Asiat A ja B on oltava mahdollisia pukea numeeriseen muotoon, C voi olla joko numeerista dataa tai laadullista pohdintaa (psykologiaa!) tai niiden yhdistelmä.
"Sen jälkeen kun tiedät mitkä aineiston tiedot vastaavat mihinkin tutkimuskysymykseen, sinun täytyy tehdä valintoja: Lasketko lukumääriä ja prosentteja vai ehkä keskiarvoja ja keskihajontoja vai havainnollistaisivatko mediaanit ja neljännekset asiaa? Tarvitsetko ryhmien vertailua? Käytätkö ryhmien vertailuun ristiintaulukointeja vai keskiarvojen vertailua? Tarvitsetko riippuvuuksien tarkasteluun korrelaatiokertoimia? Lasketko keskiarvoille luottamusvälejä tai selvitteletkö ryhmien välisten erojen merkitsevyyttä? Jos edellä mainitut asiat ovat sinulle kuin vierasta kieltä, niin edessä on paljon opiskeltavaa."
"Tietoyhteiskunta voi toimia vain, jos sen jäsenet osaavat ajatella tieteellisesti. Tilastollinen päättely on tieteellisen ajattelun perusta. Tilastotiede jäsentää tietotulvasta ymmärrettävän maailman ja erottaa tiedon luulosta, toden huuhaasta. Siksi tilasto-osaamisen pitäisi olla kansalaistaito, jonka jokainen oppii koulussa." [Tiede, 31.1.2016]
Tietojen esittäminen (esimerkkejä)
Matematiikan maaginen kosketus (esimerkkejä)
Taulukkolaskentaohjelmat (käyttöohjeita)
"Mitä tietoja saatiin, on helposti nähtävissä. Hankalampi on kysymys, voiko näihin tietoihin luottaa - esimerkiksi mikä on se riski, että tieto onkin väärä, tai mikä on sen todennäköinen virhe."
Mitä pienempi tutkimus, sen todennäköisempää on että tulos on väärin.
Mitä pienempi vaikutuksen suuruusluokka, sen todennäköisempää on että se on väärin.
Mitä enemmän tutkijoilla on “liikkumavaraa”, sen todennäköisempää on että he löytävät väärän tuloksen.
Mitä suuremmat taloudelliset intressit, sen todennäköisempää on että tulos on väärin.
Mitä uudempi ja seksikkäämpi tutkimusaihe, sen todennäköisempää on että saadaan vääriä tuloksia.
"Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että numerouskovaiset yksin eivät ole syyllisiä tähän kovan ajattelun ylivaltaan. On nimittäin olemassa vastakkainen ryhmä, numerokammoiset. He vaikuttavat aivan järkeviltä ihmisiltä, mutta silti heidän mielestään mikä tahansa luku – euromäärä, prosentti tai keskiarvo – muuttaa yksinkertaisen asian liian vaikeaksi ymmärtää. Kun numerokammoiset nostavat kädet pystyyn, eivät kyseenalaista tai vaadi perusteluja, numerouskovaiset pääsevät liian helpolla."
[ Yle: Voiko numeroilla johtaa ihmisiä, 4.12.2016 ]
Ketä kiinnostaa?! -> Esitä mielenkiintoisesti
Osaatko sä edes laskea? -> Pitää tietää mitä tekee
Mitä toi muka todistaa? -> Pitää tietää mitä ei tiedä
Eihän tosta saa mitään selvää! -> Esitä selkeästi
"Dataa on, mutta sitä ei osata analysoida. Tilastotieteilijöitä on aivan liian vähän.
Kaiken maailman tohelot laskevat analyyseja tietokoneohjelmilla, joiden toimintaa he eivät ymmärrä."