Liljamo Lauri

Valtakunnallisestikin uraauurtavan kehitystyön Lape on tehnyt lennokkiurheilun alalla etupäässä kerho- ja sitä kautta etenkin nuorisotyössä. Asepalveluksessa sodan aikana Lentolaivue 14:ssä Tiiksjärvellä hän harjoitti varusmiesten keskuudessa lennokkien rakentelua ja lennättämistä.

Valmistuttuaan liikunnanopettajaksi 50- luvun alussa hän opettajan sijaisuuksiensa lomassa perusti heti vireästi toimintansa aloittaneet lennokkikerhot; ensin Valkeakoskelle ja sen jälkeen Karkkilaan. Vuonna 1955 tultuaan valituksi liikunnanopettajaksi Tornioon hän perusti sinne Tornion Lennokkikerhon. 60- luvun alussa toimiessaan neljä vuotta virassa Kemissä hän toimi samalla Kemin Ilmailukerhon puheenjohtajana. Siirryttyään 1964 Tampereen klassilliseen kouluun liikunnan lehtoriksi hän organisoi hyvin nopeasti tamperelaisen lennokkiharrastuksen uuteen uskoon ja tulostakin tuli: Tampereen Ilmailuyhdistys palkittiin 1967 Suomen Ilmailuliiton Kotkanpoika- kiertopalkinnolla tuloksellisimmasta toiminnasta edellisvuoden aikana. Tämän palkinnon myöntämisen perusteluna oli vireä lennokkitoiminta; tamperelaiset olivat kolmen vuoden aikana peräkkäin voittaneet valtakunnallisen lennokkitoimintakilpailun ja tästä suurin kunnia kuului Lauri Liljamolle. Valtakunnallista eri kerhojen taholta tapahtuvaa lennokkitoimintaa hän oli johtamassa myös Ilmailuliiton keskustoimikunnan kautta.

Lape aloitti purjelentoharrastuksensa 1946 Kemissä. Heti seuraavana vuonna hän suoritti purjelennon kansainväliset A ja B- tutkinnot. Suomen Ilmailuliiton palkintona valtakunnallisesti menestyksekkäästä lennokkitoiminnasta saatiin Kemistä vielä samana vuonna lähettää yksi nuori Jämijärvelle purjelennon C- kurssille. Tälle palkintomatkalle lähetettiin Lauri Liljamo.

Huomattavan valtakunnallisen purjelentouran Lape loi myös lennonopettajana valmistuen 1950 1-paikkaisten ja vuonna 1955 2-paikkaisten koneiden lennonopettajaksi Jämijärvellä. Tämän jälkeen Lape koulutti vanhoista 1-paikkaisten koneiden opettajista 2-paikkaisten koneiden opettajia maamme eri ilmailukerhojen tarpeisiin. Tästä koulutusjaksosta lähtien hän toimi myös ilmailuviranomaisen valtuuttamana tarkastuslentäjänä. Hän toimi myös kahdentoista kesän ajan lennonopettajana; sittemmin myös ilmailukoulun, myöhemmin ilmailuopiston rehtorina Jämillä. Purjelennon ennätyspuolella Lape saavutti vuosina 1957 – 1961 kuusi SE:tä, joista 200 km:n kolmionopeuslento uupui vain 3 km/t voimassa olleesta ME:stä ja vapaan matkalennon ennätys oli ensimmäinen Suomessa purjekoneella lennetty yli 500 km:n matka. Lentokokemuksena Lapella on 7.000 lentoa ja 2.700 kokonaislentotuntia. Hän saavutti ensimmäisenä suomalaisena purjelentäjänä 1000 lentotuntia v.1962.

Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi Lauri Liljamolle lentokapteenin arvonimen 1998.

Mm. seuraavia saavutuksia:

Hopea-C: 1952 (nro 60 Suomessa)

Kulta-C: 1956 (nro 2 Suomessa)

Kulta-C kolmella timantilla eli korkein kansainvälinen (Federation Aeronautique Internationale / FAI:n myöntämä) purjelennon kuntoisuusmerkkisuoritus: 1962 ensimmäisenä Suomessa.

Purjelennon kilpailuedustukset:

- lukuisia osallistumisia kansallisiin kilpailuihin saavutuksina mm. SM 1965, PM kisoissa 4. 1971 sekä maamme MM-kilpailuedustajana 1968 Puolan Leznossa

Lukuisia huomionosoituksia ja palkitsemisia mm:

Satakunnan malja edelliskauden parhaasta purjelentosuorituksesta vuosina 1960 ja 1961

Lapin Kansan plaketti 1960

Kansainvälisen Ilmailuliiton (FAI) Paul Tissander- diplomi eli ansioituneen ilmailijan tunnustus 1986

Suomen liikuntakulttuurin ja Suomen urheilun hopeinen ansiomitali