Liisa Rautiainen

Kirsti Anna Eliisabet (Liisa) Rautiainen syntyi 15.9.1919 Kemissä. Koulun oppilaana hän oli 1930–1939 ja opettajana 1974–1979. Kemin tyttölyseon ja peruskoulun tultua lukion sekä peruskoulun yläasteen kuvaamataidon opettajana/lehtorina hän toimi 1952–1979; opetti aluksi myös saksaa ja matematiikkaa.


Taidemaalari, kuvaamataidon lehtori, kuvataidearvostelija, kunniatohtori

Liisa Rautiainen oivalsi jo lapsena osaavansa piirtää, jo varhain hän myös tutki taidenäyttelyjen teoksia. Talvisodassa hän toimi lottana ja opiskeli välirauhan aikana matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Helsingin yliopistossa. Jatkosodan alettua lottatyöt jatkuivat; hän toimi mm. saksalaisten tulkkina Kemin lentokentällä. Sotien jälkeen Rautiainen opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa ja psykologiaa ja työskenteli innokkaasti yliopiston piirustussalissa. Säästöjen loputtua hän kuitenkin lähti opettajaksi Kemin ammattikouluun.

Vuonna 1949 Liisa Rautiainen aloitti opinnot Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä ja valmistui kuvaamataidon opettajien linjalta 1952. Taideopintoihin Liisa Rautiaista kannusti erityisesti taiteilijaystävä Nina Vanas (1906–1977), joka tunnisti Rautiaisen taiteellisen lahjakkuuden.

Heti valmistuttuaan Rautiainen palasi kotipaikkakunnalleen kuvaamataiteen opettajaksi Kemin tyttölyseoon. Innostavana opettajana hän työskentelikin lähes 30 vuotta.

Toimiessaan opettajana Liisa Rautiainen organisoi keväisin yhdessä kollegansa Nina Vanaksen kanssa tyttölyseon oppilaiden kuvaamataidon töiden myyntinäyttelyjä, joiden tuotoilla Rautiainen ja Vanas kävivät ostamassa Euroopasta maailmankuulujen taiteilijoiden töitä. Heillä oli taito hankkia taidetta juuri ennen kuin taiteilijoiden töiden hinnat nousivat pilviin. Näin Kemin tyttölyseon aulatiloihin kertyi taidekokoelma, joka oli kaikkien nähtävänä. Kokoelma, joka nykyään on Kemin kaupungin taidemuseon hallinnassa, edustaa aikansa tärkeimpiä taidevirtauksia: realismia, informalismia, konstruktivismia, kubismia, symbolismia ja surrealismia. Oppilaat näkivät siis päivittäin maailman taidetta, jonka tekijöitä ovat esim. Picasso, Chagall, Tapies, Braque.

Myyntinäyttelyjen tuotoilla ostettiin myös tarvikkeita ja välineitä kuvaamataidon tunneilla käytettäväksi.

Taiteilijauransa alussa Liisa Rautiainen maalasi esittäviä maalauksia: maisemia, muotokuvia ja asetelmia. Abstrahoivaan ilmaisuun hän siirtyi kuitenkin jo 1960-luvun alussa. Hänen soveltamiaan maalaustaiteen tyylejä ovat mm. informalismi, konstruktiiviset työt ja ekspressiiviset abstraktiot.

Olipa hänellä lyhyt optinenkin vaihe. Hänen työskentelytapojaan ovat lyijykynä, hiili, pastelli, akryylivärit ja -massat kankaalle, japanin- tai akvarellipaperille.

Ensimmäisen näyttelynsä Rautiainen piti vuonna 1947, ja sen jälkeen näyttelyitä on ollut lähes 200 Suomessa ja ulkomailla. Hän on siis luonut kansainvälisen uran. Hän oli 1960- ja 1970-luvulla tunnetun Ryhmä Kemin jäsen.

Liisa Rautiaiseen on hänen uransa aikana liitetty monia myönteisiä piirteitä ja epiteettejä: ahkeruus, yhteisöllisyys, kansainvälisyys, lämmin huumori, keskustelut toisten taiteilijoiden kanssa, kokeilut. Ja häntä luonnehditaan Lapin titeen Grand Old Ladyksi.

Liisa Rautiaisesta ja hänen taiteestaan on kirjoitettu useita kirjoja, mm. Eva-Johanna Mäkisen väitöskirja Abstraktin taiteen tekijäksi – mikrohistoriallinen elämäkertatutkimus Liisa Rautiaisesta vuodelta 2012. Hänestä on tehty myös Tita Jänkälän ohjaama elokuva Toinen ovi vuonna 2010.

Liisa Rautiainen promovoitiin vuonna 1992 Lapin yliopiston taiteen kunniatohtoriksi.

Kemissä 30.4.2016

Markku Kokkola