Ståhlberg Kaarlo Ludvik

s. 5. 9.1933 Oulu, Kemin lyseon 1.lk 1943, erosi 1946.

Kaarlo Ludvik Ståhlbergin isä oli diplomi-insinööri Kaarlo Ståhlberg. Hän toimi Veitsiluoto Oy:n ensimmäisen, 1927 perustetun sulfiittiselluloosatehtaan johtajana vuoteen 1946 saakka, jolloin hän siirtyi Teknillisen korkeakoulun professoriksi. Samalla perhe muutti Helsinkiin.

Ylioppilaaksi Kaarlo L Ståhlberg kirjoitti Helsingin Normaalilyseosta. Lainopin kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1957, lakitieteen lisensiaatiksi 1960 ja oikeustieteen tohtoriksi 1965. Varatuomarin arvon hän sai 1960 auskultoituaan Kemijärven tuomiokunnassa.

Kaarlo L Ståhlberg on toiminut esittelijänä vakuutusoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa 1960-luvun alussa. Sitten hän siirtyi yliopistolle ja hänestä tuli Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori. Vuonna 1967 hän siirtyi asianajajaksi. Välillä eli vuosina 1970–1973 hän toimi eduskunnan oikeusasiamiehenä. Vuonna 1978 hänet nimitettiin vasta perustetun Rovaniemen hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi. Vuonna 1988 hän siirtyi Helsingin hovioikeuden presidentiksi, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle 1993. Hän toimi myös valtakunnanoikeuden jäsenenä 1978-93.

Ståhlbergilla on ollut lukuisia ammatillisia luottamustehtäviä. Hän on toiminut mm. sekä Suomen Asianajajaliiton että Suomen Tuomariliiton puheenjohtajana, Lapin korkeakoulun ja SPR:n Lapin piirin ja Vakuutusyhtiö Suomen hallituksen jäsenenä sekä SYP / Unitas hallintoneuvoston jäsenenä.

Kaarlo L Ståhlberg – omiensa keskuudessa Kalle – on Pohjois-Pohjalaisten Kriminaaliklubin kunniapuheenjohtaja. Harrastuksena hänellä on kalastus.

Presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg oli hänen isoisänsä.