Finland 

Suoknuutin räjähtävä kiri toi maastomestaruuden 

Taistot Suomen vapaaurheilumestaruuksista vuonna 1927 alkoivat toukokuun puolivälissä maastojuoksukisoilla, jotka pidettiin Inkeroisissa, entisessä Sippolan kunnassa, joka nykyisin on osa Kouvolaa. Monet nimimiehet jättivät kisat väliin. Muun muassa mestaruuden puolustaja Paavo Nurmi ei suvainnut saapua paikalle. Voiton vei lähes kotimaastoissaan kisaillut Miehikkälän Vilkastuksen Elias Suoknuuti, joka upotti raivokkaalla loppurykäisyllään muun muassa olympiakävijät Eino Rastaan ja Väinö Sipilän.

Haamuraja jäi kymmenyksestä kiinni

Osa Kalevan kisojen lajeista pidettiin förskottina heinäkuussa. Esikisojen näyttämönä toimi Helsingin Eläintarhan kenttä.

Reima maajussi Paavo Yrjölä oli harjoitellut kautta varten kovaa. Hän oli terästänyt valmentautumistaan vielä käymällä Tampereella ottamassa aitoja ja seiväshyppyä, koska kotitilalla niiden harjoittelu oli huonoa.

Kahden päivän raatamisen jälkeen näki Eläintarhan kenttä uuden maailmanennätyksen kymmenottelussa. Lukemiksi kirjattiin virallisesti 7995,10. Ensimmäisen 8000 pisteen ylitys (vuoden 1920 taulukolla) jäi kiinni yhdestä sekunnin kymmenyksestä: Satasella Yrjölälle kirjattiin tulos 11,7, joka olisi pitänyt ajan sääntöjen mukaan pyöristää 11,8:ksi. Suomalaiset kuitenkin vetivät kotiinpäin ja poimivat pongot taulukon 11,7-riviltä. Niinpä lehdetkin paukuttelivat seuraavana aamuna henkseleitään “ensimmäisestä 8000 pisteen ylityksestä”.

Toiseksi kymmenottelussa rehki tuleva kaksinkertainen olympiahopeamitalisti Akilles Järvinen, joka vielä jäi Yrjölästä lähes tuhat pistettä.

Esteissä maailman kärkitulos

Harvoin juostut ja urheilutoimittajienkin 1920-luvulla ylenkatsomat esteet vei soolojuoksun jälkeen Kivijärven Armas Kinnunen, joka oli jo edellisvuonna ahdistellut itseään Nurmea SM-kisojen vitosella. Voittotulos 9.46,4 oli maailman ykkönen ulkoradoilla vuonna 1927. Tosin Ville Ritola paineli Amerikan mestaruuskisoissa kahden mailin esteet ajassa, jonka on arvioitu vastaavan alle 9.40:n rykäisyä metrimatkalla.

Rankkasade ei pidätellyt

Suomen mestaruuskilpailujen päätapahtuma pidettiin Turun urheilupuistossa, joka oli jo edellisenä vuotena ehostettu paraatikuntoon. Niskaan valuneesta kaatosateesta huolimatta paikalle raahautui ensimmäisenä päivänä kolmisentuhatta katsojaa. Sunnuntaina sää parani, joten urheilupuistoon riensi noin 6000 päätä otteluita tapittamaan.

Henkilöautojen määrä lisääntyi Suomessa tasaisesti. Ajotaidot eivät aina pysyneet mukana. Pari urheilijaakin ajoi rukkinsa ojaan matkalla Turkuun.

Kisojen järjestelyt eivät saaneet lehdistöltä varauksetonta kiitosta. Kenttälajien tuloksia ei aluksi kuulutettu, ja kovaäänisistäkin jäivät volyymit piippuun. (Nykyisin taas arvostelua herättää kisoissa se, että ämyreitä huudatetaan kaistapäisillä volyymeillä.) Helsinkiläiset toimittajat käyskentelivät lehdistökatsomossa nyrpeinä ja kirjoittivat lehtiinsä, että kisat pidettiin “ikivanhaan maalaistyyliin”.

Nurmi voitti, vaikka meno oli raskasta

Paavo Nurmi osallistui kotikaupunkinsa kisoihin. Tällä kerralla matkana oli 5000 metriä, jolla tuli voitto soolojuoksun jälkeen ajalla 14.54,4. Lehtimiesten mukaan Turun mustakaavun meno näytti raskaalta; ei ollut kunnossa.

SM-kisojen mitalirohmu, stadin kundi Erik Wilén voitti viidennen kerran peräkkäin roinalla täytetetyn ratakierroksen mestaruuden. Sen sijaan 400 metrin sileältä pätkähti käteen vain hopea, sillä 200 metriäkin voittanut Erik Åström pääsi yllättämään.

Kinnunen vei 1500 metriä, Nurmi ja Borg poissa

Kaksoisvoittajiin lliityi myös Armas Kinnunen, joka keräsi hidasvauhtisella 1500 metrilä voittopytyn heinäkuisen estemestaruuden jatkoksi. Tehtävää helpotti se, että maailmanluokan mailerit Nurmi ja Eino Borg (Purje) jäivät kisasta pois. Kotikentällään kisaillut Harry Lagerström eli myöhempi Larva hyytyi kolmanneksi, mutta vuoden kuluttua oli jo totisempi meininki Amsterdamin olympiakisoissa, joissa mies voitti olympiakultaa eurooppalaisella maililla.

Maailman ykkösyleisurheilija, kymmenottelun maailmanennätyksen takonut Paavo Yrjölä hoiti kotiin myös viisiottelun SM-kullan, joskaan ei aivan kaikkea itsestään repinyt. Kauden pääkilpailusta oli jo yli kuukausi aikaa.

Radiomies Wahlstedtin epätyypillinen lajiyhdistelmä

Tuleva yleisurheiluvaikuttaja Armas Wahlstedt eli suomennettuna Valste otti kaksoisvoiton epätyypillisestä lajiyhdistelmästään. Ykköspalkinnot korkeudesta ja kuulasta kiikutettiin kisojen jälkeen Viipuriin, jossa radioamatööri toimi sikäläisen yleisradioaseman hoitajana.

Villasukkaheinäsirkka Vilho Tuulos pomppi kolmiloikkausvoiton tuloksella 15,08, jolla tipahti kolmas sija vuoden 1927 maailmantilastossa. Yleisö tykästyi myös Erkki Järviseen ja lakitieteen opiskelija Toimi Tulikouraan, jotka noukkivat seuraavat mitalit maailmanluokan tuloksilla. Toimi Tulikouran poika Ilkka Tulikoura on kirurgina rassannut muun muassa Sergei Bubkan takatassut takaisin hyppykuntoon.

Automyyjä Liewendahlin kaasujalka herkkänä: hopeaa 800 metriltä

Helsinkiläinen Harry Ekqvist otti 800 metriltä ainoan Suomen mestaruutensa yksilölajeissa. Myöhemmin hänet tunnettiin urheilutoimittajana, joka suomensi sukunimensä Eljangoksi. Hopean vei automyyjä Frej Liewendahl, josta tuli Suomen toinen yleisurheileva pirssilähettiläs. Alan pioneeri Nurmi oli aloittanut työt turkulaisen autoliikkeen palveluksessa jo edellisenä vuotena.

Keihään tasoa kehaistiin lehdistössä “suurenmoiseksi”. Viisi sälliä tirvaisi yli 60 metriä. Eino Penttilä voitti tuloksella 63,80. Kokenut jermu ja Antwerpenin pronssimies Paavo Johanssonkin (myöh. Jaale) latasi vanhoilla päivillään vielä 60,46, vaikka ei mitalille enää yltänytkään.

Kalevan pytyn kiikutti konttoriinsa jo toisen kerran Tampereen Pyrintö.