Vuodet 1897 - 1906

Koulun ensimmäiset opettajat ja oppilaat

1897

Senaatti antaa 25.5. luvan perustaa Kemiin viisiluokkaisen porvari-yhteiskoulun (Kemin Suomalainen Porvari-yhteiskoulu). Sisäänkirjoitus on 31.8 ja koulu alkaa 1.9. Oppilaita on 39, opettajia kolme: Ida Dahlström (tyttöoppilaiden johtajatar, uskonto, suomen kieli, historia, maantiede, kaunokirjoitus, laulu, tyttöjen voimistelu, käsityöt ja oikeinkirjoitus), Akseli von Schrowe (venäjä) ja Vihtori Friman (koulun johtaja, ruotsin kieli, matematiikka, luonnontieteet, poikien voimistelu, oikeinkirjoitus).

1898

Koululle hankitaan mm. matematiikan opetukseen ”E.Bonsdorffin mittausopilliset havaintokeinot”. Opettajien pöytien alle rakennetaan korokelavat. Ensimmäisen luokan 18 oppilaasta vain kahdeksan pääsee toiselle luokalle. Uusina opettajina aloittavat Hanna Junnelius (o.s. Luiski) ja Olli Petäjistö

1899

Koulu saa kaksi uutta virkaa, toinen ”historiassa, saksankielessä, alempien luokkien matematiikassa ja suomenkielessä”, toinen ”harjoitusaineissa, piirustuksessa, kaunokirjoituksessa, tyttöjen voimistelussa, historiassa ja laulussa.” Koululle hankitaan ensimmäiset kahdenistuttavat pulpetit ja urkuharmooni. Uusina opettajina aloittavat Hilla Castrén ja Karl Hänninen, käymässä Anna Kokkonen.

1900

Hankitaan suuri määrä opetustauluja ja kirjoja. Oppilaille perustetaan oma lainauskirjasto. Uusina opettajina Hanna Palo ja Sohvi Reijonen.

1901

Koulu laajenee 8-luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi kouluksi. Koulun uusi nimi on Kemin Suomalainen Yhteiskoulu. Lisätiloja hankitaan viereisen tontin kansakoulusta. Uusina opettajina aloittavat Olga Gustafsson, Edit Hällfors ja Pekka Aapo (Ape) Rantaniemi, käymässä Kalle Lehtinen.

1902

Opettajakunta kehittelee kotimuistutuskäytännön, ”jotta vanhemmat voivat valvoa oppilaiden käytöstä ja toimia.”. Viinan käytöstä, tupakoinnista ja valehtelusta alkaa saada karsseria (kaikista peräti kaksi päivää), minkä vuoksi koulun siivouskomero muutetaan putkaksi. Järjestäjät ilmestyvät luokkiin. Uusina opettajina Siiri Friman ja Mikko Katila.

1903

Kenraalikuvernööri Bobrikovin venäläistämisohjelma tiukkenee. Venäjän tuntimäärää lisätään yhteensä 40 viikkotuntiin kahdeksan vuoden aikana. Opettajat perustavat stipendirahaston. Uutena opettajana Vilma Calamnius (myöh. Reinilä).

1904

Koulun historian ensimmäiset preliminäärit, ylioppilaskirjoitukset ja ylioppilaat. Koulu saa oman sinetin ja leimasimen. Muutetaan kaupungin kirjasto- ja lukuhuonerakennukseen, jonka pihalle hankitaan koripallojalustat ja nojapuut. Oppilaita 151. Uusina opettajina Aatu Laitinen ja John Ryselin.

1905

Lukuhuoneessa olleen maistraatin tilat saadaan koulun käyttöön. Koululle hankitaan ”Musta kirja”, johon 1970-luvulle asti merkitään kaikki oppilaille annetut rangaistukset. Marraskuun yleislakon paikalliseksi johtajaksi valitaan rehtori Friman. Oppilaat pitävät oman lakkonsa. Hyväksytään ensimmäiset vapaaoppilaat. Käymässä Nadja Castrén ja Otto Valmari.

1906

Oppilailta kielletään tanssiminen. Koulu saa pysyvän oikeuden ”laskea” oppilaita yliopistoon. Opettajakunta käy puuhaamaan uutta koulurakennusta ja perustaa sitä varten rakennusrahaston. Uusina opettajina Ines Holm ja Eetu Reinilä, käymässä Väinö Sippola.