ZAMZAM-LÄHTEELLÄ ANNETTU LUPAUS

Zamzam-lähde hävisi näkyvistä samoihin aikoihin kuin arabit alkoivat pystyttää epäjumalien kuvia Ka’baan, ja pitkään lähde pysyikin hiekan peitossa. Vuodesta toiseen saivat qureishilaiset raahata vetensä pitkien matkojen takaa. ^Abd Al-Muttalib sai eräänä päivänä tarpeekseen työstä ja nukahti Ka'ban viereen. Hän näki unen, jossa häntä käskettiin kaivamaan Zamzam esiin. Kun hän sitten heräsi unestaan, oli hän ymmällään, sillä ei tiennyt mistä Zamzamia olisi etsittävä; olihan lähde hautautunut jo aikoja ennen hänen syntymäänsä. Seuraavana päivänä hän näki samanlaisen unen. Tällä kertaa hänelle myös kerrotiin mistä sitä tulisi etsiä. 'Abd Al-Muttalibilla oli niihin aikoihin yksi poika, jonka kanssa hän alkoi kaivaa.

Työ osoittautui niin hankalaksi, että 'Abd Al-Muttalib vannoi valan, että jos hänellä eräänä päivänä olisi kymmenen poikaa rinnallaan, hän uhraisi näistä yhden Allahin kunniaksi. Kolme päivää huhkittuaan he lopulta löysivät Zamzamin lähteen. Pyhiinvaeltajat ovat siitä lähtien nauttineet lähteen vettä.Vuodet kuluivat ja aikanaan 'Abd Al-Muttalibilla oli kuin olikin kymmenen poikaa. Näistä kasvoi komeita ja vahvoja miehiä. Hänelle koitti aika unastaa Allahille antamansa lupaus. Hän kertoi pojilleen antamastaan lupauksesta ja nämä myöntyivät ajatukseen, että yksi heistä olisi uhrattaa. Kenelle tuo osa kuuluisi, katsottiin - qureishilaisten vanhan tavan mukaan - arvalla. 'Abd Al-Muttalib käski kutakin pojistaan ottamaan nuolen ja kirjoittamaan siihen nimensä sekä palauttamaan sen sitten hänelle. Niin he sitten kaikki tekivät. Tämän jälkeen nuolet vietiin Ka’baan, jossa ne annettiin miehelle, jonka tiesi kuinka heittää nuolet ja erottaa niistä se kohtalokas. Juhlallisesti kävi mies toimeensa. Kohtalokas nuoli kuului 'Abd Allahille, Abd Al-Muttalibin nuorimmaiselle ja suosikkipojalle. Niinpä isän oli vietävä poikansa Ka'ban eteen ja valmistauduttava uhraamaan tämä.

Useimmat läsnäolleista qureishilaisten johtajista suuttuivat aikeesta, olihan poika vielä nuori ja kaikkien suuresti rakastama. He aprikoivat kuinka pelastaa pojan elämä. Joku keksi ehdottaa, että haettaisiin neuvoa Yathribissa asuvalta tietäjänaiselta. Niin lähti 'Abd Al- Muttalib poikansa kanssa kysymään neuvoa ja ratkaisua tuolta vanhalta naiselta. Muutamia mekkalaisia lähti heidän mukaansa. Heidän päästyään naisen puheille, tämä kysyi: "Mikä on korvaus miehen hengestä?" Mekkalaiset vastasivat: "Kymmenen kamelia. " Niihin aikoihin oli sääntönä antaa kymmenen kamelia korvaukseksi miestaposta kuolleen suvulle. Tällä pyrittiin säilyttämään sukujen välinen rauha. Tietäjänainen käski heitä palaamaan Ka'baan ja vetämään arpaa 'Abd Allahin ja kymmenen kamelin kesken. Jos arpa lankeaisi kameleille, ne teurastettaisiin ja niiden liha jaettaisiin köyhille. Mikäli arpa osuisi 'Abd Allahille, lisättäisiin peliin kymmenen lisäkamelia ja vedettäisiin uudestaan arpaa. Arvan vetämistä jatkettaisiin lisäämällä kameleita aina siihen asti kunnes arpa lopulta lankeasisi kameleille. Niine hyvineen palasi 'Abd Al-Muttalib Kalaan. Siellä he alkoivat uudestaan arpojen vetämisen 'Abd Allahin ja aluksi kymmenen kamelin kesken. 'Abd Al-Muttalib rukoili Allahia säästämään pojan, Silläaikaa kun kaikki muut hiirenhiljaa odottivat minkä tuloksen nuolet toisivat. Arpa lankesi taaskin 'Abd Allahille, ja isä kasvatti panosta kymmenellä kamelilla. Taas koetettiin onnea - ja samoin tuloksin: arpa lankesi 'Abd Allahille. Kameleita lisättiin ja arvonta uusittiin. Näin jatkui kunnes kamelien luku nousi sataan: vasta silloin arpa lankesi kameleille. 'Abd Allah pelastui ja kaikki olivat iloisia. 'Abd Al-Muttalib halusi kuitenkin varmistua tuloksen oikeellisuudesta, niinpä hän koetti vielä kolmesti - ja joka kerta arpa osui kameleille. Silloin hän kiitti Allahia siitä, että Tämä oli säästänyt pojan hengen. Sitten uhrattiin kamelit ja ruokaa riitti koko kaupungille, jopa koirille, linnuille ja villieläimille. 'Abd Allahista varttui komea nuorukainen, jonka vaimoksi hänen isänsä (todennäköisesti) valitsi Aminan, Wahabin tyttären. Se oli onnistunut valinta, sillä kuuluihan vaimo qureishilaisnaisten hienostoon ja 'Abd Allah miehistä parhaimpiin. Hän eleli useita kuukausia vaimonsa kanssa, ennenkuin joutui lähtemään karavaaninsa kanssa Syyriaan.

Paluumatkallaan Syyriasta Mekkaan, hän sairastui ja pysähtyi toipuakseen Yathribiin. Karavaani palasi Mekkaan ilman häntä. Kuultuaan poikansa sairaudesta, 'Abd Al-Muttalib lähetti toisen poikansa, Haarithin hakemaan miestä kotiin. Se oli kuitenkin myöhäistä: kun tämä saapui Yathribiin/ oli 'Abd Allah jo kuollut. Aminan sydän melkein murtui hänen menetettyään aviomiehensä ja tulossa olevan lapsensa isän. Vain Allah tiesi, että syntyvästä orvosta olisi vielä eräänä päivänä tuleva suuri profeetta.

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman