Kemin Suomalainen Porvari-Yhteiskoulu

Koulun synty

Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään vuonna 1852. Hämeenlinna ja Kuopio saivat omat koulunsa 1870-luvun alussa. Saman vuosikymmen loppupuolella ja 1880-luvun alussa suomenkieliset koulut perustettiin sitten myös Turkuun, Viipuriin, Poriin, Vaasaan, Tampereelle ja Ouluun. Ne kaikki olivat klassisia lyseoita ja tähtäsivät yliopistoon. Kaikkien suomenkielisten koulujen perustamisen taustalla oli suomalaisuusliike.

Vuoden 1883 asetuksella voitiin näiden 8-luokkaisten klassisten lyseoiden rinnalle perustaa reaalilyseoita, joissa latinan ja kreikan kielen sijasta voitiin opettaa uudenaikaisia sivistyskieliä ja joissa enemmän tilaa saivat mm. matematiikka, luonnontieteet ja piirustus. Näin käytännöllispainotteiset, mutta yliopistoon johtavat koulut olivat syntyneet.

Vuodesta 1872 lähtien suomenkieliselle rahvaalle oli voitu perustaa reaalikouluja, joista ei päässyt lukioon eikä sitä kautta myöskään yliopistoon. Vuoden 1883 asetuksen mukaan kaupunkikunnat voivat perustaa reaalikoulujen sijaan alkeiskouluja, joista alettiin käyttää nimitystä reaali- tai porvarikoulu. Tällainen alkeiskoulu perustettiin mm. Tornioon 1884. Siitä tuli Lapin ensimmäinen oppikoulu. Koska koulut eivät johtaneet mihinkään ylempään oppilaitokseen, alkoi kaupungeista, joissa tällaisia kouluja oli, saapua senaattiin anomuksia viidennestä luokasta, jonka käyminen oikeuttaisi päästämään oppilaat lukioon. Tästä syystä asetusta muutettiin 1896 niin, että viisiluokkaisia reaali- ja porvarikouluja saivat perustaa kaupunkien ohella myös kunnat, yhdistykset ja yhtiöt. Näin oli luotu pohja yksityiskoulujen synnylle.

Tuon ajan sääty-yhteiskunnassa kaupunkiväestö kuului pääasiassa porvaristoon. Se otti heti porvarikoulut omakseen. Idea oli, että viisiluokkainen koulu tarjoaisi mahdollisuuden tai olisi riittävänä pohjana erinäisiin ammatteihin, kuten alempiin virkoihin postissa, rautateillä ja tullilaitoksessa.

Edellä mainittu vuoden 1896 asetus synnytti neliluokkaisen kansakoulun ja lukion välissä olevan ”väli- eli keskikoulun”, joista käytettiin keskikoulu-nimitystä sitten 1970-luvulle saakka. Etenkin pikku kaupunkien porvaristoa tällainen koulu miellytti. Tarjosihan se käytännön elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä eläviä sivistyskieliä, jotka jo tuolloin koettiin liike-elämässä ja kaupankäynnissä tärkeiksi.

Juuri vuoden armollisen 1896 asetuksen perusteella ”Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaattinsa” antoi sitten toukokuun 25 päivänä 1897 Kemin kaupungille luvan perustaa kaupunkiin viisiluokkaisen suomenkielisen yhteiskoulun. Asetuksen pohjalta syntyi Suomeen kaikkiaan kymmenen koulua.

Suomen ensimmäinen yhteiskoulu oli perustettu v. 1883. Idea poikien ja tyttöjen opettamisesta samoissa tiloissa samaan aikaan oli hämmentävän uusi, ja sitä pidettiin kauan siveellisessä mielessä arveluttavana.

Ei tiedetä kenestä koulun perustamisajatus Kemiin on lähtöisin, mutta ilmeisesti asiaa oli pohdittu jo jonkin aikaa. Kevättalvella 1897 oli kaupungin järjestysmiehen Herman Nisulan toimesta tai toimeksiannosta kuljettu talosta taloon ja ovelta ovelle kutsumassa kaupunkilaisia yleiseen kansalaiskokoukseen, jossa oli tarkoitus käsitellä oppikoulun perustamista kaupunkiin. Ensimmäinen kirjattu maininta koulusta löytyy kaupungin raastuvankokouksen pöytäkirjasta, joka on tehty 22.3.1897. Juuri tässä kokouksessa tehtiin päätös lähettää senaatille anomus viisiluokkaisen porvariyhteiskoulun perustamisesta kaupunkiin.

Suomi ja Kemi 1897

Vuonna 1897 Suomi kuului vielä Venäjään sen suuriruhtinaskuntana. Suuriruhtinaskunnan suvereeni hallitsija, Suomen suuriruhtinas, oli Venäjän keisari. Tuolloin keisarina oli Nikolai II. Kun Suomi liitettiin Venäjään v. 1809, oli silloinen keisari Aleksanteri I taannut suomalaisille Ruotsin vallan aikana voimassa olleen lainsäädännön, keskus- ja paikallishallinnon. Autonomian ajan lainsäädäntövaltaa käytti Suomessa säätyvaltiopäivät. Myös Kemillä oli valtiopäivillä oma porvarissäädyn edustaja. Kaikki lait piti kuitenkin ennen niiden voimaan astumista hyväksyttää Suomen suuriruhtinaalla. Suomessa suuriruhtinasta edusti kenraalikuvernööri. Hallitusvaltaa puolestaan käytti Suuriruhtinaan nimissä Suomen Senaatti, joka antoi luvan porvarikoulun perustamiseen Kemiin.

Vuonna 1869 perustettuun Kemin kaupunkiin kuului 1897 ainoastaan Sauvosaarenniemi, osia Ruutista, Karjalahdesta ja Peurasaaresta sekä mm. Juurakon ja Laitakarin saaret. Kaupungin pinta-ala oli 577 hehtaaria. Siitä oli 330 hehtaaria metsää ja 150 hehtaaria niitty- ja laidunmaata. Asuintaloja Kemissä oli tuolloin noin sata ja asukkaita 1.115. Asukkaista vain yksi oli yli 80-vuotias. Kaikki talot olivat puurakenteisia. Ylintä päätäntävaltaa kaupungin asioissa käytti raastuvankokous (porvarikokous). Seurakuntajaotuksessa Kemi kuului vielä Kemin maaseurakuntaan, eikä kaupungissa ollut omaa kirkkoa.

1890 luku oli Kemissä nopeaa kehityksen aikaa. Ensimmäinen kansakoulu oli aloittanut 1887. Kaupunkiin oli perustettu useita yhdistyksiä ihmisten elinolojen parantamiseksi. Kemissä toimi posti, lennätinasema, tullikamari, KOP:n pankkikonttori, apteekki ja kansankirjasto. Liike-elämä oli keskittynyt silloisille Pakkahuoneen ja Yrjönkaduille. Niiden varteen oli rakennettu kaupungin komeimmat talot, joista osa on vieläkin käytössä. Myös lohenkalastus oli Kemin lähivesillä tuottoisaa. Koulun perustamisvuonna ilmestyi Kemin ensimmäisen sanomalehden, Peräpohjolaisen näytenumero. Samana vuonna pidettiin myös Kemin Telefooni Oy:n perustava kokous.

Liikenneoloissa satamalla oli tärkeä merkitys, koska rautatietä ei Kemiin vielä ollut ja Oulu – Tornio maantie kiemurteli kaupungin ohi Tervaharjun länsilaitaa Karjalahden toisella puolen. Kesällä satamaan tuotiin paljon sellaista tavaraa, joka tullattiin Kemissä ja varastoitiin Pakkahuoneelle. Se kuljetettiin sitten talvella hevosilla ylämaihin. V. 1897 Kemissä olikin 75 hevosta, joita tarvittiin sekä rahdin ajoon että kestikievarilaitoksen tarpeisiin. Toki lehmiäkin kaupungissa oli vielä 154.

Kemin reservikomppanian kasarmit sijaitsivat keskellä kaupunkia, nykyisen linja-autoaseman ympäristössä. Virkamiehistä suuri osa olikin sen vuoksi upseereita. Työväkeä työllistivät sahat. Laitakarin saha työllisti 369 henkilöä ja Karihaaran saha, joka tosin sijaitsi vielä tuolloin maalaiskunnan puolella, 420 henkilöä. Laitakarin sahan lisäksi kaupungissa oli 21 muuta teollista laitosta tai käsityöliikettä.

Vielä kannattaa muistaa sellainen asia, että maan kohoaminen on muuttanut alkuperäistä kaupunkialuetta ja sen maisemaa koulun perustamisajoista todella paljon. Sauvosaaren pystyi 1800-luvun lopulla kiertämään veneellä. Maan kohoamisesta muistuttaa meitä mm. paikan nimistö, kuten Sauvosaari, Hahtisaari, Peurasaari ja Karjalahti.

Koulun ensiaskeleet

Senaatin myönteinen päätös koulun perustamiseksi esiteltiin raastuvankokoukselle kesäkuun 28. päivänä 1897. Samassa kokouksessa nimettiin koulun ensimmäinen johtokunta, joka valitsi erinäisten vaiheiden jälkeen kouluun ensimmäisen opettajan, joka oli Kemin reservikomppanian päällikkö, luutnantti Akseli von Schrowe. Hänet valittiin venäjänkielen opettajaksi. Seuraavaksi valittiin naisopettajan virkaan neiti Frida Dahlström Nokialta. Kolmas opettajaksi valittu oli Vihtori Friman, joka samalla nimettiin koulun johtajaksi. Neiti Dahlström puolestaan nimettiin tyttöjen johtajattareksi.

Koulu aloitti toimintansa kansakoulun tiloissa, jota varten kaupunki oli ostanut 1880-luvun puolivälissä kaupungin ensimmäisen porvarin, kauppias Penttilän talon. Talo on vieläkin pystyssä ja se tunnetaan nykyisin nimellä Huvikumpu. Se sijaitsee Sauvosaarenkadun ja Urheilukadun kulmassa. Elokuun 31 päivänä suoritettiin koulussa sisäänkirjoitus. Ensimmäiselle luokalle tuli 18 ja toiselle 21 oppilasta. Näistä tyttöjä oli 22 ja poikia 17. Nuorin oli iältään kymmenvuotias ja vanhin 18. Oppilaista 32 oli Kemistä. Loput tulivat Simosta, Tervolasta, Rovaniemeltä ja Raahesta. Suurin osa oppilaista oli virkamiesten tai kauppiaiden lapsia. Koulu alkoi sitten syyskuun 1. päivänä.

Kemin Suomalaisessa Porvari-Yhteiskoulussa opetusta oli keskimäärin 30-32 viikkotuntia. Myös lauantai oli koulupäivä. Kun koulu aloitti toimintansa, oli ensimmäisellä luokalla uskontoa 2 viikkotuntia, suomen kieltä 5, ruotsia 6, maantiedettä 3, historiaa 1, matematiikkaa 6, luonnonhistoriaa 2, kaunokirjoitusta 2, voimistelua 2 sekä käsitöitä ja laulua 1 viikkotunti. Toisella luokalla tuli uutena aineena venäjä, jota oli 4 viikkotuntia. Kolmannella luokalla tulivat uusina aineina saksa sekä piirustus. Neljännellä luokalla tuli kaunokirjoituksen tilalle kirjanpito ja viidennellä maantieteen tilalle terveysoppi.

Lukuvuonna 1900 – 01 koulussa oli jo 73 oppilasta ja seitsemän opettajaa. On selvää, että Penttilän talon tilat kävivät ahtaiksi, kun samassa talossa toimi kansakoulukin. Tilakysymys ratkesi paljolti sillä, kun kaupunki rakennutti viereiselle tontille kansakoululle oman talon. Rakennus valmistui 1899 ja siinä toimi myöhemmin Kemin poliisilaitos. Se tuhoutui tulipalossa v.1983.

Koulusta tulee 8-luokkainen

Ilmeisesti jo kesällä 1900 oli otettu esille koulun laajentaminen 8-luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi kouluksi. Aloitteen tekijästä tai tekijöistä ei ole tietoa, mutta laajennusasia eteni. Kun kaupunginvaltuusto pyysi asiassa lausuntoa koulun johtokunnalta, se asettui epäävälle kannalle. Sen vuoksi valtuusto antoi asian valmistavan valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunnan lausunto oli laajennukselle myönteinen ja hyvin perusteltu. Valtuusto hyväksyikin valiokunnan ehdotuksen yksimielisesti kokouksessaan 25.1.1901. Senaatti hyväksyi sinne lähetetyn anomuksen 14.5.1901. Näin toukokuussa 1901 viidennen luokan lopettaneet oppilaat saattoivat jatkaa koulun käyntiään seuraavana syksynä saman koulun kuudennella eli lukion ensimmäisellä luokalla. Nämä olivat niitä oppilaita, jotka oli v. 1897 otettu suoraan toiselle luokalle.

Koulu ei enää valmistanut ns. porvarillisiin ammatteihin vaan yliopistoon. Näin koulun nimestä pudotettiin pois porvari-sana. Koulun uusi nimi oli siis Kemin Suomalainen Yhteiskoulu, ja ajan hengen mukaisesti kaikki nimen osat isoilla alkukirjaimilla kirjoitettuina. Koulusta tuli näin Lapin ensimmäinen yliopistoon johtava koulu, ja se oli myös ainoa toistakymmentä vuotta.

Kemin Suomalaisen Porvari-Yhteiskoulun tarina loppuu siis vuoteen 1901, mutta koulun tarina ei lopu, vaan se jatkuu, seuraavaksi Kemin Suomalaisen Yhteiskoulun nimissä.

Ahti Salmela

yo 1960

Lähteet:

- Kemin Suomalainen Yhteiskoulu, Yhteislyseo ja Lyseo 1897 – 1947, Laaja toimituskunta

- Kemin lyseon ja lukion sekä niiden edeltäjien historia, Kauko Kemppinen

- Kemin kaupungin historia, Osat 1 ja 2, Ossi Hedman