Aalto Elissa

Elsa Kaisa aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1942. Hän valmistui arkkitehdiksi 1949 ja pääsi vielä saman vuonna töihin Alvar Aallon arkkitehtitoimistoon, jossa hän toimi aluksi suunnitteluavustajana.

Muutamaa vuotta aiemmin leskeksi jäänyt Alvar Aalto ja häntä 24 vuotta nuorempi työtoveri menivät naimisiin 1952, jolloin Elsa Kaisa Mäkiniemestä tuli Elissa Aalto. Arkkitehdin työ jatkui, mutta elämä maineikkaan puolison rinnalla vei Kemin tytön myös edustustehtäviin ja matkoille ympäri maailmaa.

Leena Maunula kirjoitti 13.4.1994 Helsingin Sanomissa olleessa muistokirjoituksessa Elissa Aallosta mm. seuraavasti:

"Elämänmyönteinen, huumorintajuinen ja sanavalmis Elissa Aalto oli suomalaisen arkkitehtuurin lähettiläs, joka keräsi maallemme ystäviä.

Alvar Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1976 Elissa Aalto ryhtyi johtamaan Alvar Aalto & Co -nimellä kulkevaa toimistoa, joka saattoi päätökseen useita merkittäviä rakennuksia kuten kaksi kirkkoa, Lahteen ja Italian Riolaan.

Aallon arkkitehtuurista tunnetut suomalaiset kaupungit, Jyväskylä, Seinäjoki ja Rovaniemi halusivat täydentää kesken jääneen Aalto-miljöön. Elissa Aallon johdolla valmistuivat 1980-luvulla Seinäjoen ja Jyväskylän kaupunginteatterit.

Rovaniemen kaupungintalo saattoi päätökseen Elissa Aallolle läheisen koulukaupungin, sodassa tuhoutuneen Rovaniemen jälleenrakennuksen 1988. Samana vuonna valmistui vuosien viivästyksen ja taistelujen jälkeen Essenin oopperatalo Saksassa.

Työn jatkamiseen liittyi myös huoli maailmankuulujen rakennusten kunnosta ja kunnostuksesta. Erityisen kiivas taisto käytiin Helsingissä Finlandia-talon haurastuneesta marmorisesta julkisivusta, jonka kaupunki olisi halunnut vaihtaa raskaampaan harmaaseen graniittiin. Elissa Aalto osallistui voimiaan säästämättä keskusteluun, joka johti talon suojelupäätökseen.

Elissa Aalto työskenteli ensin Alvar Aallon rinnalla ja sitten hänen työnsä jatkajana 45 vuoden ajan. Työmaa oli mittava. Oma lukunsa siinä oli Artek, jonka pitkäaikainen johtokunnan puheenjohtaja Elissa Aalto oli.”

***********************************************

P.S. Kuriositeettina mainittakoon, että Leena Maunula, josta tuli myöhemmin toimittaja, asui Vallitunsaaressa siihen aikaan kun Isohaaran voimalaitosta rakennettiin ja aloitti opintiensä Paattion kansakoulussa. - Kemin tyttö kertoo Kemin tytöstä.