Potenssikaavat löytyvät tarvittaessa taulukkokirjasta, mutta on myös hyvä ymmärtää, miksi ne menevät kuten menevät.

• Kertolasku: 2³ * 2⁴ = 2*2*2 * 2*2*2*2 = 2⁷ (eksponentit plussataan)

• Jakolasku: (eksponentit miinustetaan)
• Potenssin potenssi: (2³)⁴ = 2³ * 2³ * 2³ * 2³ = 2*2*2 * 2*2*2 * 2*2*2 * 2*2*2 = 2¹² (eksponentit kerrotaan)

Huomaa, että edellisiä sääntöjä käytettäessä kantaluvun (esimerkeissä luku 2) on oltava sama. Eksponentti ei vaikuta kuin kantalukuunsa, ei edes luvun edessä olevaan mahdolliseen miinusmerkkiin:

• -2⁴ = -2^.2^.2^.2 = -16, mutta (-2)⁴ = (-2)^.(-2)^.(-2)^.(-2) = 16
• 2x³ on vain 2x³, mutta (2x)³ = (2x)^.(2x)^.(2x) = 8x³
• (x + 1)² = (x + 1)(x + 1) = x² + x + x + 1 = x² + 2x + 1

Jos eksponentti on nolla, negatiivinen luku tai murtoluku

• Mikä vain luku potenssiin nolla on yksi. Esimerkiksi 4⁰ = 1.
• Negatiivinen eksponentti "siirtää" vastaavan potenssin nimittäjään. Esimerkiksi

ja yleisesti

• Murtopotenssissa ylempi luku (osoittaja) on tavallinen eksponentti ja alempi luku (nimittäjä) on vastaava juuri. Esimerkiksi

Kokeile

Laske tai sievennä

1. (2x)³
2. 3x⁵ * x¹⁰
3. 2^-1 + 1^-2 + 3⁰

Ratkaisut

1. 8x³
2. 3x¹⁵
3. 2½