Jauhola Esa
12.4.1955 Kemi. Lyseon 1.lk 1966, yo 1974
LYSEO KANSAINVÄLISTÄJÄNÄ
Kiinnostuin kansainvälisistä asioista jo 12-vuotiaana lyseon toisella luokalla 1960-luvun loppupuolella. Tähän lienee monia syitä. Maantiedossa, historiassa ja uskonnossa opiskelimme eri maiden kulttuureja. Eläinopissa seurattiin lintujen muuttoa maihin, joissa asuu monia muitakin kiinnostavia eläimiä. Suurimpana syynä kiinnostukseni heräämiseen lienevät kuitenkin kieltenopettajat, jotka kertoivat eri maiden tavoista ja kulttuureista. Me pitkän saksan lukijat saimme kuulla kertomuksia Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä sen ohella, että oppikirjoissa oli hyviä juttuja näistä maista. Myöhemmin englannin tultua kuvioihin mukaan kiinnostus heräsi myös niitä maita kohtaan, joissa se on pääkielenä.
Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat kuitenkin kiinnostaneet minua eniten. Ruotsin kieli tuntui jopa helpolta oppia, mikä johtui varmaankin osaksi siitä, että jo tuolloin saimme katsoa Ruotsin televisiota ja kuunnella musiikkia Ruotsin radioaalloilta, joilta tuli paljon enemmän nuorisomusiikkia kuin Suomen kanavilta. Pelasin KePS:ssä jalkapalloa ja kävimme monesti turneella myös Kalixissa ja Luleåssa. Edelleenkin seuraan ruotsalaisia tiedotusvälineitä päivittäin, luen netistä ajankohtaiset uutiset ja keskustelen sosiaalisessa mediassa pohjoismaisten kollegojeni kanssa.
Haluaisin korostaa äidinkielen merkitystä. Tunnetustihan Kemin lyseon suomen kielen opetus oli rehtori Kittelän perintönä maan huipputasoa. Kun kieliopin oppi kunnolla, sen jälkeen muiden kielten oppiminen ei tuntunut mahdottomalta.
Sittemmin suoritin liiketalouden bachelor-tutkinnon Ruotsissa ja maisterin tutkinnon Suomessa. Väitöskirjani tein lyhyen englannin lukijana englanniksi ja aiheena olivat venäläisten yritysten johtamiskäytännöt. Se oli mielenkiintoinen projekti, joka opetti paljon slaavilaisesta kulttuurista ja karsi ennakkoluuloja sikäläisiä tapoja kohtaan.
Asun edelleenkin Kemissä, joka on keskeinen paikka Barentsin alueella, ja täältä on helppo tarvittaessa lähteä visiitille eri puolille maailmaa. Työssäni Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa pyrin edistämään paitsi opiskelijoiden, myös yritysten ja koko alueen kansainvälistymistä, mikä on välttämätöntä nykyisessä maailmantaloudessa. Kansainvälisyyshän koskee nykyään melkein jokaista työtehtävästä riippumatta.
Olen iloinen myös, että olen saanut kaikki kolme lastani kiinnostumaan vieraista kansoista ja kulttuureista.
Alueellamme on paljon ulkomaisia opiskelijoita, maahanmuuttajia, eri organisaatioiden kumppaneita ja matkailijoita. On tärkeää, että kielten ja kulttuurin opetus säilytetään korkealla tasolla peruskouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa, jotta opiskelijat saavat valmiudet toimia tulevaisuuden työelämän edellyttämissä tehtävissä ja jotta Meri-Lappi kehittyy aktiiviseksi toimijaksi osana Eurooppaa.
Englanti on maailmankieli, jolla pärjää joka puolella maailmaa, mutta neuvoisin nuoria opiskelemaan perusteellisesti jonkin muunkin kielen erottuakseen työmarkkinoilla. Missä tahansa maassa on paljon helpompaa toimia, kun osaa kommunikoida sen maan kielellä. Tämä pätee erityisesti Ruotsissa.