Suomen mestaruuskilpailut 1913

Stenroos keskeytti

Suomen ensimmäinen maastojuoksumestaruus ratkaistiin Turussa 25.  toukokuuta 1913. Voiton vei Kuopiosta kotoisin ollut leipuri Arvi Kokkonen. Tuleva maratonin olympiavoittaja Albin Stenroos keskeytti loukkaantumisen vuoksi. 

Kokkonen hyötyi pienestä koostaan. Hän ratkaisi kaksi maastomestaruuttaan tikkaamalla mäet ylös kuin ompelukone. 

Työväenseura Kuopion Rientoa edustanut Kokkonen pestautui myöhemmin jääkäriksi Saksaan. Hän kaatui valkoisten riveissä Tampereen Kalevankankaalla Suomen sisällissodan taisteluissa. 

Nyström kirmaisi historiaan

Turun Urheiluliiton Lisie Nyström kirmaisi itsensä Suomen yleisurheilun historiaan kesäkuun puolivälissä 1913 Turussa. Hän voitti 100 metrillä ensimmäisen yksilölajin Suomen mestaruuden naisten sarjassa.

Urheilupuiston hiekkakentällä ratkottiin myös viestinjuoksun mestaruudet. Helsingin Kisa-Veikot kiiti vauhdikkaimmin sekä 4x100 metrin että 1600 metrin viestit. Albin Stenroosilla ryyditetty Turun Urheiluliitto vei 5x2000 metrin kapularallin. 

Jo yli vuosisata sitten osattiin yleisömäärät optimoida kesätapahtumissa sijoittamalla niitä samana viikonloppuna samalle paikkakunnalle. Sanomalehtien palstamillimetreillä mitattuna Auran kaupungissa pidetty maatalousnäyttely tosin jyräsi yleisurheilukilpailut mennen tullen.  

Niklander kuulaa 14,86 – Suomen ennätys ja maailman kärkitulos  

Elmer Niklander riehui jälleen heittopaikalla. Oitin kanuuna tykitti voittotulokset kuulan ja kiekon yhteistuloskisassa sekä antiikin tyylin limpunviskonnassa. 

Kuulassa Niklander latasi paremmalla kädellään uransa parhaan tuloksen 14,86, joka kirjattiin myös Suomen ennätykseksi ja maailman kärkitulokseksi. Lajia aikaisemmin hallinnut USA:n Ralph Rose tuuppasi viimeisenä kesänään vuonna 1913 kolme ja puoli senttiä lyhyemmän tilastotuloksen. 

Moukarin Suomen ennätys lähti kehittymään niin alhaisista lukemista, että 1910-luvun alussa se kosahti hiutaleiksi lähes kilpailussa kuin kilpailussa. Johan Pettersson ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta veivasi rekordin tällä kertaa lukemiin 45,63.  Amerikkaan muuttanut irlantilainen Patrick Ryan tosin masensi suomalaisia muutamaa viikkoa myöhemmin kihauttamalla tauluun veret seisauttavat lukemat 57,77, jotka kestivät  maailmanennätyksenä 25 vuotta. 

Toisen maailmansodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu Jukka Rangell uusi kolmiloikkauksen eli nykykielellä kolmiloikan mestaruutensa. Samalla alkoi merkittävä ura aluksi Suomen ja pian myös maailman huipulla, sillä kolminkertainen olympiamitalisti Vilho Tuulos pomppi Rangellin takana kolmanneksi ja napsi siten ensimmäisen SM-mitalinsa.   Pituudessa Tampereen Pyrinnön villasukkakumiukko jäi ensimmäisenä ulos palkinnoilta. 

Valdemar Wickholm nousi maailman parhaimpien kymmenottelijoiden kerhoon 1910-luvulla. Eläintarhassa Snappertunan sälli voitti 200 ja 400 metrillä sekä pika-aidoissa ensimmäiset Suomen mestaruutensa. Niitä ropisisi tulevina vuosina lisää.  

Albin Stenroos osoittautui kestävimmäksi 5000 ja 10 000 metrillä. Tatu Kolehmainen sai toisen kerran peräkkäin tyytyä näillä matkoilla kahteen hopeamitaliin. Velipoika Hannes väijyi Amerikassa. 

Kymmenottelun mestari Svanström

Kamppailut Suomen mestaruuksista päättyivät elokuun lopussa Porissa, jolloin Hjalmar Nyström voitti tunninjuoksun ja John Svanström kymmenottelun (vuoteen 1913 voimassa olevalla lajiohjelmalla). Tunnin kisan mestaruus irtosi melko huokealla, sillä Kolehmaisen juoksukoneita ja maastomestari Kokkosta ei Porissa nähty. 

Kalevan maljan kiikutti konttoriinsa neljännen kerran peräkkäin Helsingin Kisa-Veikot.