Hoikka Paavo Matias
s. Kemin mlk 12.2.1935. Lyseon 1. lk 1946, yo 1955.
k. 9.4.2017 Tampere.
Paavon sukujuuret ovat Kemijoen pääuoman jokitörmässä. - Isoisän isä, Iisakki Hoikka oli jokivouti ja viisinkertainen valtiopäivämies Rovaniemen mlk:n Muurolasta. Isoisä Matti - herastuomari ja kunnallispoliitikko - muutti alakemijoelle Kemin maalaiskuntaan, mistä tuli Paavon kasvuympäristö. Se jätti pojan mieleen voimakkaat kokemukset maaseudun luonnon vuodenaikojen sykleistä, kun syntymäkoti sijaitsi Kemijoen suurimman kosken, Taivalkosken jyrkällä rantatörmällä. Suvun geeniperimällä lienee vaikutuksensa nuorukaisen elämänuran valintaan; hän ohjautui politiikan ja hallinnon tutkijaksi.
Kouluajoilta Paavon mieleen on jäänyt kaksi opettajaa. - Topi Kittelän "paja" takoi hyvän pohjan suomen kielen käyttöön tieteellisellä uralla. Uskonnon opettaja Eila Hakoköngäs vaikutti Paavon mielestä eniten hänen ajatteluunsa ja arvomaailmaansa.
Ennen korkeakoulu-uraa Paavo toimi monissa talouselämän ja hallinnon johtotehtävissä: nykyisen Suomen Rakennusinsinöörien liiton toiminnanjohtajana ja asiamiehenä, Postipankin esimiestehtävissä, Vesihallituksen edeltäjän, Vesiensuojelun neuvottelukunnan pääsihteerinä, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) taloustoimiston päällikkönä ja Sisäasiainministeriön ylitarkastajana.
Väitöskirja: "Suomen kuntien sivistyshallinto" - Helsingin yliopistossa 1969 - loi perustan siirtymiselle korkeakoulumaailmaan .Varsinaisen elämäntyönsä Paavo teki Tampereen yliopistossa kunnallisopetuksen ja -tutkimuksen piirissä kunnallispolitiikan professorina. Hän toimi neljännesvuosisadan Kunnallistieteiden laitoksen johtajana ja maan ainoan kunnallisalan koulutusohjelman toteuttajana. Hän toimi eläkeikään saakka myös Helsingin yliopiston Yleisen valtio-opin, erityisesti hallinto-opin dosenttina. Tampereen yliopiston valtuuston puheenjohtajana hän oli vv.1983-84, Suomen Akatemian Valtion yhteiskuntatieteellisen toimikunnan varapuheenjohtajana vv.1992-94 ja Tampereen Kesäyliopiston rehtorina ja tiederehtorina vv.1995-2005.
Paavon harrastukset ja luottamustehtävät ovat olleet moninaiset. Pohjalaisten osakuntatalo Ostrobotnia Helsingissä loi vankan perustan, jolta ylioppilaspolitiikan kaikki tasot tulivat tutuiksi: Pohjois-Pohjalaisen osakunnan(PPO) kuraattori, HYY:n edustajisto ja hallitus, Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallitus olivat kaikki aikaa vieviä, mutta Paavon mielestä hyvin monipuolisesti elämään koulivia. Myöhemmin erityisesti Suomen Nuorison Liiton esimiestehtävät ja Vapaan Sivistystoiminnan liiton puheenjohtajuus loivat kulttuurielämän verkostoja, jotka ”elävät” edelleen. Unohtaa ei myöskään sovi politiikan tutkijalle tärkeätä koulutus- ja kehittämistoimintaa Kansallisen Kokoomuksen piirissä ja toimintaa puoluehallituksen jäsenenä vv.1986-91.
Paavo on Kunnallistieteen yhdistys - Föreningen för Kommunalvetenskap r.y:n kunniajäsen.
Hän on edelleen "kunnallisgurun" maineessa. Kuntakenttä luottamushenkilöineen tuli vuosikymmenien saatossa hänelle tutuksi niin Hangosta Enontekiölle ja Utsjoelle kuin Parikkalasta Velkualle. Pyyntöjä esitelmien ja juhlapuheiden pitoon hänelle näyttää riittävän eläkepäivillekin.
Eläkevuosina toiminta Tampereen Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvostossa ja seurakuntayhtymän kirkkovaltuustossa on syventänyt elämäntaipaleen ymmärtämistä. Tampereen Suomalaisen Klubin esimiehenä on oppinut arvostamaan ystävyyden merkitystä. - Elämän taipaleilla on kaikessa ollut Paavon mielestä Jumalan ihmeellinen johdatus.
Paavon saamista tunnustuksista näkyvimpinä voidaan mainita: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki, Suomen Kuntaliiton kultainen kunniamerkki, Kansallinen Kokoomus rp:n 70-vuotisjuhlamitali, Suomi-Israel yhdistysten liiton ansiomitali ja PPO:n ansiomerkki.
Sotilasarvoltaan Paavo on reservin yliluutnantti.