Koulun 90-vuotisjuhla
Juhani Lassila Kemin lukion 90-vuotisjuhlassa:
Koulutetut ihmiset ovat Lapin tulevaisuuden turva
Kemin lukion perinteikäs juhlasali täyttyi monien oppilaspolvien edustajista sekä entisistä ja nykyisistä opettajista Lapin läänin vanhimman lukion, entisen Kemin lyseon, viettäessä lauantaina 19.9.1987 90-vuotisjuhlaansa. Päivän puheissa tarkasteltiin koulutoimen kehitystä Lapissa ja maalattiin alan tulevaisuuden visioita. Lääninkouluneuvos Juhani Lassila totesi juhlapuheessaan, että koulutuksen kehittäminen Suomessa on aina ollut samalla kamppailua tasaveroisten koulutusmahdollisuuksien puolesta.
Vielä vuosikymmeniä Kemin lukion perustamisen jälkeen lukiot olivat Pohjois-Suomessa harvassa, esim. toisen maailmansodan jälkeen Kemin ja Raahen välisellä Pohjanlahden rannikolla Oulu oli ainoa lukiopaikkakunta. Koko Koillismaa Kuusamoineen oli ilman lukiota ja kaakkoon mentäessä lukio oli vasta Kajaanissa.
Kun kouluja oli harvassa, niihin pääsy oli harvojen etuoikeus, Lassila huomautti. Nyt kun lukio on läänin jokaisessa kunnassa koulutuksellinen tasa-arvo on ainakin sikäli saavutettu, että Lapissa samoin kuin muissakin maakunnissa puolet ikäluokasta menee 16-vuotiaana lukioon ja puolet suoraan ammatilliseen koulutukseen.
Tytöistä menee lukioon jo runsas 60 prosenttia ja pojista vajaa 40 prosenttia. Onko tämä oikein? kysyi Lassila. Rupeamatta vastaamaan hän totesi, että yli sadan vuoden ajan on Suomessa oltu sitä mieltä, että jotkut käyvät liian paljon koulua. Eihän kansakouluakaan pidetty aluksi kaikille tarpeellisena, Lassila huomautti sanoen aina ihmetelleensä niiden ihmisten arviointikykyä, jotka osaavat tarkasti sanoa, mille osalle nuorisoa runsas koulunkäynti on jopa turmioksi, mille taas hyödyksi.
Koulutusaika on joka tapauksessa jatkuvasti pidentynyt. Tämän hetken tunnuslauseita ovat tieto, taito ja osaaminen. Ne ovat kilpailukyvyn edellytyksiä. Kansalaisten korkeatasoinen koulutus on kaikkialla maailmassa tavoiteltava asia.
Lassila totesi Suomessa korkeakouluihin siirtyvän lähivuosina 20 prosenttia koko ikäluokasta. Eräillä Etelä-Suomen paikkakunnilla jo nykyään 25 prosenttia ikäluokasta aloittaa korkeakouluopinnot, kun Lapissa vastaava luku on vain 12 prosenttia. Lapin menestyksellinen kehittäminen edellyttää kuitenkin Lassilan mukaan asukkailtaan vähintään yhtä korkeatasoista koulutusta kuin muualla maassa.
Haasteena Lapin lukioille Lassila heitti kysymyksen, miten Lapin nuoret saataisiin nykyistä määrätietoisemmin pyrkimään myös myös Oulun yliopistoon ja Etelä-Suomen moniin korkeakouluihin. Hänen mielestään myös Lapin ammatillisten oppilaitosten ja erityisesti niiden ylioppilaslinjojen opiskelijoita tulee kannustaa ammattitutkinnon jälkeen hakeutumaan vielä korkeakouluihin.
Lassila sanoi ymmärtävänsä, että opiskelu kaukana kotoa vaatii nuorilta, heidän huoltajiltaan ja kotikunniltaan uhrauksia. Ne ovat kuitenkin kannattavia sijoituksia nuoren itsensä ja hänen kotiseutunsa kannalta, hän painotti.
Elämän hienoimpia arvoja
Kunniakkaaseen 90 vuoden ikään ehtineellä Kemin lukiolla on historiansa aikana ollut ainoastaan viisi rehtoria, joista neljä, Vihtori Friman, M. E. Huumonen, Toivo Kittelä ja nykyinen rehtori Paavo Tapio Hakala ovat tehtävässään niin pitkäaikaisia, että koulun historia voitaisiin oikeutetusti jakaa heidän kausiinsa.
"Neljä nimeä koulun historiassa. Yhteiskunnan kohtalokkaita ja rajuja muutoksia, rakentamisen aikaa, kasvun vuosia, persoonallisuuksia inter pares", kuten rehtori Hakala avaussanoissaan luonnehti.
Suomen kohtalon vuosista, jotka koskettivat myös Kemin lukiota, pari väläystä rehtorin katsauksesta: "Tammikuun lopussa vuonna 1918 punakaarti oli tuottanut Simosta sotilaita kaupunkiin. Sotilaat ympäröivät koulurakennuksen... luodit lävistivät ikkunoita ja seiniä... koulutyö lakkautettiin epämääräiseksi ajaksi. Kemin lyseo aloitti toimintansa sotavuonna 1940. Koulutalo oli sotilaskäytössä ja kärsi perääntyvien saksalaisten hävityksessä suuria vaurioita".
Kemin lukio ensimmäisiin ylioppilaskirjoituksiin vuonna 1904 osallistui kuusi poikaa ja kolme tyttöä. Ensi keväänä ylioppilaskirjoituksiin osallistuu 200 Kemin lukion ja sen iltalinjan ylioppilaskokelasta.
Katsauksen koulun historiaan ja nykypäivään rehtori Hakala tiivisti sanoihin: "oppiminen, tietäminen, kasvaminen, yhteisyys ovat elämän hienoimpia asioita. Tulee olla kiitollinen, kun saa olla kaikessa mukana kokijana".
100-vuotishistoriaa jo valmistellaan
Kemin lukion senioriyhdistyksen jäsen Eero Pränni kertoi koulun satavuotishistorian olevan jo valmisteilla. Koulun entisten oppilaitten yhdyssiteenä senioriyhdistys vaalii koulun henkeä ja jakaa vuosittain stipendejä koulun oppilaille. Ensimmäinen 900 markan stipendi on jaossa ensi keväänä. Kemin lyseon seniorit ry perustettiin 1986 minkä vuoksi juhlavuonna "koulun henki" oli entisissä oppilaissa korkealla.
Koulun nykyisen oppilaan puheenvuorossa Satu Taka-Eilola pohdiskeli tiedon merkitystä elämässä. Hän oli punninnut lukiokirjansa, jotka painoivat 21 kiloa ja 400 grammaa, ja totesi, ettei tässä vaiheessa vielä ole selvillä, mihin kaikkeen tuota tietoa tarvitaan.
Juhlassa kuultiin lukion nykyisten oppilaiden musiikkiohjelmaa. Erja Tikkala soitti viulua Satu Taka-Eilolan säestämänä ja Anita Seppänen lauloi Päivi Juopperin säestäessä.
