Lukujoukkoja voidaan merkitä monella tavalla ja riippuu tilanteesta, mikä on milloinkin kätevintä. Matematiikan opiskelu muistuttaa osin vieraan kielen opiskelua: Pitää oppia lukemaan matemaattisia termejä ja merkintöjä. Pitää myös oppia ilmaisemaan omat ajatuksensa käyttäen tarpeen mukaan näitä termejä ja merkintöjä.
Oikeasti vaativassa tehtävässä usein vaikeinta on muuntaa tehtävä "matematiikan kielelle": Kirjoittaa yhtälö, muodostaa funktio, piirtää kuvaan sopivat apuviivat jne. Tekninen osaaminen voi olla myös hankalaa, mutta se vaatii lähinnä tarkkuutta ja vahvaa, mekaanista rutiinia. Sellaisissa tehtävissä CAS-laskin, jos sitä saa käyttää, on usein ihmistä parempi.
Lukujen tarkkuus
Matematiikassa käytetään pääsääntöisesti tarkkoja arvoja, jollei ole erityistä syytä pyöristää vastausta. Desimaalilukuja EI pidetä tarkkoina arvoina. Desimaalilukuja voidaan käyttää esim. sanallisen tehtävän vastauksessa, jolloin on perusteltua antaa vastaukseksi likiarvo.
Esimerkiksi yhtälön 2x = 1 vastaus on x = ½, ei x = 0,5.
Nämä nyt sitten vaan pitäisi osata.
Riippuu paljon peruskoulupohjastasi, kuinka paljon tarvitset näissä harjoitusta. Yhtälönratkaisu, murtoluvut, potenssit... Ne tulevat vastaan matematiikassa uudestaan ja uudestaan, joka kurssilla, ja niitä ei kannata yrittää vältellä.
Jos et osaa tai ymmärrä jotakin, kysy. Sinulla on lukiossa edessäsi tämän jälkeen vielä 5 - 15 kurssia matematiikkaa, ja niille kursseille on paljon mukavampi mennä, kun tunnet hallitsevasi perusasiat hyvin.
Logaritmi on hieman kummallinen asia käsiteltäväksi ykköskurssilla. Logaritmikäsitteeseen on kokeneenkin laskijan hankala tottua ja siihen liittyy mm. paljon erikoisia kaavoja. Tällä kurssilla keskitytään lähinnä yhtälönratkaisuun, koska tällaisia yhtälöitä tulee tyypillisesti vastaan prosenttilaskennassa.
Pitkän matematiikan opiskelijat palaavat logaritmiin myöhemmin mm. derivoinnin yhteydessä.
Prosenttilaskenta on se, mitä useimmat meistä oikeasti tarvitsevat "oikeassa elämässä". Päässälasku kaupassa eroaa kuitenkin hyvin paljon siitä, millaisia tehtäviä ja millaisia tekniikoita lukiossa harjoitellaan.
Prosenttilaskentaa opetetaan lukiossa (varsinkin pitkässä matematiikassa) ihan liian vähän suhteessa siihen, miten merkittävää sen osaaminen muualla on.
Funktio on käsitteenä monelle vaikea, eikä sen määrittely olekaan mikään triviaali asia. Mikä edes on funktio?!
Kun opit erottamaan seuraavat termit toisistaan, funktiosta puhumiseen alkaa tottua:
Erilaisia funktiotyyppejä tutkitaan lukiossa paljon. Niiden tutkimiseen käytetään myöhemmin mm. derivaattaa.
Lukujonoja voitaisiin tutkia vaikka kokonainen kurssi, mutta tällä kurssilla sellaiseen ei ole aikaa. Tällä kurssilla lukujonojen yhteydessä opiskellaan erityisesti taulukkolaskentaohjelmiston käyttöä laskemisen apuvälineenä.