Suomen mestaruuskilpailut 1912

HKV keräsi viestipyttyjä

Vuoden 1912 mestaruuksia vapaaurheilun eli nykykielellä yleisurheilun alalla alettiin ratkaista kesäkuun puolivälissä, jolloin ohjelmassa olivat viestit. Näyttämöksi oli valittu Viipurin keskustassa Raatihuoneentorin ja Saksalaisen kirkon vieressä levittäytynyt kova-alustainen Paraatikenttä, jossa nykyisin kasvaa puita.   

Pikaviestin ja 1600 metrin viestin voitti Helsingin Kisa-Veikot, ja todellisen pitkän viestin eli 5x2000 metrin kaupulankuljettajaiset työväenseura Helsingin Jyry, jonka riveissä jolkottivat muun muassa vaikeasti vauhdilla pudotettavat Kolehmaisen pojat Hannes ja Tatu sekä Ville Kyrönen. 

Tatu Kolehmainen juoksi tunnissa pisimmälle

Mestaruuskilpailut jatkuivat loppukesällä Kokkolassa, jossa selvitettiin tunninjuoksun ja kymmenottelun paremmuus sateen ropistessa niskaan. Hanneksen poissaollessa ravasi tunnissa pisimmälle Tatu Kolehmainen. Metrejä kertyi Suomen ennätyslukemat 17 959 kappaletta. 

10-ottelun vei Lars Hornborg, joka toimi vuonna 1923 SVUL:n urheilujaoston eli nykykäsitteistön mukaan Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana.  

Pihkala jälleen kolmoismestari

Vuonna 2012 kuului Suomessa pientä mutinaa siitä, että Kalevan kisat pidettiin Lontoon olympiakisojen jälkeen. Ajoitus syksylle ei ollut suoranaisesti uusi idea, koska niin tehtiin jo 100 vuotta aikaisemmin. Suomen mestaruustaistojen pääkilpailut oteltiin nimittäin Turun urheilupuistossa elo-syyskuun vaihteessa 1912.

Kisojen kolmoisvoittajiin kuului Lauri "Tahko" Pihkala, joka reuhtoi ykköseksi 200, 400 ja 800 metrillä.  Tuleva urheiluvaikuttaja uusi tekonsa vuoden takaa. Olympiakultamitalisti Elmer Niklander korjasi voittomitalin talteen kuulassa, kiekon yhteistuloksissa ja antiikin tyylin kiekonheitossa, jossa limppu kaartoi maailmanrekordiin 39,38.

Sisällissodassa Helsingin tuomiokirkon portaille ammuttu Juho Halme voitti pituuden ja jatkosodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu Jukka Rangell kolmiloikkauksen.

Suomen mestaruuskilpailuissa  ei vuonna 1912 nähty kaikkia nimimiehiä. Huiput kuten olympiavoittajat Armas Taipale ja Julius Saaristo kisailivat samaan aikaan ulkomailla kutsukilpailuissa. Olympiasankari Hannes Kolehmainen oli puolestaan matkustanut ennen mittelöitä Amerikkaan.

Turun kisojen erikoisuuksiin kuului haulikko, jolla ammuttiin juoksulajien lähtölaukaukset.

Kalevan pytyn kantoi konttorilleen jo kolmannen kerran peräkkäin Helsingin Kisa-Veikot. 

Tulokset

• Täydelliset (Tilastopaja)

• Mitalistit (Wikipedia)

Lehtileikkeitä

• Karjala 16.6.1912

• Karjala 18.6.1912

• Suomen Urheilulehti 20.6.1912

• Suomen Urheilulehti 29.8.1912

• Suomen Urheilulehti 5.9.1912