VALLIHAUDAN TAISTELU

Kun Profeetta (SAWS) aikanaan saapui Medinaan, siellä asustavat juutalaiset toivottivat hänet aluksi tervetulleeksi. Profeetta (SAWS) oli vastannut heidän tervetulotoivotukseensa, sillä hän halusi olla hyvissä väleissä heidän kanssaan. Tehtiin jopa sopimus juutalaisten ja muslimien kesken, jonka perusteella juutalaisilla oli täysi vapaus harjoittaa uskontoaan. Sopimus määritteli myös näiden oikeudet ja velvollisuudet. Velvoitteisiin kuului myös se, että Qureishin vastaisissa sodissa juutalaiset taistelisivat muslimien rinnalla. Huolimatta tehdystä sopimuksesta, eräitä juutalaisklaaneja ei miellyttänyt Profeetan (SAWS) asema ja läsnäolo Medinassa. Nämä yrittivät lietsoa eripuraa Mekasta muuttaneitten Siirtolaisten ja Ansarien välille. Rauhanhäiritsijoille annettiin useita varoituksia, mutta he jatkoivat kiusantekoaan. Lopulta muslimeille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ajaa heidät pois Medinasta. Mekkaan jääneille juutalaisille tarjottiin uutta sopimusta, mutta ongelmat eivät loppuneet tähän. Bani Nadirin juutalaisklaani aikoi murhata Profeetan (SAWS). Heidän juonensa kuitenkin paljastui, ja myös heidät karkoitettiin kaupungista. Tajuttuaan, etteivät yksin voisi kukistaa muslimeita, lähtivät eräät karkoitettujen juutalaisten johtajista salaa Mekkaan hakeakseen qureishilaisilta tukea. Tuntien mikä quresihilaisia imartelisi, he teeskentelivät uskovansa samoihin asioihin. He menivät jopa niin pitkälle, että kertoivat pitävänsä vanhaa arabitraditiota parempana kuin Profeetan (SAWS) opetuksia, esittäen itsekin uskovansa, että qureishilaisten uskonto monine epäjumalineen oli oikeampi kuin Profeetan yksijumalaisuus. Sitten juutalaiset kertoivat, että kun arabiheimot hyökkäisivät Medinaan, siellä olevat juutalaiset auttaisivat näitä kukistamaan Profeetan (SAWS) ja islamin samalla kertaa. Qureishin johtajat olivat hyvillään tämän kaiken kuultuaan ja valmiit tarttumaan tarjolla olevaan tilaisuuteen. Niinpä he alkoivat suunnitella sotaretkeä ja kerätä mittavaa armeijaa. amanaikaisesti Medinassa vain yksi juutalaisklaani, bani Qurayzah, kieltäytyi pettämästä muslimeita. Sattumalta muslimit saivat vihiä mekkalaisten sotavalmisteluista ja Medinan juutalaisten salaliitosta. Se, että juutalaiset olivat valmiit pettämään muslimit, ei hämmästyttänyt Profeettaa (SAWS), joka totesi näistä: "Juutalaisten sydämet ovat sulkeutuneet totuudelle. He ovat unohtaneet muinaiset Mooseksen opetukset siitä, että on olemassa vain Yksi Ainoa Jumala.

ALLAHIN, ARMELIAAN ARMAHTAJAN NIMEEN

Ne, jotka ovat saaneet Tooran (Mooseksen lain) mutta eivät sitä noudata, ovat kuin aasi, joka kantaa kirjoja. Viheliäinen on sellaisten ihmisten esimerkki, jotka kieltävät Allahin merkit! Allah ei johda pahantekijöitä.

(Koraani 62:5)

Muslimit miettivät kuumeisesti miten puolustaa Medinaa. He olivat kuulleet, että Abu Sufyan oli lähdössä hyökkäykseen, mukaanaan suunnaton, eri arabiheimoista koostuva armeija. Mitä olisi tehtävissä valmistautumiseen käytettävissä olevan viikon aikana? Profeetta (SAWS) ja hänen väkensä tajusivat, että heidän olisi mahdotonta voittaa avoimella kentällä kaikkia vastassa olevia heimoja! Ainoa mitä voitaisiin tehdä, oli ryhtyä puolustukseen kaupungin suojissa; tehdä se niin hyvin kuin kyettiin. Medinan asukkaisiin kuului muuan persialainen, nimeltään Saiman. Tämä oli saapunut kaupunkiin jo ennen Profeetan (SAWS) tuloa. Hän oli alunperin kristitty käännynnäinen, joka oli matkustanut Medinaan kuultuaan kristittyjen oppineitten kertovan, että Arabiassa syntyisi uusi Profeetta. Medinaan saavuttuaan hänet oli katalasti myyty orjaksi se kauppiaan toimesta, jonka kanssa hän oli matkustanut. Myöhemmin hänestä tuli muslimi ja hän sai vapautensa. Hän kuului sittemmin Profeetan (SAWS) talonväkeen. Väen kokoonnuttua neuvottelemaan toimintasuunnitelmasta, Saiman oli myös mukana. Hän ehdotti, että kaivettaisiin vallihauta kaupungin ympärille. Profeetta (SAWS) piti ajatusta hyvänä ja niin ryhtyivät muslimit töihin. Oli keskitalvi ja työtä tehtiin yötä päivää, jotta vallihauta valmistuisi mahdollisimman nopeasti. Profeetta (SAWS) kantoi itsekin kiviä ja kannusti väsyneitä jatkamaan ponnistuksia. Jälkeenpäin jotkut muistelivat miten upealta hän näyttikään, pukeutuneena punaiseen viittaan, pölyä rinnallaan ja tumma tukka liehuen, hipoen hartioita. Muonavarat alkoivat olla vähissä ja kaivajat nälissään. Kerran muuan tyttönen toi taateleita, jotka levitettiin kankaalle. Miehet kutsuttiin syömään - ja taatelien luku alko kasvaa kasvamistaan. Kun kaikki olivat syöneet kylläkseen, taatelien määrä lisääntyi niin suureksi, etteivät ne enää mahtuneet kankaan päälle. Vastaavanlainen kertomus yhdestä ainoasta lampaasta on mukanaolleen välittämänä säilynyt jälkipolville: 'Työskentelimme Profeetan kanssa vallihaudan kaivuussa. Minulla oli puolikasvuinen lammas, ja ajattelin keittää sen Allahin Lähettiläälle (SAWS). Pyysin vaimoani jauhamaan ohraa ja leipomaan meille. Teurastin lampaan ja paahdoimme sen Profeetalle (SAWS). Kun yö alkoi hämärtää ja olimme lähdössä työmaalta kerroin, että olimme varanneet leipää ja lihaa ja pyysimme häntä kotiimme illalliselle. Tarkoitus oli, että hän tulisi yksinään, mutta kun sanoin tämän hänelle, hän kutsutti kaikki miehet mukaan. Kaikki myös tulivat, ja ruoka pantiin tarjolle. Hän siunasi sen Allahin nimeen. Sitten hän alkoi syödä, ja niin tekivät muutkin. Kun yksi kaivajien ryhmä oli syönyt, kävi toinen aterialle, mutta ruokaa riitti aina vaan tähteeksi asti.' Maaliskuun 24. päivänä vuonna 627 jKr, Abu Sufyan saapui mukanaan 10.000 miestä. Qureishilaiset liittolaisineen saartoivat Medinan. Heidän ja kaupungin välille jäi kuitenkin leveä vallihauta. Profeetta (SAWS) miehineen pysyttelivät vallihaudan takana lähes kuukauden ajan, puolustaen sitä ylivoimaista vihollista vastaan. Vihollissoturit yrittivät tämän tästä ylittää vallihaudan ja tunkeutua kaupunkiin. Muslimit työnsivät heidät joka kerta takaisin. Muslimit pelkäsivät, että jos vihollinen pääsisi kaupungin sisään, siellä asuvat juutalaiset liittyisivät tunkeutujiin. Bani Qurayzahin juutalaisklaani, joka oli sopinut olevansa muslimen puolella, joutui vihollispuolen juutalaisten painostuksen kohteeksi. Näiden lähettiläs yritti saada klaania rikkomaan sopimuksensa muslimen kanssa. He olivat mahdollisesti jo taipuneet tekemään niin, kun Profeetta (SAWS) ja hänen seuralaisensa kuulivat asiasta. Sa'd ibn Mu'adh, Aws-klaanin johtaja, lähetettiin parin muun miehen kera paikalle selvittämään tiedon todenperäisyyttä. Saavuttuaan siihen osaan kaupunkia, jossa juutalaiset asuivat, he totesivat asioiden olevan huonommalla mallilla kuin oli edes kuviteltu. Sa'd ibn Mu'adh, jonka klaani oli läheisissä suhteissa bani Qurayzahiin, yritti estää näiden johtajaa rikkomasta sopimustaan muslimien kanssa. Tämä ei kuitenkaan suostunut kuuntelemaan.

Se merkitsi sitä, että muslimeilla ei ollut varaa päästää valppauttaan herpaantumaan hetkeksikään. Vihollisia oli nyt kahdella suunnalla: vallihaudan ulkopuolella Qureishin johtamat heimot sekä sen sisäpuolella bani Qurayzahin klaani. Muslimien tilanne huononi päivä päivältä. Ilma oli todella kylmä ja ruoka alkoi käydä vähiin. Kaiken kukkuraksi bani Qurayzah alkoi avoimen ja aktiivisen yhteispelin muiden juutalaisten kanssa: ruoka- ja tarviketoimitukset muslimeille katkaistiin. Islamin viholliset valmistautuivat valtaamaan Medinan kaupungin. Tilanne alkoi näyttää epätoivoiselta kun Profeetta (SAWS) yön tunteina kääntyi rukouksin Allahin puoleen, pyytäen apua vihollisen voittamiseen. Samana yönä alkoi raju hiekkamyrsky, joka hautasi Qureishin teltat hiekkaan. Myrsky kesti kokonaiset kolme päivää ja yötä. Myrskyn raivotessa vihollinen ei kyennyt tekemään ruoanlaittoon ja lämmittelyyn tarvittavaan tulta. Yhtenä näistä synkistä öistä pyysi Profeetta (SAWS) yhtä miehistään, Hudhaifah ibn al-Yamania, lähtemään hyvin vaaralliseen tehtävään - ylittämään vallihaudan ja käydä vakoilemassa vihollisen leirin tapahtumia. Suurin ponnistuksin ylitti Hudhaifah vallihaudan ja suuntasi kohti vihollisleiriä. Siinä pimeydessä hän melkein törmäsi vihollissotilaitten piiriin. Pimeyden turvin hän istahti kuuntelemaan. Nuotioiden puuttuessa kukaan ei häntä huomannut. Pimeydestä erottui Abu Sufyanin ääni: "Nyt saa riittää. Hevoset ja kameli ovat kuolemaisillaan, teltat lentävät tiehensä ja pääosa tarvikkeista on hukassa. Emme edes pysty laittamaan ruokaa. Ei ole mitään järkeä jatkaa täällä oloa!" Välittömästi tiedon kuultuaan Hudhaifah hivuttautui hiljaa paikalta. Edemmäs päästyään hän pinkaisi vallihaudalle, jonka taas ylitti. Uutinen ilahdutti muslimeita, joiden ilo moninkertaistui seuraavana aamuna, kun todettiin qureishilaisten ja heidän liittolaistensa menneen menojaan. Medinan saarron päättyminen oli merkittävä voitto koko islamille. Ongelmat eivät kuitenkaan päättyneet tähän. Arkkienkeli Gabriel kävi tuomassa Profeetalle (SAWS) viestin, että bani Qurayzahin petturuus oli rangaistava. Viestin saatuaan Profeetta (SAWS) määräsi muslimit käymään linnoituksessaan piileskelevien bani Qurayzahilaisten kimppuun. Muslimit piirittivät paikkaa 25 päivää. Tämä kypsytti juutalaiset lopulta antautumaan. Antautuessaan he pyysivät Profeettaa (SAWS) asettamaan tuomarin selvittämään kiistaa. Hän myöntyi siihen, ja salli vieläpä heidän itsensä ehdottaa kenet halusivat tuomarikseen. Bani Qurayzahin valitsema tuomari oli Sa'd ibn Mu'adh, Awsin klaanin johtaja, joka aina aikaisemmin oli suojellut qurayzahilaisia. Sa'd ibn Mu'adh, joka itse oli haavoittunut taisteluissa, päätti että juutalaiset tuomittaisiin näiden oman, Pyhän lain mukaan. Tämän lain mukaan, jokainen joka oli rikkonut sopimuksen, vastaa siitä hengellään. Tuomio pantiin täytäntöön: kaikki Qurayzahin miehet teloitettiin, naiset ja lapset taas otettiin panttivangeiksi. Mikäli juutalaiset olisivat onnistuneet suunnitelmissaan, koko islam olisi hävinnyt olemattomiin. Tämän jälkeen Medinasta sensijaan tuli pelkästään muslimien asuttama kaupunki. Melko pian sen jälkeen kun rauha oli palautettu Medinaan, Sa'd ibn Mu'adh kuoli vammoihinsa. Kerrotaan, että arkkienkeli Gabriel tuli sinä yönä Profeetan (SAWS) luokse ja kysyi: "Oi Muhammed, kuka olikaan se mies joka kuoli? Kun hän saapui, taivaan ovet aukenivat ja Allahin valtaistuin järisi." Heti tämän kuultuaan Profeetta (SAWS) nousi ja lähti liikkeelle. Hänen tultua paikalle Sa'd oli jo kuollut. Vaikka tämä oli raskastekoinen mies, häntä hautaan kantaneista miehistä hän tuntui kevyeltä. Heille kerrotiin, että enkelit auttoivat heitä kantamisessa. Kun häntä haudattiin lausui Profeetta (SAWS) kolmasti: Subhan Allah (Ylistys Allahille) ja 'Allahu Akbar!/(Allah on Suurin). Häneltä kysyttiin syytä menettelyyn. Hän vastasi: "Hauta oli liian ahdas tälle hyvälle miehelle, ennenkuin Allah avarsi sitä hänelle." Tällaisia palkkioita antaa Allah marttyyreille ja muille hyville muslimeille.

Ayman Abu Saleh

أيمن أبو صالح – معسكر دير البلح

قطاع غزة - فلسطين

Phone: +358 44 290 9535

E-Mail: absayman (at) gmail.com

Skype: absayman

Google Talk: absayman