UHUD - TOTTELEMATTOMUUTTA SEURAA TAPPIO

Badrin tappiosta eloonjääneitten qureishilaisten palattua Mekkaan, he kerääntyivät Abu Sufyanin juttusille, sanoen: "Muhammed on tappanut parhaat miehemme, auta meitä kostamaan tappiomme." Päätettiin, että jokainen jolla oli osuus karavaanissa, antaisi saamansa voiton uuden, kolme kertaa entistä suuremman, armeijan varustamiseen.

Uuteen armeijaan liittyneitten joukossa oli abessinialainen orja nimeltään WaHsi, tunnettu tarkka keihäänkäsittelijä. Hänen isäntänsä, Jubayr ibn al-Mut sanoi tälle: "Liity armeijaan ja jos onnistut tappamaan Hamzan, Muhammedin sedän, kostoksi oman setäni kuolemasta, lasken sinut vapaaksi." Kun Hind, Abu Sufyanin vaimo kuuli lupauksen, hän lähetti sanan WaHsille luvaten pukea tämän kultaan ja silkkiin, mikäli tämä toteuttaisi isäntänsä toiveen. Hindillä oli myös kosto mielessään: Hamzah oli tappanut sekä hänen isänsä että veljensä Samanaikaisesti kun mekkalaiset laativat sotasuunnitelmiaan, lähetti Profeetan setä ja lähes ainoa Mekassa vielä asunut muslimi, 'Abbas varoituskirjeen Profeetalle (SAWS) Medinaan. Kirjeessään hän kertoi, että qureishilaiset olivat lähdössä liikkeelle valtavan armeijan kanssa kohti Mekan ulkopuolella sijaitsevaa Uhudia. Profeetta (SAWS) sai varoituksen ajoissa ja kokosi seuralaisensa neuvonpitoon siitä mitä tehdä. Hänen mielestään oli parasta odotella vihollisen tuloa kaupungin suojissa, sillä Medinan puolustaminen olisi helpompaa sen muurien suojassa. Nuoria muslimeita poltti halu kohdata qureishilaiset kentällä. Nämä sanoivat: "Oi Allahin Profeetta, johda meidät ulos taistelukentälle kohdataksemme vihollisen avoimesti, muutoin he kuvittelevat meidän olevan taistelua pelkääviä raukkoja. Muuan Medinan päälliköistä, 'Abd Allah ibn Ubayy, oli taas Profeetan (SAWS) kannalla, ja neuvoi pysyttelemään kaupungin suojissa sanoen: "Niin pitkään kuin tiedän, aina kun olemme lähteneet vihollista vastaan ulos kaupungista, se on johtanut onnettomuuteen, kukaan ei taas ole onnistunut hyökkäämään tänne, joutumatta häviölle. Kun Profeetta (SAWS) totesi enemmistön kannattavan Qureishin kohtaamista suoraan kentällä, hän päätti tehdä niin.

Perjantairukouksen jälkeen hän puki varusteet ylleen. Tuhannen miehen muslimijoukko suuntasi ulos Medinasta kohti läheistä Uhudin vuorta. Vihollinen oli leiriytynyt vuoren juurella olevalle tasangolle, tallaten muslimien viljapeltoja. 'Abd Allah ibn Ubayy oli äkeissään siitä, että Profeetta (SAWS) ei ollut noudattanut hänen neuvoaan. Kappaleen matkaa kuljettuaan hän kääntyi takaisin mukanaan kolmannes koko armeijasta. Näin Profeetta (SAWS) oli kohdattava 700: n miehen kanssa Mekan 3000:n miehen vahvuinen armeija. Jäljellejääneet muslimit etenivät Uhud vuoren juurelle asti, jossa Profeetta (SAWS) ryhmitti heidät riveihin siten, että vuori jäi heidän taakseen selustan suojaksi. Lisäksi hän asetti 50 jousimiestä vuoren huipulle varmistamaan selustaa. Hän käskytti näitä: "Pysykää täällä ja huolehtikaa siitä, ettei Mekan ratsuväki pääse yllättämään meitä takaapäin. Pitäkää asemanne huolimatta siitä miten sotaonni kulloinkin kääntyy, pysytelkää vartiopaikallanne vaikka näkisitte meidän kaatuvan tai alkavan kerätä sotasaalista." Kun muslimit olivat asettuneet asemiin Profeetta (SAWS) kohotti miekkansa ja sanoi: "Kuka on valmis käyttämään tätä miekkaa sille kuuluvin oikeuksin." Kyseessä oli suuri kunnia. Monet ilmaisivat valmiutensa. Profeetta (SAWS) päätyi antamaan se Abu Dujanalle, pelottomuudestaan tunnetulle soturille. Taistelu oli alkanut.

Muslimit olivat vastustajiaan paremmin järjestäytyneet. Heillä oli myös puolellaan se etu, että huolimatta nelinkertaisesta ylivoimastaan, mekkalaiset olivat pitkästä matkasta väsyneitä ja haluttomia taisteluun. Niinpä muslimit onnistuivat punaturbaanisen Abu Dujanan johdolla tekemään yllätyshyökkäyksen. Kun taistelu kiihtyi, alkoivat Qureishin naiset Hindin johdolla kannustaa miehiään. He löivät rumpuja ja kaiuttivat runoja rohkaistaakseen miehiä. Jos etenette, syleilemme teitä, levitämme pehmeän maton maataksenne; jos vetäydytte, hylkäämme teidät. Jätämme teidät ettekä enää saa rakkautta meiltä.' Abu Dujana kertoi myöhemmin: "Näin jonkun kannustavan vihollista eteenpäin, villisti huutaen ja lähdin häntä kohti, kun olin iskemäisilläni miekalla, hän kirkaisi ja tajusin, että siinä oli nainen; kunnioituksesta apostolin miekkaa kohtaan, en käyttänyt sitä naiseen." Tuo nainen oli Hind. Kuten tapansa oli, taisteli Hamza, Profeetan setä, mitä suurimmalla rohkeudella. Kun hän johti muslimeita kiivaaseen hyökkäykseen, joka melkein nujersi mekkalaiset, hänet tapettiin julmasti. Tappaja oli WaHsi, orja. Jälkeenpäin WaHsi kertoi tapauksesta: "Tähtäsin keihäälläni häntä, kunnes olin varma, että osuisin häneen. Silloin sinkosin keihääni häneen. Hän lähti minua kohti, mutta lyyhistyi sitten kokoon ja putosi ratsunsa selästä. Varmistuin, että hän kuoli ja vedin keihääni hänestä. Palasin takaisin leiriin sillä en halunnut tappaa ketään muita kuin hänet. Ainoa vaikuttimeni oli saada vapauteni.

Qureishin sotilaat lyötiin hajalle ja pakotettiin vetäytymään. Näytti siltä, että heidät oli nujerrettu! Kun vuorella olleet jousimiehet näkivät tilanteen, neljäkymmentä heistä jätti asemansa ja ryntäsi sotasaaliin perään. Qureishin joukot olivat vetäytyessään jättäneet jälkeensä monia tavaroita. Jousimiehet syöksyivät ehtiäkseen kerätä minkä voisivat, unohtaen tyystin. Profeetan määräyksen. Khalid ibn al-Walid, Qureishin ratsuväen komentaja, havaitsi tapahtumien käänteen ja komensi miehensä nopeaan koukkaukseen kohti muslimen selustaa. Muslimit joutuivat yllätetyiksi ja jäivät puristuksiin sekä edestä että takaa rynnivien vihollisten väliin. Monia muslimeita kaatui ja taistelu kääntyi heidän tappiokseen.

Sekasortoa lisäsi huhu siitä, että Profeetta (SAWS) olisi kaatunut. Kun tämä huhu kantautui muslimien korviin, heidät valtasi hämmennys ja epätietoisuus siitä mitä tehdä. Silloin Anas niminen mies otti tilanteen hallintaan huutamalla: "Veljet, jos Muhammed (SAWS) on kaatunut, onko elämällä enää mitään merkitystä? Älkäämme ajatelko omaa kohtaloamme. Taistelkaamme Allahin asian puolesta. Nouskaamme ja kuolkaamme kuten Muhammedkin (SAWS) !" Näistä sanoista muslimit saivat uutta rohkeutta.

Vihollisen ratsuväki teki useita hyökkäyksiä Profeetan (SAWS) ja hänen seuralaistensa asemia vastaan. Profeetan poskeen oli tullut syvä haava. Kun mekkalaiset jälleen kerran lähestyivät hän huusi: "Kuka on valmis antamaan henkensä puolestamme?" Tämän kuultuaan, viisi Ansaria nousi vastarintaan ja taisteli kunnes he yksi toisensa jälkeen kaatuivat. Heidän tilalleen tuli kuitenkin aina uusia muslimeita, jotka karkoittivat viholliset. Puolustajien joukossa oli myös Abu Dujanah, joka pani käsivartensa Profeetan (SAWS) suojaksi, asettuen itse tämän kilveksi. Niin kauan kuin taistelua kesti, hän pysytteli Profeetan (SAWS) suojana. Kun taistelu alkoi laantua, hänen otteensa kirposi ja hän vaipui kuolleena maahan. Hänen selkänsä oli täynnä nuolia, jotka oli tarkoitettu Profeetan (SAWS) surmaksi. Muslimen hävittyä taistelun, qureishilaisten kostonhimo laantui. Heidän lähtiessään taistelukentältä Abu Sufyan puhutteli miehiään sanoen: "Olette tehneet hyvää työtä, sodassa onni vuorottelee - tänään saatiin korvaus badrin tappiosta Kun Profeetta (SAWS) kuuli tämän, hän käski 'Umaria vastaamaan näille: "Ylevin ja Korkein on Allah. Me emme ole tasa-arvoisia. Meidän kuolleemme ovat Paratiisissa ja teidän taas Helvetissä!" Muslimisoturit seurasivat osan matkaa qureishilaisten jäljissä varmistuakseen siitä, etteivät nämä hyökkäisi Medinaan.

Kun vihollinen oli mennyt matkoihinsa Profeetta (SAWS) teki kierroksen taistelutantereella nähdäkseen muslimien kärsimät tappiot. Monet uskollisista muslimeista olivat kaatuneet. Kuolleitten joukosta hän tapasi myös läheisen ystävänsä ja setänsä Hamzan, jonka WaHshi niminen orja oli tappanut. Tämän näkymän edessä hän totesi: Elämässäni ei koskaan voi tulla surullisempaa hetkeä kuin tämä. Hamzan sisar, Safiya, tuli rukoillakseen anteeksiantoa veljelleen sanoin: "Me kuulumme Allahille, ja Hänen luokseen me palaamme." (Koraani 2:156) Rukoiltuaan lukuisten kuolleitten puolestaa, Profeetta (SAWS) sanoi: "Sanonpa teille, ettei ole ketään joka olisi haavoittunut Allahin asian puolesta, jota Allah Hei muistaisi ja herättäisi kuolleista Ylösnousemuksen päivänä. Valitkaa heistä se, joka parhaiten tunsi Koraanin ja haudatkaa hänet toveriensa etupuolelle." Heidät haudattiin sinne missä he olivat kohdanneet marttyyrikuolemansa.

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

Riemuiten siitä, mitä Jumala on runsaudestaan heidän ylitseen vuodattanut, ja iloiten niistä, jotka seuraavat heidän jälkiänsä, mutta eivät vielä ole heitä saavuttaneet. Ei mikään pelko ole saava heitä valtaansa, eikä heidän tarvitse murehtia.

Koraani 3:169-170

Kerrotaan Profeetan (SAWS) vannoneen, ettei yksikään muslimi, joka oli kuollut uskonsa puolesta, haluaisi hetkeksikään palata tähän elämään, ei vaikka saisi omakseen koko maailman, paitsi siinä tapauksessa, että saisi palata taistellakseen Allahin asian puolesta ja kaatua sen puolesta toistamiseen. Muslimit tajusivat, että heidän tappionsa oli seurausta tottelemattomuudesta Profeettaa (SAWS) kohtaan. Koraani kertoo, että Allah pani muslimit Uhudissa koetukselle, ja nämä eivät sitä kestäneet. Allah kuitenkin antoi heille anteeksi heidän heikkoutensa.

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

Onhan Jumala pitänyt teille antamansa lupauksen, kun Hänen avullaan olitte voitokkaita, kunnes osoittauduitte pelkureiksi, kiistelitte keskenänne määräyksistä ja olitte tottelemattomia, senjälkeen kuin Hän jo näytti teille mitä toivoitte (taistelun tuloksen). Jotkut teistä halusivat tämän elämän hyvyyttä ja toiset teistä halusivat kuoleman jälkeistä elämää. Siksi Hän käänsi teidät pakoon vihollistenne edessä koetellaksensa teitä. Kuitenkin Hän on jo armahtanut teitä, Jumala on runsas jalomielisyydessään uskovaisia kohtaan.

Koraani 3:152

Nykypäivän ihmisten tulisi ottaa oppia varhaisten muslimien kokemuksista hudissa. Tottelemattomuus Profeettaa (SAWS) kohtaan ja rakkaus tämän maailman tavaraan, aiheutti heidän tappionsa. Sama voi taphtua myöskin meille. Vaikka meidän ei tarvitsisikaan taistella Uhudin kaltaista taistelua, mekin voimme kuolla taistelussa Allahin asian puolesta, taistellen meissä itsessämme olevaa pahaa vastaan. Kun Profeetta (SAWS) palasi taistelusta, hän sanoi miehilleen: "Olemme siirtyneet pienestä sodasta suurempaan." Tällä hän tarkoitti sitä taistelua, jota käydään jokaisessa ihmisessä jotta hänestä tulisi parempi yksilö. Tämä taistelu on vaikeampi voittaa kuin aseellinen yhteenotto.

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman