin tai rajavartiolaitoksen suorittama

kuuleminen, jossa kuulusteltavaa sitoo totuudessa

pysymisvelvollisuus.

kuulustelukutsu Pyyntö saapua kuulusteluun. Turvapaikanhakija saa

sen vastaanottokeskukseen.

käräjäoikeus Tuomioistuin, alin oikeusaste.

käsittely, käsitellä Tehdä jollekin jotakin, hoitaa, tutkia.

käännyttäminen Maastapoistamismenettely. Kun ulkomaalaisella ei

ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa

maasta, hänet käännytetään. Vrt. ”karkottaminen”.

laiton maahanmuutto Maahan saapuminen ja siellä oleskelu ilman

tarvittavia asiakirjoja, esim. viisumia tai

oleskelulupaa.

lakimies Oikeudellisen koulutuksen saanut henkilö, joka

toimii turvapaikanhakijan avustajana. Lakimiehen

tehtävä on kertoa hakijalle turvapaikkamenettelystä

ja avustaa häntä tarvittaessa

turvapaikkakuulustelussa ja -puhuttelussa sekä

valitusvaiheessa.

lausunto Asiantuntemukseen nojautuva (pyydetty), yleensä

kirjallinen näkemys, mielipide, kannanotto, selvitys

tms.

lisäselvitys Yleensä kirjallinen asiaa koskeva tieto, joka

toimitetaan päätöksentekijälle.

lääkärinlausunto Lääkärin antama selvitys henkilön terveydentilasta.

maahanmuuttaja Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka

koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.

Yleiskielessä maahanmuuttajalla tarkoitetaan kaikkia

Suomessa asuvia, Suomen ulkopuolella syntyneitä

etnisesti ei-suomalaisia henkilöitä.

Maahanmuuttovirasto Sisäasiainministeriön alainen virasto, joka

vastaa päätöksenteosta oleskelulupa-,

turvapaikka- ja kansalaisuusasioissa Suomessa.

Maahanmuuttovirasto tekee päätökset mm.

turvapaikkahakemuksiin.

Vuoden 2007 loppuun saakka

Maahanmuuttoviraston nimi oli Ulkomaalaisvirasto.

maahantulokielto Käännyttämisen tai karkottamisen yhteydessä

ulkomaalaiselle voidaan määrätä kielto saapua

Suomeen uudelleen. Kielto voi olla voimassa

toistaiseksi tai määräajan ja se koskee joko koko

Schengen-aluetta tai vain Suomea.

maksuton oikeudenkäynti Valtio korvaa oikeudenkäyntikulut kokonaan tai

tietyltä osalta riippuen henkilön varallisuudesta.

Maksutonta oikeudenkäyntiä haetaan

oikeusaputoimistosta.

matkareitti Maat ja alueet, joiden kautta turvapaikanhakija

on saapunut Suomeen. Poliisi tai rajavartiolaitos

selvittää tämän turvapaikkakuulustelussa.

matkustusasiakirja Viranomaisen ulkomaille matkustamista varten

antama asiakirja, josta ilmenee asianomaisen

henkilöllisyys ja kansalaisuus (esim. passi).

muukalaispassi Matkustusasiakirja, joka voidaan myöntää

ulkomaalaiselle, jos hän ei voi saada

passia kotimaansa viranomaiselta, hän on

kansalaisuudeton tai muusta erityisestä syystä.

Toissijaista suojelua saaneille muukalaispassi

myönnetään hakemuksesta aina.

myötävaikuttamisvelvollisuus

Velvollisuus auttaa asian selvittämisessä.

määräaikainen

oleskelulupa

Oleskelulupa, joka myönnetään tietyksi ajaksi, joko

jatkuvana (A-lupa) tai tilapäisenä (B-lupa).

nopeutettu menettely Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan

käsitellä nopeutetussa menettelyssä, kun

hakija on saapunut turvallisesta alkuperämaasta

hakemus voidaan katsoa ilmeisen perusteettomaksi

hakija on tehnyt uusintahakemuksen, joka ei sisällä

uusia perusteita maahan jäämiselle.

ohjaaja Vastaanottokeskuksen työntekijä.

oikeellisuus Aitous, todenmukaisuus.

oikeusapu Valtion maksamaa oikeudellista neuvontaa ja

apua, jota voi saada itselleen oikeudellisen asian

hoitamista varten kokonaan tai osittain valtion

varoilla.

oleskelulupa Lupa saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa.

Myönnetään ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua

tai siihen verrattavaa lyhytaikaista

oleskelua varten.

oleskelulupa perhesiteen

perusteella

Oleskelulupa, joka myönnetään sillä perusteella, että

henkilön perheenjäsen on Suomen kansalainen tai

hänellä on oleskelulupa Suomessa.

oleskelulupa yksilöllisestä

inhimillisestä syystä

Oleskelulupa, joka myönnetään, jos oleskeluluvan

epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hakijan

terveydentilan, Suomeen syntyneiden siteiden

tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun

erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin

hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva

asemansa. (Ulkomaalaislaki 52 §)

opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupa, joka myönnetään tutkintoon johtavan

opiskelun perusteella.

osaratkaisu Työ- ja elinkeinotoimiston tekemä päätös, jossa

on arvioitu työvoiman saatavuutta ja työsuhteen

ehtoja. Myönteinen osaratkaisu on edellytys

työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle.

pahoinpitely Henkilön toiseen kohdistama fyysinen

väkivallanteko.

pakkokeino Pakkokeinolaissa määritelty menetelmä, jolla

pyritään varmistamaan jonkin velvoitteen

toteuttaminen tai asian selvittäminen.

Turvapaikkamenettelyssä tällainen on esim.

säilöönotto epäselvän henkilöllisyyden

selvittämiseksi.

pakolainen Henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka ja/

tai pakolaisasema kotimaansa ulkopuolella. Hän

on joutunut jättämään kotimaansa tai pysyvän

asuinmaansa, koska hänellä on ollut perusteltu

syy pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän,

uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen

ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen

vuoksi, ja hän on pelkonsa vuoksi haluton

turvautumaan sanotun maan suojeluun.

pakolaisen

matkustusasiakirja Pakolaiselle myönnettävä matkustusasiakirja.

palauttamis-/

palautuskielto (nonrefoulement)

Periaate, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa

alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus,

kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa

loukkaava kohtelu.

passi Viranomaisen ulkomaille matkustamista varten

antama asiakirja, josta ilmenee asianosaisen

henkilöllisyys ja kansalaisuus.

perheenkokoaja Suomessa oleskeleva henkilö, joko Suomen

kansalainen tai muunmaalainen, jonka

perheenjäsenelle haetaan oleskelulupaa Suomeen

perhesiteen perusteella.

perheenyhdistäminen Kansainvälistä suojelua saanut henkilö voi saada

lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämisen

kautta. Lähiomaiseksi eli perheenjäseneksi katsotaan

puoliso ja alaikäiset lapset tai alaikäisten lasten

tapauksessa heidän vanhempansa. Muiden kuin

kansainvälistä suojelua saaneiden on osoitettava

voivansa elättää perheensä, jotta voi saada

perheensä Suomeen.

perheryhmäkoti Oleskeluluvan saaneiden alaikäisten ilman huoltajaa

saapuneiden turvapaikanhakijoiden majoituspaikka.

perhetausta Millaisesta perheestä henkilö on peräisin: rikkaasta,

köyhästä, poliittisesti aktiivisesta, uskonnollisesta

ym.

poliittinen koulutus Puolueen antama koulutus.

prima facie Ensi näkemältä.

prima vista -tulkkaus Tulkki saa tilanteessa paperin, josta hän tulkkaa

suoraan tutustuttuaan siihen hetken aikaa.

puhuttelija Henkilö, joka johtaa Maahanmuuttoviraston

puhuttelua eli puhuttelee.

puhuttelu Ks. turvapaikkapuhuttelu.

puhuttelukutsu Kirje, jolla ilmoitetaan turvapaikkapuhuttelun

ajankohta ja paikka ja pyydetään hakijaa saapumaan

turvapaikkapuhutteluun.

puolisotilaallinen

toiminta

Asepalvelus muualla kuin valtion armeijassa, esim.

jonkin ryhmän tai puolueen omissa joukoissa.

puolueettomuus Suhtautuminen eri osapuoliin samalla tavoin,

tasapuolisuus, yhdenvertaisuus.

pysyvä oleskelulupa Myönnetään hakemuksesta henkilölle, joka on

oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti jatkuvalla

oleskeluluvalla neljä vuotta, jollei pysyvän

oleskeluluvan myöntämiselle ole esteitä, kuten

henkilön syyllistyminen rikoksiin Suomessa.

Oleskelun syy tai muut erityiset syyt voivat aiheuttaa

poikkeuksia. Lupa myönnetään toistaiseksi, eikä sitä

tarvitse uusia. Lupaa merkitään kirjaintunnuksella P.

päätöksen tiedoksianto Tilaisuus, jossa viranomaisen tekemä

päätös annetaan asianosaiselle tiedoksi.

Poliisi antaa turvapaikkapäätöksen tiedoksi.

Oleskelulupahakemukseen tehty päätös voidaan

antaa tiedoksi myös postin välityksellä.

pöytäkirja Asiakirja, johon kirjataan kuulustelun tai puhuttelun

kulku. Pöytäkirja tarkistetaan tilaisuuden lopussa, ja

kaikki paikallaolijat allekirjoittavat sen.

rajanylitys Siirtyminen rajan yli valtiosta toiseen.

rajaviranomainen Rajavartioinnista ja rajatarkastuksista vastaava

viranomainen.

rekisteröity parisuhde Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön

parisuhde, jolla on juridisesti tunnustettu asema.

ryhmäkoti Alaikäisille ilman huoltajaa maassa oleville

turvapaikanhakijoille tarkoitettu majoituspaikka.

salakuljettaja Henkilö, joka järjestää ihmisiä tai tavaraa laittomin

keinoin maasta toiseen.

salassapitovelvollisuus Velvollisuus pitää salassa asiaa koskevat tiedot,

jotka on asemansa tai toimensa vuoksi saanut

tietoonsa, myöskään papereita tai muita todisteita

ei saa näyttää muille tai jättää muiden nähtäviksi.

Turvapaikkamenettelyssä salassapitovelvollisuus

koskee kaikkia menettelyyn asemansa puolesta

osallistuvia tahoja.

Schengen-alue Maat, jotka ovat mukana Schengen-sopimuksessa,

muodostavat Schengen-alueen. Sopimuksessa

sovitaan rajatarkastuksista luopumisesta

jäsenvaltioiden välillä, yhdenmukaisesta ulkorajojen

valvonnasta sekä jäsenvaltioiden poliisi- ja

tulliviranomaisten yhteistyöstä. Schengen-alueeseen

kuuluvat EU-maista Alankomaat, Belgia, Espanja,

Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg,

Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa,

Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja

Viro. Lisäksi sopimusta soveltavat Norja, Islanti ja

Sveitsi. EU:n jäsenmaista Bulgaria, Irlanti, Kypros,

Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)

eivät noudata Schengenin sopimusta.

selvittämisvelvollisuus Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja

asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian

ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa

perusteista. Asianosaisen on muutoinkin

myötävaikutettava vireille panemansa asian

selvittämiseen. (Hallintolaki 31§)

siirtolainen Henkilö, joka on muuttanut asuinpaikasta toiseen

joko kansainvälisten valtionrajojen yli tai kotimaansa

sisällä.

siviilisääty Siviilisäädyt Suomessa ovat: naimisissa, naimaton,

rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut, leski.

sosiaalityöntekijä Henkilö, joka antaa ohjausta ja neuvontaa ongelmaja

kriisitilanteissa sekä tekee toimeentuloon liittyviä

päätöksiä. Yksintulleen alaikäisen turvapaikanhakijan

ollessa kyseessä sosiaalityöntekijä on henkilö, joka

katsoo lastensuojelullisista näkökulmista, että lapsen

etu toteutuu menettelyssä.

suhtautuminen Mielipide.

Sur place -tilanne Tilanne, jossa kansainvälisen suojelun tarve syntyy

vasta henkilön lähdettyä kotimaastaan. Esim.

turvapaikanhakijan kotimaan tilanne on muuttunut

niin, ettei hän pysty enää palaamaan takaisin.

Turvapaikanhakija voi olla myös suojelun tarpeessa

omien toimiensa vuoksi, joihin hän on osallistunut

ulkomailla kotimaasta lähtönsä jälkeen.

suullinen käsittely Voidaan järjestää hallinto-oikeuteen tehdyn

valituksen yhteydessä. Tällöin hallinto-oikeus

antaa valittajalle tilaisuuden kertoa suullisesti

perusteistaan, mutta käytäntö on harvinainen.

säilöönotto Turvaamistoimi, valvontakeino. Ulkomaalainen

voidaan ottaa säilöön esim. silloin, jos on

odotettavissa, että hän piiloutuu välttyäkseen

käännyttämiseltä tai maasta karkottamiselta, tai

jos se on tarpeellinen epäselvän henkilöllisyyden

selvittämiseksi. Säilöönotto on pakkokeino.

säilöönottoyksikkö Metsälän vastaanottokeskuksen yhteydessä oleva

suljettu yksikkö, joka toimii säilöönotettujen

ulkomaalaisten sijoituspaikkana.

säädös Laki, asetus.

tilapäinen oleskelulupa,

B-lupa

Myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei

ole oleskella Suomessa jatkuvaluonteisesti eikä jäädä

Suomeen pysyvästi. B-lupa voidaan myöntää myös

silloin, kun maastapoistaminen ei ole mahdollista.

todistusaineisto Näyttö, jolla voidaan osoittaa jonkin asian

todenmukaisuus.

toimeentuloedellytys Henkilön on pystyttävä elättämään itsensä

ilman sosiaalietuuksia. Joidenkin oleskelulupien

myöntämisen edellytyksenä.

toimeentulotuki Sosiaalietuus eli raha, joka myönnetään henkilölle,

jolla ei ole mitään muita tuloja tai jonka tulot eivät

riitä elämiseen.

toimenpide Tehtävän suoritus.

toissijainen suojelu Oleskeluluvan peruste. Myönnetään, kun

turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty,

mutta hakijaa uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä

asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus,

kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa

loukkaava kohtelu tai rangaistus. Lupa voidaan

myöntää myös, jos on ilmeistä, että hakija ei voi

palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa

joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan

siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi.

totuudessa

pysymisvelvollisuus Ei saa antaa vääriä tietoja.

traumatisoitunut Henkilö, joka kärsii voimakkaan kokemuksen tai

menetyksen aiheuttamista henkisistä seurauksista.

turvallinen alkuperämaa Hakijalle turvalliseksi alkuperämaaksi katsotaan

valtio, jossa hänellä ei ole vainon tai vakavien

ihmisoikeusloukkausten vaaraa. Suomessa ei ole

käytössä turvallisten maiden luetteloa.

turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee kansainvälistä suojelua

kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella.

turvapaikka Turvapaikkaprosessissa pakolaisaseman perusteella

annettava oleskelulupa. Annetaan henkilölle, jolla

on perusteltu syy pelätä joutuvansa kotimaassaan

tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi

alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn

yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai

poliittisen mielipiteen vuoksi, ja joka on pelkonsa

vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan

suojeluun. (Ulkomaalaislaki 87§)

turvapaikkahakemus Lomake, jolla haetaan turvapaikkaa eli kansainvälistä

suojelua.

turvapaikkakuulustelu Poliisin tai rajavartiolaitoksen suorittama haastattelu,

jossa selvitetään turvapaikanhakijan henkilöllisyys,

matkareitti ja maahantulo.

turvapaikkaperuste,

perusteet

turvapaikkahakemukselle

Syy, miksi turvapaikanhakija on lähtenyt

kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan eikä

voi sinne palata ja hakee kansainvälistä suojelua

kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella.

turvapaikkapuhuttelu Maahanmuuttoviraston suorittama haastattelu,

jossa selvitetään turvapaikanhakijan

turvapaikkaperusteet. Turvapaikkapäätös tehdään

pitkälti tämän puhuttelun perusteella.

turvapaikkatutkinta Viranomaisen selvitystyö, joka käynnistyy

turvapaikkahakemuksen jättämisestä. Poliisi

tai rajavartiolaitos selvittää turvapaikanhakijan

henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon

ja Maahanmuuttovirasto suorittaa

turvapaikkapuhuttelun, jossa suullisesti selvitetään

hakijan perusteet häneen kotimaassaan tai

pysyvässä asuinmaassaan kohdistuneesta vainosta

tai muista oikeudenloukkauksista ja niiden uhkista.

Lisäksi tutkitaan lähtömaan tilanne sekä hakijan

päätöksentekijälle toimittamat kirjalliset selvitykset.

työlupayksikkö Työ- ja elinkeinotoimiston yksikkö, jossa käsitellään

työntekijän oleskelulupaa koskevat osaratkaisut.

työntekijän oleskelulupa Työnteon perusteella myönnettävä oleskelulupa.

täytäntöönpano Täytäntöönpano tarkoittaa päätöksen toteuttamista.

täytäntöönpanokielto Täytäntöönpanokielto tarkoittaa, ettei päätöksessä

ilmoitettua toimenpidettä, esim. käännyttämistä,

saa toteuttaa täytäntöönpanokiellossa ilmoitetun

asian aikana, esim. ennen kuin valitus on käsitelty.

ulkomaalainen Henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.

ulkomaalaislaki Laki, joka säätelee ulkomaalaisasioiden hoitamista.

(30.4.2004/301)

UNHCR Yhdistyneiden kansakuntien (YK) pakolaisasiain

päävaltuutettu.

uskonto Esim. kristinusko, juutalaisuus, buddhalaisuus,

šiialaisuus.

uusintahakemus Hakemus, jonka hakija tekee lyhyen ajan kuluttua

sen jälkeen, kun hän on saanut aiempaan

hakemukseensa kielteisen päätöksen, ja jossa

hän ei esitä uusia perusteita hakemukselleen.

Uusintahakemus voidaan ratkaista ilman uutta

turvapaikkapuhuttelua.

vahvistaa Vastata myöntävästi ("kyllä").

vaino Usein pitkäkestoista vakavaa väärinkohtelua tiettyä

henkilöä kohtaan esim. tämän uskonnon tai etnisen

taustan vuoksi.

vaitiolovelvollisuus Velvollisuus olla paljastamatta asioita, joita on

asemansa, toimensa tms. perusteella saanut tietää.

valittaja Henkilö, joka ei ole tyytyväinen saamaansa

päätökseen ja hakee siihen muutosta oikeudelta.

valituslupa Kun korkein hallinto-oikeus näkee riittävästi

perusteita tutkia hallinto-oikeuden ratkaisusta

tehdyn valituksen, se antaa valitusluvan. Korkein

hallinto-oikeus ei tutki valitusta, ellei se myönnä

valituslupaa.

vastaanottokeskus Paikka, johon turvapaikanhakijat majoitetaan

hakemuksen käsittelyn ajaksi.

vastine Kirjallinen kannanotto johonkin syytteeseen tai

lausuntoon.

vastuu hakemuksen

käsittelystä

Katsotaan olevan sillä EU:n jäsenmaalla,

josta turvapaikanhakija ensimmäiseksi hakee

turvapaikkaa, tai jonka alueelle hän ensimmäisenä

saapuu tai joka on myöntänyt hänelle viisumin.

vastuunmäärittämisasetus

Ks. ”Dublin-asetus”.

viisumi Maahantulolupa, joka myönnetään ulkomaalaiselle

matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista

oleskelua varten.

vähemmistövaltuutettu Viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää

etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa,

yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä

suhteita Suomessa.

väärien tietojen

antaminen

Viranomaiselle valehtelu, esim. väärällä nimellä tai

henkilöllisyydellä esiintyminen.

yhteiskunnallinen asema Sijoittuminen yhteisössä, esim. uskonnollinen

johtaja.

Lähteet:

Maahanmuuttoviraston sanasto www.migri.fi

Kielitoimiston sanakirja

www.ihmisoikeudet.net/sanasto

www.fi nlex.fi

OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

TURVAPAIKKAKUULUSTELUSSA

JA – PUHUTTELUSSA

Turvapaikkakuulustelun alku:

Turvapaikkatutkinnan aluksi hakijalle ilmoitettiin:

Tässä kuulustelussa tutkinnan suorittaja on poliisimies/ rajavartiomies.

Tämä pöytäkirja tulee olemaan hänen asiansa käsittelyn perustana

ja siten täydentää hänen itse laatimaansa hakemusta koskien kansainvälistä

suojelua.

Hänellä on oikeus käyttää avustajaa ja tulkkia tässä asiassa.

Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan oleskeluoikeuden

myöntäminen myös muilla esille tulevilla perusteilla.

Asianosainen on totuudessa pysymisvelvollinen; hänen on kerrottava

kaikki tutkinnassa esiin tulevat ja asiaan vaikuttavat seikat totuudenmukaisesti.

Väärien tietojen antaminen on rangaistava teko. PolL 38 §

1 mom/ LRVL 27§ 1,2 mom , RL 15:2 § ja 16:5§

Vääriksi osoittautuvat tiedot heikentävät koko hakemuksen uskottavuutta.

Oleskelulupa tai pakolaisasema voidaan peruuttaa, jos ulkomaalainen

on kansainvälistä suojelua hakiessaan tietoisesti antanut henkilöllisyyttään

koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja

taikka salannut sellaisen seikan, joka olisi saattanut vaikuttaa päätöksen

sisältöön. Ulkomaalaislaki 58 § 3 mom. ja 108 §.

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus sisältää oleskelulupahakemuksen

Hakemuksen perusteella hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa

kansainvälisen suojelun tai muulla perusteella. Jos hakemus hylätään,

ja hakija voidaan käännyttää tai karkottaa maasta ja määrätään hänelle

Suomea ja muita Schengen-sopimusmaita koskeva maahantulokielto.

Olen ymmärtänyt kuulustelun tarkoituksen sekä oikeuteni ja velvollisuuteni

tutkinnassa ja vahvistan tämän allekirjoituksellani.

Joitakin turvapaikanhakijalle kuulustelussa

esitettäviä kysymyksiä:

VÄLIMERKINTÄ: Kuulustelijan tulee nyt ilmoittaa turvapaikanhakijalle

mahdollisesta EURODAC-hit- ilmoituksesta ja sen merkityksestä hakemuksen

käsittelyssä.

Jos turvapaikanhakijan tiedot löytyvät EURODAC- rekisteristä, on toinen Euroopan

valtio tavallisesti vastuussa hakemuksen käsittelystä ja hakija voidaan

käännyttää vastuussa olevaan valtioon. Kuulustelija kertoo tämän hakijalle.

Vahvistaako vai kiistääkö hakija olleensa turvapaikanhakijana toisessa

EU-jäsenvaltiossa, Norjassa, Islannissa tai Sveitsissä.

Jos hakijasta on EURODAC-merkintä, kuulustelija kysyy vielä hakijalta

onko tämä tehnyt turvapaikkahakemuksen toisessa valtiossa.

Erityiset syyt, joiden perusteella hänen hakemustaan ei voitaisi käsitellä

siinä maassa, joka on vastuunmäärittämisasetuksen mukaan vastuussa

turvapaikkahakemuksen käsittelystä.

Turvapaikanhakija voi esittää syyn, miksi hänen mielestään sen valtion,

josta hänen sormenjälkensä ovat löytyneet, ei tulisi käsitellä hänen turvapaikkahakemustaan.

Erityiset syyt, joiden perusteella hänen hakemuksensa tulisi käsitellä

Suomessa, vaikka osumailmoituksen tai oman kertomansa perusteella

toinen EU-jäsenvaltio, Sveitsi, Norja tai Islanti onkin lähtökohtaisesti

vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä.

Turvapaikanhakija voi pyytää, että hänen hakemuksensa käsitellään

Suomessa, vaikka toinen valtio on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Erityisiä

syitä voivat olla esim. perheenjäsen tai alaikäisen yksintulleen turvapaikanhakijan

ollessa kyseessä sukulainen joka oleskelee Suomessa.

Suostumus. Suomen poliisi, rajatarkastusviranomainen tai Maahanmuuttovirasto

saavat pyytää ja vastaanottaa tietoja muissa Euroopan Unionin

jäsenvaltioissa, Sveitsissä, Norjassa tai Islannissa mahdollisesti tekemistäni

turvapaikkahakemuksista, näiden hakemusten perusteista ja näihin

hakemuksiini saamistani päätöksistä, sekä oleskelustani näissä valtioissa.

Mikäli turvapaikanhakija antaa tähän suostumuksensa, voivat Suomen viranomaiset

kysyä tarkempia tietoja hänen oleskelustaan muissa valtioissa.

Turvapaikkapuhuttelun alku:

Puhuttelun aluksi hakijalle ilmoitettiin, että:

puhuttelija on Maahanmuuttoviraston edustaja

tämä pöytäkirja tulee olemaan hänen asiansa käsittelyn perustana ja

siten täydentää itse kirjoitettua turvapaikkahakemusta

puhuttelu nauhoitetaan

puhuttelun sisältö on salainen eikä mitään tietoja turvapaikka-asiasta

tulla antamaan hakijan kotimaan viranomaisille eikä yksityishenkilöille

hänellä on oikeus käyttää avustajaa ja tulkkia tässä asiassa

hänen oman etunsa mukaista on kertoa kaikki asiaan vaikuttavat seikat

heti niiden käsittelyn alkuvaiheessa

vääriksi osoittautuvien tietojen antaminen heikentää hakemuksen

uskottavuutta väärien henkilötietojen antaminen on rangaistava teko

ja oikeiden henkilötietojen salaamisella voi olla epäedullinen vaikutus

asian ratkaisuun

nyt ilmoitettuja henkilötietoja on mahdollista muuttaa myöhemmin

vain viranomaisen antamalla luotettavalla asiakirjalla

väärien henkilötietojen antaminen voi myöhemmin vaikuttaa epäedullisesti

asiakkaan muihin mahdollisiin asioihin, kuten perheenyhdistämiseen

tai Suomen kansalaisuuden hakemiseen

kansainvälistä suojelua koskeva hakemus sisältää oleskelulupahakemuksen

hakemuksen perusteella hakijalle voidaan antaa kansainvälistä suojelua

tai myöntää oleskelulupa. Jos hakemus hylätään, voidaan hakija

käännyttää tai karkottaa maasta ja määrätä hänelle Suomea sekä muita

Schengen-sopimusmaita koskeva maahantulokielto

oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos ulkomaalainen on oleskelulupaa

hakiessaan tietoisesti antanut henkilöllisyyttään koskevia tai muita päätökseen

vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salannut sellaisen seikan, joka

olisi saattanut vaikuttaa päätöksen sisältöön

Olen ymmärtänyt puhuttelun tarkoituksen sekä oikeuteni ja velvollisuuteni

puhuttelussa. Lisäksi minulle on selvitetty puhuttelun kulku ja

muut käytännön asiat puhuttelun aikana.

ASIOIMISTULKIN AMMATTISÄÄNNÖSTÖ

Asioimistulkkaus on viranomaisen tai yksityisen tahon ja asiakkaan välisen

asioimisdialogin (haastattelun, kuulustelun, neuvottelun, tiedustelun,

selvitys- ja tiedonvälityskeskustelun jne.) tulkkausta. Tulkkaus on

yleensä peräkkäistulkkausta, mutta se voi olla myös samanaikaistulkkausta.

Asioimistilanteisiin voi liittyä myös monologeja (esitelmä, luento,

juhlapuhe, tiedoksianto jne.)

Asioimistulkilla (josta säännöstöstä käytetään sanaa "tulkki") tarkoitetaan

henkilöä, joka toimii tulkkina edellä määritellyissä asioimistulkkaustilanteissa.

1) Tätä ammattisäännöstöä sovelletaan, mikäli laki tai asetukset eivät

toisin määrää.

2) Tulkilla on vaitiolovelvollisuus.

3) Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä

tietoonsa tullutta.

4) Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole

tarpeellista pätevyyttä tai jossa hän on jäävi.

5) Tulkki ei hyväksy toimeksiantoa, josta on haittaa tulkkien

ammattikunnalle tai joka vähentää sen arvostusta.

6) Tulkki on solidaarinen ammattikuntaansa kohtaan.

7) Tulkki varmistaa, että työolosuhteet ovat tulkkaukseen soveltuvat.

8) Tulkki tekee etukäteen kirjallisen sopimuksen tulkkaustoimeksiannosta

ottaen ensisijaisesti huomioon liittojen suositukset.

Ellei kirjallinen sopimus ole mahdollinen, tulkki ja toimeksiantaja

voivat tehdä sopimuksen suullisesti.

9) Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa.

10) Tulkki pyrkii kattavaan tulkkaukseen, ei jätä mitään pois

eikä lisää mitään asiaankuulumatonta.

11) Tulkki pysyttelee puolueettoman ja ulkopuolisena eikä anna

henkilökohtaisten asenteidensa tai mielipiteidensä vaikuttaa

työhönsä.

12) Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä.

13) Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan

mitään muita kuin tulkkaustehtäviä.

14) Tulkki käyttäytyy toimeksiannon yhteydessä

tilanteen luonteen huomioiden.

15) Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.

Ammattisäännöstön laadintaan ovat osallistuneet Suomen kääntäjien

ja tulkkien liitto ry,

Kääntäjien ammattijärjestö ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry,

Helsingin seudun asioimistulkkikeskus, Turun seudun tulkkikeskus ja Lingua Nordica Oy.

ASIOIMISTULKKAUSOHJEET

JOHDANTO

Tämän oppaan on tarkoitus selkeyttää asioimistulkin ammattisäännöstöä,

jotta tulkin ja muiden asianosaisten välinen yhteistyö asioimistulkkaustilanteessa

sujuu mahdollisimman hyvin. Ammattisäännöstön ja

Asioimistulkkausohjeiden laadintaan ovat osallistuneet Suomen kääntäjien

ja tulkkien liitto ry, Kääntäjien ammattijärjestö ry, Kuurojen Liitto ry,

Suomen Viittomakielen Tulkit ry, Helsingin seudun asioimistulkkikeskus,

Turun seudun tulkkikeskus ja Lingua Nordica Oy.

Kiitämme lehtori Kaarina Hietasta Tampereen yliopiston käännöstieteen

laitokselta arvokkaasta asiantuntija-avusta.

Ammattisäännöstö ja Asioimistulkkausohjeet ovat julkisia. Suomen

kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n, Kääntäjien ammattijärjestö ry:n ja Suomen

Viittomakielen Tulkit ry:n jäsenten tulee toiminnassaan noudattaa

näitä ohjeita ja levittää niistä tietoa ammattikuntansa ja asiakkaittensa

keskuudessa siten, että myös tulkkien asiakkaat tuntevat asioimistulkkien

työtä ohjaavat periaatteet.

YLEISTÄ

Ammattisäännöstö ja Asioimistulkkausohjeet on laadittu edistämään

yksilöiden kielellisen tasa-arvon toteutumista asioitaessa viranomaisten

kanssa.

Milloin asioimistulkkia tarvitaan ja mitä asioimistulkkaus on:

Tulkkia tarvitaan, kun henkilöillä ei ole yhteistä kieltä. Tulkin avulla

pyritään luomaan ymmärtämisen edellytykset kieli- ja kulttuurimuurista

huolimatta. Tulkki luo siis omalta osaltaan tasa-arvoa tulkattaviensa

välille, kun kumpikin voi ilmaista itseään niin rikkaasti ja vivahteikkaasti

kuin vain äidinkielellä voi. Tulkkauksen avulla henkilö kykenee täysivaltaisesti

huolehtimaan velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan monikulttuurisessa

yhteiskunnassa. Ammattinsa taitavan tulkin avulla myös viranomaisilla

on mahdollisuus päätyä

oikeudenmukaisiin ratkaisuihin silloinkin, kun he eivät ymmärrä asiakkaan

kieltä eivätkä tunne riittävästi hänen kulttuuritaustaansa. Tulkkauksen

avulla voidaan tehdään oikeudenmukaisia ja yksilön kannalta

elintärkeitä käytännöllisiä ja oikeudellisia päätöksiä.

Asioimistulkkaus merkitsee tulkkausta esimerkiksi maahanmuuttajan

ja suomalaisen viranomaisen välillä. Sitä tarvitaan päivittäisessä

arkielämässä, esimerkiksi koulunkäynnissä tai lääkärin vastaanotolla.

Useimmiten on kuitenkin kysymys tilanteista, joilla voi olla koko elämän

kannalta ratkaiseva merkitys vaikkapa psykiatrista hoitoa saavalle

henkilölle tai turvapaikanhakijalle. Asioimistulkilla on viestintätilanteessa

oma ammattirooli. Tämä rooli on puhtaasti viestinnällinen. Asioi45

mistulkki ei asioi. Hän yksinomaan tulkkaa asioimistilanteissa käytetyt

puheenvuorot. Hän selvittää myös sanoman ymmärtämisen kannalta

oleellisia kulttuuritaustoja. Tulkin vastuulla on välittää viestit, sanomat

ja ajatukset. (Opetushallitus: Asioimistulkin ammattitutkinto; Tutkinnon

perusteet, 2001)

Asioimistulkilla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka toimii tulkkina edellä

määritellyissä asioimistulkkaustilanteissa.

Asioimistulkki on ammattipuhuja. Häneltä edellytetään soveltuvuutta

ja harjaantuneisuutta kasvokkain viestintään, selkeää artikulointia

ja häiriötöntä, miellyttävää puheilmaisua. Asioimistulkilla on kaiken

kaikkiaan paremmat kieli-, kulttuuri- ja viestintätaidot kuin tavallisella

kielenpuhujalla. Asioimistulkin ammattitaito hankitaan opiskelemalla

ammattiin. Koulutusta on sekä yliopistotasolla (Euroopan valtakielet),

toisen asteen koulutustasolla ammatillisena aikuiskoulutuksena sekä yksityisellä

sektorilla.

(Opetushallitus: Asioimistulkin ammattitutkinto, Tutkinnon perusteet,

2001)

Viittomakielentulkkeja koulutetaan ammattikorkeakouluissa.

Tulkin tulee olla täysi-ikäinen ja -valtainen henkilö. Tulkkina ei tule

käyttää asioimistilanteeseen osallistuvien henkilöiden lähisukulaisia tai

ystäviä eikä missään tapauksessa lapsia.

Tulkin ammattinimike ei Suomessa ole suojattu. Toimeksiantajan tulee

varmistautua siitä, että tulkki on ammattitulkki, joka tuntee ammatin

vaatimukset sekä ammattisäännöstön ja -etiikan.

Tulkkaustilanne on kommunikaatiotilanne, jossa on eri osapuolia

vuorovaikutuksessa, esimerkiksi:

- tulkki ja vähintään kaksi tulkattavaa tai

- tulkki, puhuja, kuulijat

Kukin osapuoli vaikuttaa omalta osaltaan tulkkauksen onnistumiseen.

On hyvä selkeyttää kunkin osapuolen rooli tulkkaustilanteessa

ennen tulkkausta.

Kohta 1:

• Tätä ammattisäännöstöä sovelletaan, mikäli laki tai

asetukset eivät toisin määrää.

Kohta 2:

• Tulkilla on vaitiolovelvollisuus

Tulkki informoi asiakkaitaan siitä, että häntä sitoo tulkkien ammattisäännöstön

määrittelemä vaitiolovelvollisuus. Tulkin vaitiolovelvollisuus

koskee myös hänen etukäteen saamaansa materiaalia.

Kohta 3:

• Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä

tietoonsa tullutta.

Tulkki ei aja tulkkaustilanteessa omia etujaan saadakseen itselleen taloudellista

tai muuta hyötyä. Hän ei myöskään käytä tulkkauksen yhte46

ydessä tietoonsa tullutta muiden hyödyksi tai muita vahingoittaakseen.

Tulkki noudattaa suhteessaan työnantajaan/toimeksiantajaan sopimusvelvollisuuksiaan.

Kohta 4:

• Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole

tarpeellista pätevyyttä

tai jossa hän on jäävi.

Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää

ammatillista pätevyyttä (ks. kohta Yleistä). Jos tulkkaustilanteen aikana

tulee esiin tai tapahtuu jotain sellaista, mikä estää viestinnän onnistumisen,

tulkin tulee keskeyttää tulkkaus ja neuvotella asiasta tulkattavien

kanssa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos aihe tai kieli ei ole

se, joka on ennalta sovittu; jos aihe muuttuu sanastoltaan tulkille vieraaksi

(erikoisala, ammattikieli); jos tulkkaustapa on eri kuin ennalta on

sovittu (vrt. myös kohta 7).

Tulkki on jäävi eikä ota vastaan toimeksiantoa, mikäli hän joutuu

sitä suorittaessaan sellaiseen eturistiriitaan, että tulkkauksen objektiivisuus

vaarantuu. Eturistiriita syntyy mm. silloin, kun tulkki on asiassa

asianosainen, tulkattavien lähisukulainen tai hänellä on voimakas tunnesuhde

asianosaisiin tai hän on tulkattavien velallinen tai jos tulkattavat

ovat häneen velka- tai riitasuhteessa (ks. Hallintolainkäyttölaki,

77 §)

Kohta 5:

• Tulkki ei hyväksy toimeksiantoa, joka haittaa tulkkien

ammattikuntaa tai vähentää sen arvostusta.

Tulkin tulee toiminnallaan edistää ammattikunnan arvostusta. Hänen

tulee toimia ammattiaan harjoittaessaan lakien ja määräysten mukaan.

Mikäli tulkilla on toimeksiantoa vastaanottaessaan syytä epäillä,

että tulkkaukseen liittyy rikollista tai ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa,

hänen ei tule hyväksyä toimeksiantoa.

Kohta 6:

• Tulkki on solidaarinen ammattikuntaansa kohtaan.

Tulkki kunnioittaa ammattikuntansa jäseniä. Tämä näkyy mm. siinä,

että tulkki noudattaa työssään Asioimistulkin ammattisäännöstöä.

Tulkin ei tule esittää toisesta tulkista arvostelevia tai arvioivia kommentteja

eikä häneltä tule niitä vaatia. Jos hän kuitenkin havaitsee toisen

tulkin toimivan epäammattimaisesti, hänen tulee huomauttaa siitä

tälle ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta tulkkikeskukseen tai ammattijärjestöön

ja viittomakielen tulkkien osalta myös Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmään.

Jos tulkille annetaan palautetta toisesta tulkista tai tämän

toiminnasta, tulee hänen ohjata palautteen antaja ottamaan yhteyttä

suoraan arvioinnin kohteena olevaan tulkkiin ja/tai tämän toimeksiantajaan

tai työnantajaan.

Kohta 7:

• Tulkki varmistaa, että työolosuhteet ovat tulkkaukseen soveltuvat.

Tulkki varmistaa, että hänellä on työskentelytila, joka mahdollistaa

tulkkauksen. Tulkki sopii etukäteen paikasta, jossa hän istuu/seisoo

tulkkauksen aikana. Paikan tulee olla sellainen, että tulkilla on esteetön

näkyvyys tulkattaviin. Kuuluvuus tulee järjestää niin, että tulkki kuulee

kaikkien puheenvuorot. Tarvittaessa on käytettävä äänentoistolaitteita.

Etätulkkauksessa (esim. puhelin, videoneuvottelu tai kuvapuhelin) on

varmistettava tulkkauksen kannalta parhaat mahdolliset olosuhteet.

Tulkki valitsee paikkansa siten, että hänen työturvallisuutensa on

taattu eikä hänen terveytensä ole uhattuna. Tällaisia uhkia voivat olla

mm. aggressiiviset asiakkaat ja altistuminen vaarallisille aineille tai tarttuville

taudeille. Muita työturvallisuutta heikentäviä tekijöitä ovat mm.

melu ja tupakansavu sekä näihin rinnastettavat haitat. Tulkilla on oikeus

suojautua näitä vastaan tai kieltäytyä tulkkauksesta, mikäli olosuhteita

ei voida muuttaa tulkkaukseen sopiviksi.

Tulkilla on oikeus työrauhaan. Tulkkaus vaatii tulkilta täydellistä keskittymistä.

Keskittymistä häiritsevät tulkkaustilanteeseen kuulumaton

liikehdintä tai häly (mm. liikenteen melu avoimista ikkunoista, radio).

Tulkilla on pitkien toimeksiantojen aikana oikeus pitää lepotaukoja.

Tulkkauksen kuormittavuus vaihtelee tilanteesta riippuen. Yli tunnin

kestävää yhtäjaksoista tulkkausta ei suositella. Lepotauoista on hyvä sopia

etukäteen. Taukojen aikana tulkilla tulee olla mahdollisuus rauhassa

palautua ja valmistautua seuraavaan tulkkausjaksoon. Parhaiten tämä

onnistuu erillisessä taukotilassa.

Kohta 8:

• Tulkki tekee etukäteen kirjallisen sopimuksen tulkkaustoimeksiannosta

ottaen ensisijaisesti huomioon liittojen suositukset.

Ellei kirjallinen sopimus ole mahdollinen, tulkki ja toimeksiantaja

voivat tehdä sopimuksen suullisesti.

Toimeksiannosta on suositeltavaa tehdä aina kirjallinen sopimus.

Sopimusta tehdessä tulisi ensisijaisesti ottaa huomioon kunkin liiton

suositukset, sillä niihin on kerätty ne asiat, joista tulkin ja toimeksiantajan

tulee vähintään sopia. Tällaisia ovat esimerkiksi tulkkauksen kokonaiskesto

ja siihen liittyvät tauot. Kun toimeksiannosta on kirjallinen

dokumentti (sopimus), voidaan siitä milloin tahansa tarkistaa, mistä on

sovittu.

Ellei kirjallinen sopimus toimeksiannon kiireellisyyden tai muiden

syiden johdosta ole käytännössä mahdollinen, se voidaan tehdä myös

suullisesti. On kuitenkin tärkeää, että tulkin ja toimeksiantajan välillä

aina sovitaan tulkkaustilanteen yksityiskohdista mahdollisimman

tarkasti etukäteen joko kirjallisesti tai suullisesti. Jos sopimus tehdään

suullisesti, tulkin on hyvä tehdä itselleen muistiinpanot sovituista asioista.

Tulkin tulee toimeksiantoa vastaanottaessaan arvioida, voiko tulkkausta

toteuttaa suunnitellulla tulkkien määrällä. Tulkkaustilanteet

vaihtelevat suuresti; yhteistä kaikille tulkkauksille on kuitenkin se,

että ne edellyttävät tulkilta aina täydellistä keskittymistä. Monissa

konsekutiivitulkkaustilanteissa riittää yksi tulkki, mutta toisinaan

esimerkiksi tilanteen luonne tai kesto vaatii käyttämään kahta tai

useampaa tulkkia. Tulkkeen tallentamisesta ja sen jatkokäytöstä sovitaan

etukäteen.

Kohta 9:

• Tulkki valmistautuu huolellisesti ja ajoissa tehtäväänsä.

Valmistautumisella tarkoitetaan sitä, että tulkki tutustuu tulkkausaiheeseen

ja sen sanastoon molemmilla kielillä ja etsii käännösvastineet

termeille. Etukäteisvalmistautuminen on erityisen tärkeää, jos kysymyksessä

on erikoisala.

Jotta tulkin työn tavoite eli viestin välittäminen onnistuu ja kielellinen

tasa-arvo toteutuu, tulkin on valmistauduttava tulkkaukseen etukäteen.

Hänen on ennen tulkkausta tiedettävä tulkkauksen aihe, tarkka aika ja

paikka, tilaaja ja tulkkauspalvelun käyttäjä (jos eri kuin tilaaja) ja heidän

yhteystietonsa, jotta hän tarvittaessa voi ottaa yhteyttä saadakseen lisätietoja.

On toimeksiantajien ja asiakkaiden edun (L 812 1 luku 1§

- ks. liite) mukaista, että tulkki valmistautuu tulkkaukseen. Tulkille on

toimitettava mahdollisimman paljon tietoa ja materiaalia tulkkauksen

aiheesta. Aineiston toimittamisen aikataulusta tulkin tulee sopia yhdessä

toimeksiantajan kanssa. Kunnollinen valmistautuminen varmistaa

osaltaan laadukkaan tulkkauksen.

Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän ei voi valmistautua

sen vaatimalla tavalla. Tällaisessa tapauksessa kieltäytyminen tulkkauksesta

osoittaa, että tulkki tietää omat rajansa. Hän ottaa vastaan vain

tehtävän, josta hän selviytyy siten, että tulkin työn tavoite eli viestin

välittäminen toteutuu asianmukaisesti.

Jos tulkki ei ole materiaalin puuttumisen vuoksi voinut valmistautua

tulkkaukseen etukäteen, hänellä on oikeus perehtyä asiaan ja tarvittavaan

terminologiaan toimeksiannon aikana, mikä pidentää tulkkaustoimeksiannon

kestoa.

Tulkki voi etsiä lisätietoja myös virastojen esitteistä, Internetistä, valmiista

sanastoista ja oikeuden asiakirjoista.

Kohta 10.

• Tulkki pyrkii kattavaan tulkkaukseen, ei jätä mitään pois eikä

lisää mitään asiaankuulumatonta.

Tulkin tehtävä on välittää kielelliset sekä kulttuurisidonnaiset ei-kielelliset

viestit mahdollisimman kattavasti ja sisällöllisesti muuttumattomina.

Mikäli tulkki ei löydä vastinetta esim. sananlaskuille, puheenparsille,

harvinaisille termeille ja lyhennyksille tai niillä ei kohdekielessä ole

vastinetta, tulkki pyytää puhujaa selvittämään sanomaansa ja informoi

siitä kuulijaa. Tulkki ei kuitenkaan selitä asioita oma-aloitteisesti kummankaan

tulkattavan kielen edustajan puolesta.

Tulkki sopii ennen tulkkauksen alkamista osanottajien kanssa siitä,

että he puhuvat vuoron perään ja jaksottavat puheensa niin, että tulkki

pystyy kattavaan tulkkaukseen. Tulkin tulee keskeyttää puhuja saadak49

seen tulkkausvuoron, jos viestin välittämisen tarkkuus kärsii puheenvuorojen

pituuden tai päällekkäisyyksien vuoksi.

Kohta 11.

• Tulkki pysyttelee puolueettomana ja ulkopuolisena eikä

anna henkilökohtaisten asenteidensa tai mielipiteidensä

vaikuttaa työhönsä.

Tulkin on toimittava toimeksiantoa vastaanottaessaan, sen aikana ja

sen jälkeen puolueettomasti saavuttaakseen hyvän luottamussuhteen

tulkattaviinsa.

Tulkin puolueettomuudella tarkoitetaan sitä, että hänen henkilökohtaiset

mielipiteensä tai asenteensa eivät vaikuta hänen työnsä laatuun.

Jos tulkkaustilanteessa esiin tulleet asiat ovat tulkin oman etiikan tai

moraalin vastaisia, tulkki ei näytä sitä eleillään, äänensävyllään tai sanavalinnoillaan.

Jos tulkki etukäteen tietää, ettei hän pysty tulkkaustilanteessa olemaan

aiheen tai tulkattavien suhteen puolueeton ja ulkopuolinen,

hänen tulee kieltäytyä vastaanottamasta tulkkausta. Esimerkiksi jos

tulkkauksen aihe synnyttää tulkissa niin syviä vihan, inhon, empatian

yms. tunteita, että ne heijastuisivat hänen tulkkaukseensa, tulkin tulee

kieltäytyä vastaanottamasta toimeksiantoa tai keskeyttää jo aloittamansa

työtehtävä. Tulkki toimii tulkkaustilanteessa viestin välittäjänä eikä

ota kantaa käsiteltävään asiaan tai aiheeseen. Tulkki on kuitenkin yksi

viestintätilanteen osapuolista, joten hänen läsnäolonsa vaikuttaa tilanteeseen.

Kohta 12:

• Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä.

Tulkin vastuulla on välittää viesti. Tulkki ei anna tulkattaville neuvoja

tai ohjausta asian hoitamisessa.

Kohta 13.

• Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan

mitään muuta kuin tulkkaustehtäviä.

Tulkin tehtävä tulkkaustilanteessa on viestin välittäminen, jotta tulkattavien

välinen kielellinen tasa-arvo toteutuu. Tulkin tehtäviin ei kuulu

esim. tulkattavien kuljetus tai saattaminen tai lomakkeiden täyttö.

Kirjallisista töistä kuten käännöksistä tulee aina sopia erikseen (ks. suositukset

liite).

Tulkki välittää viestejä vain tulkkaustilanteessa; hän ei keskustele esille

tulleista asioista tulkkaustilanteen ulkopuolella.

Kohta 14.

• Tulkki käyttäytyy toimeksiannon yhteydessä tilanteen

luonteen huomioiden.

Tulkki selvittää etukäteen tulkkaustilanteen luonteen, jotta hän voi

sovittaa esiintymisensä ja pukeutumisensa siihen sopivaksi.

Erilaiset tulkkaustilanteet vaativat erilaista käyttäytymistä. Tulkki sovittaa

käytöksensä tilanteessa läsnä olevien kulttuuriin sopivaksi. Tulkin

käytös ei saa haitata tilanteen sujuvuutta; joustavuus ja tilannetaju ovat

tarpeen.

Tulkki ottaa pukeutumisessaan huomioon kulttuuriset näkökohdat

sekä muut olosuhteet (esim. sää ulkona tapahtuvissa tulkkauksissa).

Tulkin pukeutumisen tulee myös olla tilanteen mukaista siten, ettei se

kiinnitä ylimääräistä huomiota.

Kohta 15.

• Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.

Tulkin ammattitaitoon kuuluu hyvän kieli- ja tulkkaustaidon ohella

tulkkaustekniikan hallinta ja laaja yleissivistys. Tulkin on ylläpidettävä ja

kehitettävä näitä taitoja aktiivisesti.

Kielet muuttuvat ja kehittyvät yhteiskunnallisten muutosten myötä.

Tulkki kehittää kielitaitoaan seuraamalla työkieltensä tiedotusvälineitä

ja kulttuurielämää sekä osallistuu työkieliinsä liittyvään koulutukseen.

Hän tekee myös jatkuvasti sanastotyötä (mm. uudet termit ja niiden

vastineet).

Tulkki kehittää tulkkaustaitoaan osallistumalla tulkeille järjestettävään

koulutukseen. Tulkkaustaitoa voi myös kehittää itsenäisesti (tai yhdessä

kollegoiden kanssa) tarkastelemalla omaa suoritusta esimerkiksi saadun

palautteen avulla.

Tulkki tunnistaa myös omat henkilökohtaiset rajansa. Hän huolehtii

psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan työkykynsä ylläpitämiseksi ja

työnsä laadun varmistamiseksi.

LAINSÄÄDÄNTÖ

Ulkomaalaislaki 30.4.2004/301

1 luku 10§

Tulkin ja kääntäjän käyttö

Tämän lain mukaisen hallinto- ja muutoksenhakuasian käsittelyssä on

oikeus käyttää tulkkia. Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta

203 §:n mukaisesti. Ulkomaalainen voi hallintoasiassa tai muutoksenhakuasiassa

käyttää tulkkia tai kääntäjää tämän lisäksi omalla kustannuksellaan.

Viranomaisen hankkimana tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä,

joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen

luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua tai että asianosaisen turvallisuus

saattaa vaarantua.

Tulkin salassapitovelvollisuudesta säädetään erikseen.

14 luku 203§

Tulkitseminen ja kääntäminen

Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos

ulkomaalainen ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa

käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai

sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi:

1) turvapaikkamenettelyssä käsiteltävässä asiassa;

2) käännyttämistä tai maasta karkottamista koskevassa asiassa; taikka

3) asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta.

Viranomainen voi asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi

huolehtia tulkitsemisesta tai kääntämisestä muussakin kuin

1 momentissa tarkoitetussa asiassa.

Hallintotuomioistuimen velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta tai

kääntämisestä säädetään hallintolainkäyttölaissa.

Viranomaisen tai tuomioistuimen velvollisuus huolehtia kääntämisestä

tai tulkitsemisesta ei koske aineistoa, joka ei vaikuta asian käsittelyyn.

Asianosaisella on oikeus saada häntä koskevasta päätöksestä tieto

äidinkielellään tai kielellä, jota hänen perustellusti voidaan olettaa ymmärtävän.

Tieto päätöksestä annetaan tulkitsemalla tai kääntämällä.

Hallintolaki 6.6.2003/434

3 luku 13 §

Asiamiehen ja avustajan salassapitovelvollisuus

Asiamies tai avustaja ei saa luvattomasti ilmaista päämiehen hänelle

asian hoitamista varten uskomaa luottamuksellista tietoa.

Asiamiehen tai avustajan tehtävänsä hoitamista varten muutoin saamia

tietoja koskevaan salassapitovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökiel52

toon sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia

(621/1999) silloinkin, kun tietoja on saatu muulta kuin asiaa käsittelevältä

viranomaiselta.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee myös asian käsittelyssä

käytettävää tulkkia ja kääntäjää. Sama koskee niin ikään muuta henkilöä,

joka toimeksiannosta tai muutoin osallistuu päämiehen asian hoitamiseen.

5 luku 26 §

Tulkitseminen ja kääntäminen

Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa,

joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos:

1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen

ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai

2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla

ymmärretyksi.

Asia voidaan tulkata tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen

voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän.

Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen

voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä muussakin kuin

1 momentissa tarkoitetussa asiassa. (…)

11 luku 65 §

Tulkin ja kääntäjän esteellisyys

Tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa

asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä

syystä vaarantua.

11 luku 69 §

Asiamiehen ja avustajan salassapitovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 13 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta

tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko

ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa

säädetä ankarampaa rangaistusta.

Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586

14 luku 77 §

Tulkitseminen ja kääntäminen

Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos

henkilö ei osaa viranomaisessa kielilain (423/2003) mukaan käytettävää

kieltä taikka aisti- tai puhevian vuoksi ei voi tulla ymmärretyksi ja:

1) asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa sitä käsitelleen viranomaisen

on tullut huolehtia tulkitsemisesta tai kääntämisestä hallintolain

26 §:n 1 momentin tai muun säännöksen nojalla;

2) lainkäyttöasiaa käsittelevä viranomainen toimii ensi asteena asiassa,

joka on tullut vireille viranomaisen aloitteesta; tai

3) henkilöä kuullaan suullisesti.

(6.6.2003/435)

Erityisestä syystä viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä

muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa

suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä

syystä vaarantua.

Viranomaisen on huolehdittava siitä, että muiden pohjoismaiden

kansalaiset saavat sen käsiteltävissä asioissa tarvittavan tulkitsemis- ja

käännösavun.

Esitutkintalaki 30.4.1987/449

37 §

Kuulusteltavalla on esitutkinnassa oikeus käyttää omaa kieltään, joko

suomea tai ruotsia sen mukaan kuin kielilain (423/2003) 10 ja 18 §:ssä

säädetään. Esitutkintaviranomaisen on huolehdittava tulkkauksesta tai

valtion kustannuksella hankittava tulkki silloin, kun viranomaisen ei kielilain

mukaan ole käytettävä epäillyn kieltä.

Oikeudesta käyttää saamen kieltä esitutkinnassa säädetään saamen

kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa (516/1991).

Muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä kuultavalla on

esitutkinnassa oikeus maksuttomaan tulkkiin, jollei esitutkintaviranomainen

itse huolehdi tulkkauksesta. Viranomaisen on viran puolesta

huolehdittava tulkkaustarpeen täyttämisestä. Tulkkaus on vastaavalla

tavalla järjestettävä silloin, kun se kuultavan aisti- tai puhevian takia on

tarpeen.

Kielilaki 6.6.2003/423

9 §

Muut kielet

Oikeudesta käyttää viranomaisissa muita kieliä kuin suomen, ruotsin ja

saamen kieltä säädetään oikeudenkäyntiä, hallintomenettelyä ja hallintolainkäyttöä

koskevassa lainsäädännössä, koulutusta koskevassa lainsäädännössä,

terveydenhuolto- ja sosiaalilainsäädännössä sekä muussa

eri hallinnonaloja koskevassa lainsäädännössä.

18 §

Oikeus tulkkaukseen

Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen

kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä

maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei

2 momentista muuta johdu. (…)

Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja

säilöönottoyksiköstä 15.2.2002/116

Toimeentulon ja huolenpidon järjestäminen

11 §

Majoitus ja huolenpito

Ulkomaalaiselle järjestetään majoitus, täysi ylläpito, tulkkipalveluja ja

muu välttämätön perustarpeiden turva säilöönottoyksikössä. (...)

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621

6 luku 23 §

Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto

Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava

ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka

asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa

toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty

vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei

saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän

hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sitä, joka harjoittelijana

tai muutoin toimii viranomaisessa taikka viranomaisen toimeksiannosta

tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa taikka joka on saanut

salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun luvan nojalla,

jollei laista tai sen perusteella annetusta luvasta muuta johdu. Vaitiolovelvollisuus

on myös sillä, jolle viranomainen on ilmoittanut julkisuustai

salassapito-olettaman sisältävän salassapitosäännöksen osoittamissa

rajoissa tietoja, jotka ovat yleisöltä salassa pidettäviä. Asianosainen, hänen

edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman

perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita

kuin asianosaista itseään. (23.6.2005/495)

Oikeusapulaki 5.4.2002/257

1 luku 4 §

Oikeusapuun kuuluvat etuudet

Oikeusavun myöntäminen vapauttaa edun saajan velvollisuudesta suorittaa:

(…) 2) palkkiota ja korvausta asian käsittelyssä tarvitsemastaan tulkkaus-

ja käännösavusta; (…)

3 luku 18 §

Palkkioiden ja korvausten määrääminen

Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa pääasian käsittelevä tuomioistuin

määrää yksityiselle avustajalle, todistajalle ja, jollei oikeusavun saajalla

jo muuten ole lain mukaan oikeutta maksuttomaan tulkkaukseen,

tulkille valtion varoista maksettavan palkkion ja korvauksen sekä oikeusapua

saaneelle maksettavat korvaukset. (19.12.2008/927) (…)

Oikeusaputoimisto määrää avustajalle ja tulkille maksettavan palkkion

ja korvauksen asioissa, joita ei käsitellä tuomioistuimessa.

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja

turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9.4.1999/493

4 luku

Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanotto

(15.2.2002/118)

19 § (27.5.2005/362)

Vastaanoton sisältö

Turvapaikanhakijoiden vastaanottona ja tilapäistä suojelua saavien

vastaanottona järjestetään majoitus, toimeentulotuki, välttämättömät

sosiaali- ja terveyspalvelut, tulkkipalveluja ja muu välttämätön perustarpeiden

turvaaminen. Lisäksi voidaan järjestää työ- ja opintotoimintaa.

Ayman Abu Saleh (أيمن أبو صالح)

Address:

Lauttasaarentie 5 A 1,

00200 Helsinki - Finland.

Phone. +358 44 2909535

E-mail: absayman@gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman