Suomen mestaruuskilpailut 1916

Wilénin mitaliputki alkoi

Eläintarha, Helsinki, 19.–20.8.1916

Kuva: Suomen Urheilulehti 24.8.1916.

Suomen mestaruuskilpailut vapaaurheilussa eli nykykielellä Kalevan kisat pidettiin Helsingin Eläintarhan kentällä 19. ja 20. elokuuta 1916. Samoihin aikoihin riehui Euroopassa ensimmäinen maailmansota, ja Ranskan Verdunissa tapettiin ihmisiä urakalla, jotta saatiin muutama sata metriä maata vallattua.

Ennätysvauhtia keskimatkoilla

Kisojen parhaat tulokset paukuteltiin keskimatkoilla. 800 metrillä rypisti Einari Anttila puolimatkaan ME-vauhtia 54,5. Toisella kierroksella vauhtia piisasi vielä sen verran, että uudeksi Suomen ennätykseksi kirjattiin 1.57,6.

Anttila päästeli täyttä karkua myös eurooppalaisella maililla. Mäntsälän oriin voittoaika 4.03,6 jäi hänen omissa nimissään olleesta Suomen ennätyksestä vain 0,2 sekuntia.

Wilénin mitaliputki alkaa

Eläintarhan kisoista alkoi muuan merkittävä mitaliputki. Juuri 18 vuotta täyttänyt stadin kundi Erik Wilén porhalsi hopealle 400 metrin aidoissa ja pronssille 200 metrillä. Ne olivat HIFK:n miehen kaksi ensimmäistä SM-mitalia yksilölajeista (viestimitali oli lyöty kouraan jo pari kuukautta aikaisemmin). Myöhempinä vuosina medaljongeja satoi 70 lisää. Tahko Pihkala tosin vetosi Urheilulehdessä, ettei kaverin päälle langeteta liikoja paineita.

Mitalihaukka Niklander

Kisojen mitalihaukaksi kruunattiin jälleen olympiamitalisti Elmer Niklander, joka rohmusi voittopytyt kaikista heittolajeista keihäskisoja lukuun ottamatta. Pikapinkoja Erkki Kättö (400 metriä ja kumpikin aitamatka) ja kilometrinnielijä Albin Stenroos (5000, 10 0000 ja 25 000 metriä) napsivat kolme voittoa mieheen.

Kätön ykköstila meni pika-aidoissa tiukalle. Hän ja muuan Viljo Kainulainen syöksyivät maaliviivan yli rintarinnan, eikä maalikameroita tuohon maailmanaikaan vielä ollut. Uusinnan vei Kättö läpihuutojuttuna, sillä Iisalmen mies ei ilmestynyt kisapaikalle. Sisällissodan jälkeen Kainulainen liukeni Neuvosto-Venäjälle.

Myös satasen voittaja, helsinkiläinen konttoristi Hannes Sula, pakeni Suomesta sisällissodan jälkeen mutta hieman toiseen suuntaan. Hän kähvelsi sisällissodan aikana Suomen senaatin eli hallituksen kassakaapin, joten Suomeen jääminen olisikin ollut sulaa hulluutta. Mies päätyi brittien värväämän Muurmannin legioonan seikkailujen jälkeen Kanadaan, jossa ryhtyi maan kommunistisen puolueen virkailijaksi. Työtehtäviin kuului muun muassa metsänhakkuun opettaminen Neuvosto-Karjalaan lähteville sosialisteille.

Toisen poliittisen suuntauksen valitsi kummatkin keihäskisat voittanut kirjailija Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) veljenpoika Urho Peltonen, joka osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten puolella ja toimi suojeluskuntapiirin ylipäällikkönä. Tuleva kaksinkertainen olympiavoittaja Jonni Myyrä kipristeli kyynerpäävaivojen kourissa ja jäi vuoden 1916 Kalevan kisoista pois.

Viisiottelun voittaja Juho Halme puolestaan koki kovan kohtalon sisällissodassa, sillä hänet ammuttiin Helsingin tuomiokirkon portaille, koska oli väitteiden mukaan jakanut varusteita suojeluskuntalaisille.

Kalevan malja vuonna 1916 säilyi edelleen Helsingin Kisa-Veikkojen konttorissa.

Tulokset

Raportit