Suomen mestaruuskilpailut 1919

Suomen tasavallan ensimmäiset yleisurheilumestaruudet ratkottiin Turun urheilupuiston kentällä elokuun puolivälissä 1919. Suomen urheiluelämä oli jakautunut poliittisesti kahteen leiriin sisällissodan jälkeen, joten Kalevan pytystä ottelivat vain porvarilliselle puolelle asemoituneiden seurojen urheilijat.

Säissä ei ollut tällä kerralla valittamisen aihetta.  Päivä oli lauantaina kirkas joskin tuulinen. Sunnuntaiksi puhurikin katosi.

Olympiavoittaja Elmer Niklander rohmusi 1910-luvulla SM-mitaleja, kun toinen olympiavoittaja ja kova kilpakumppani Iso-Armas Taipale ei suvainnut niihin osallistua. Vuonna 1919 Niklander oli vaihteeksi poissa, joten Taipale nappasi neljä mestaruutta kuulan ja kiekon eri kilpailumuodoissa (yhden käden tulos, kahden käden tulos).  

Urallaan matkalaukullisen Suomen mestaruusmitaleita kerännyt Erik Wilén alkoi päästä vauhtiin medaljongijahdissaan. Hän voitti sileät pikamatkat 100 metristä 400:aan ja niiden lisäksi roinalla täytetyn 400 metriä. Ottelut olivat tiukkoja; vain sileällä 400 metrillä tuli mestaruus selvällä 0,8 sekunnin erolla. Tulevassa leipälajissaankin, 400 metrin aidoissa, stadin kundi litisti ottelijamestari Valdemar Wickholmin  kalkkiviivakamppailussa. Wilén kilautti voittoajallan 58,0 entisen Suomen ennätyksen muistojen joukkoon. Myöhemmin samana vuonna HIFK:n sälli pudotti ennätyksen 55,4:een, jolla tipahti lupaavasti maailmantilaston kakkossija.   

Neljänneksi 400 metrin sileällä rypisti Akseli Neittamo, jonka ottamista valokuvista täyttyivät Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien sivut 1920-luvulta lähtien.  

Sisällissodassa vammautuneen Einari Anttilan taktiset laskelmat pettivät 800 metrillä. Hän aloitti kaistapäistä vauhtia ja ohitti 400 metrin paalun ajassa 54,2. Toisella kierroksella tuli noutaja, ja Anttila keskeytti, Voittoon porhalsi Maarianhaminan pitkäaikainen pormestari  Axel Kuffschinoff. 

Lupaava turkulainen kilometrinnielijä Paavo Nurmi otti kympiltä ensimmäisen mestaruusmitalinsa eli pronssin. Voittoon ravasi Heikki Liimatainen ajalla 32.35,5. Erot olivat selvät, sillä pistoksesta kärsinyt Nurmi hävisi tulevalle kaksinkertaiselle maastojuoksun joukkuekisan olympiavoittajalle lähes puolitoista minuuttia.  

Perinteiseen tapaan keihäässä osoitettiin kovinta kansainvälistä tasoa. Kaksi karjua tirvaisi tikun päälle 60 metrin. Tuleva olympiapronssimitalisti Paavo Johansson (myöh. Jaale) voitti tuloksella 61,38. Antwerpenin hopeamitalisti Urho Peltonen nakkasi 60,18. 

Kalevan maljan kiikutti toisena vuotena peräkkäin konttoriinsa Helsingin IFK.