Teerijoki Ilkka

Ilkan isoisä Niilo oli Kemin kotiseututyön merkkimies, joka mm. oli aloitteentekijä Kemin museon perustamisessa, ja isä Matti oli historianopettaja. Historiankirjoja oli siis kirjahyllyt täynnä niin kotona kuin mummolassa, ja Ilkka luki niitä innokkaasti: kiinnostavimmat olivat Grimbergin Kansojen historia ja Karimon Suomen historiaa käsitellyt Kumpujen yöstä.

Koulutyön ohella Ilkan nuoruus kului urheilukentillä. Päälajiksi muodostui pituushyppy, ja uran huippuhetket 1970- ja 1980-luvun vaihteessa toivat kaksi juniorisarjojen Suomen mestaruutta sekä hopeamitalin aikuisten sisähalli-SM-kisoissa. Ennätykseksi jäi 739, mutta 20-vuotiaana piti urheilu-ura jättää vähemmälle jalkavaivojen vuoksi ja siirtyä jäähdyttelijäksi ja kuntourheilijaksi.

Muita opiskeluhaaveita Ilkalla ei ollut kuin päästä lukemaan yliopistoon historiaa, ja se onnistuikin heti ensi yrittämällä. Opinnot Helsingissä alkoivat 1980. Tarkoitus oli ryhtyä historianopettajaksi, kun Kemissä ei oikein ollut tietoakaan muista ammateista, joita historiaa opiskellut voisi ryhtyä harjoittamaan. Opinnot sujuivat kuitenkin hyvin, ja vähitellen kypsyi ajatus opiskella pidemmällekin. Kun professori sitten ehdotti kiinnostavaa aihetta, Ilkka ryhtyi tekemään väitöskirjaa. Samalla hän toimi Suomen ja Skandinavian historian assistenttina Helsingin yliopistossa.

Ilkan työura jatkui Helsingin yliopistossa: assistentuurin jälkeen hän oli historia-aineiden hallintopäällikkö eli amanuenssi kahden vuosikymmenen ajan. Yliopiston hallinnonuudistuksen myötä Ilkka on kuitenkin siirtynyt varsinaisen intohimonsa pariin eli päätoimiseksi historiantutkijaksi.

Tutkijanuran ensimmäinen merkkipaalu oli Suomen 1700-luvun viljahuoltoa käsitellyt väitöskirja Nälkävuosien turva? Suomen pitäjänmakasiinit 1700-luvulla, joka valmistui 1993. Samana vuonna ilmestyi myös Tornionlaakson historia, usean kirjoittajan yhteisteos, josta Ilkka kirjoitti suurimman osan. Tornio ja Tornionlaakso ovatkin pitäneet vuodesta 1980 eteläisessä Suomessa asuneen Ilkan kiinni kotiseudussa: 2007 ja 2010 ilmestyi kaksi paksua osaa Tornion kaupungin historiaa ja parhaillaan on työn alla Karungin kunnan historia, joka ilmestyy Tornion kaupungin täyttäessä 400 vuotta 2021.

Nykyisen kotikaupunkinsa Hämeenlinnan historian Ilkka sai valmiiksi 2014, ja sen naapurikunnan Hauhon historia ilmestyi jouluksi 2018. Suomen itsenäistymisestä ja sisällissodasta paikallistasolla kertova kirja Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918 palkittiin 2018 Vuoden kotiseututeoksena Suomessa. Tiiliskivimäisten paikallishistorioiden lisäksi Ilkka on kirjoittanut suuren määrän erilaisia historiallisia tutkielmia, käsikirjoituksia, sukuselvityksiä yms. ja pitänyt kymmeniä suurelle yleisölle suunnattuja historiaa käsitteleviä luentoja.