Pohjonen Veli Matias

Keskikoulussa Veliin vaikutti eniten musiikkia ja matematiikkaa opettanut Mauri Ruuskanen. Varsinaisen herätyksen antoi kuitenkin lehtori Aarne Pietiläinen heti lukion alussa. Hän osoitti sinikantisessa vihkossa pitämänsä tilaston avulla, että ne oppilaat jotka saivat jo lukion 1. luokasta lähtien hänen järjestämissään matematiikan kokeissa ysejä ja kymppejä, yltävät myös ylioppilaskirjoituksissa matematiikan laudaturiin. Sillä aukeavat kaikkien yliopistojen ovet.

Veli eteni tämän ohjeen mukaan. Oulussa käymänsä sotaväen jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 1967. Hän valmistui maisteriksi 1971, agronomiksi 1972, lisensiaatiksi 1975 ja tohtoriksi 1975. Velin väitöskirja oli ”Arskan” jättämän perinteen mukaisesti varsin matemaattinen (Dynaaminen malli Italian raiheinänurmen optiminiiton ajankohtien määrittämiseksi). Kenttäaineiston hän keräsi Perä-Pohjolan koeasemalla Rovaniemen Apukassa.

Velin työura on jakaantunut kotimaisiin tiedevuosiin ja afrikkalaisiin kehitysapuvuosiin. Kotimaassa hän on vaikuttanut muun muassa turvetutkijana Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksessa (1975-77), Metsäntutkimuslaitoksessa energiametsätutkijana (1979-84), Joensuun yliopistossa metsätalouden energiatuotannon professorina 1990-99 ja Helsingin yliopistossa Värriön tutkimusaseman johtajana 2004-09. Välissä Helsingin yliopisto nimitti hänet metsänhoitotieteen dosentiksi 1989.

Kehitysapuun Veli sai sytykkeen lukiovuosinaan yhtäältä Kemin seurakuntanuorissa, toisaalta lehtori Alli Heikkisen maantieteen ja luonnonhistorian tunneilla. Ensimmäinen Afrikan jakso oli maataloushankkeessa Tansanian Mbeyassa 1977-78. Toinen ja vaikuttavin jakso oli Etiopiassa 1984-89 YK:n vetämässä polttopuun viljelyhankkeessa. Kolmas jakso oli Sansibarin saarten metsänhoidon hankkeessa Tansaniassa 1995-97. Neljännellä jaksollaan Veli suojeli sademetsän luontoa Itä-Usambaran vuorilla 1999-02, niin ikään Tansaniassa. Viidennellä jaksollaan (2009-13) Veli palasi Etiopiaan, Niilin lähteille (Tana-Beles), monipuoliseen maaseudun ja ympäristön kehityshankkeeseen.

Velin viilettäessä maailmalla on Kemin lyseon jättämä ajatusmaailma seurannut vahvana mukana. Kun Toivo Kittelä oli lukiossa innostanut kirjoittamaan, Veli alkoi sepittää kokemuksistaan Pohjolan Sanomiin yliöartikkeleita ja kolumneja. Ensimmäinen ilmestyi jo silloin (1976) kun hänen muutamaa luokkaa ylempänä ollut lyseotoverinsa Tapio Siikala oli lehden päätoimittajana. Myöhemmin Veli kutsuttiin myös Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n jäseneksi.

Välipäänä Veli soittaa pianoa; ynnä urkuja ja haitaria. Mauri Ruuskanen pyysi hänet säestämään lyseon kolmannella luokalla koulun aamuhartauksiin. Säestystehtävä jatkui kerran viikossa koko lyseoajan ja sittemmin maailmalla kymmenien vuosien ajan.