Kokkola Markku

Markku Aatos Kokkola syntyi pääsiäisenä 28.3.1948 Porissa. Kemin lyseossa 1961–68. Lyseossa ollessaan Markku Kokkola toimi teinikunnan hallituksessa 1963–67, puheenjohtajana 1964–65, Suurten Jokien Teiniyhdistyksen (Sujot) hallituksessa, oli perustamassa Kemin teinien elokuvakerho Kwekinoa ja toimi sen taiteellisessa kollegiossa 1964–1966, oli myös Kemin teinien lehden, Kweenin, toimittajana ja taittajana sekä Senkan, Sujotin julkaisun, toimittajana. Teinijohtajakurssin hän suoritti vuonna 1964. Kemin lyseon lukion parhaasta kirjoituksesta hänet palkittiin I palkinnolla Suomen itsenäisyysjuhlavuoden 1967 kirjoituskilpailussa. Myös Kemin kaupunginkirjaston nuorille kirjoittajille järjestämässä kirjoituskilpailussa hän sai I palkinnon 1967.


Opiskeluaikana Kokkola työskenteli mm. Turun Yliopiston Pohjalaisen Osakunnan kuraattorina, kotimaisen kirjallisuuden laitoskollegiossa, ylioppilaskunnan edustajistossa ja humanistisen tiedekuntayhdistyksen valtuuskunnassa. Kemin tyttölyseosta jo kouluaikana löytynyt puoliso Ritva Kokkola (s. Korhonen) on toiminut Kemissä kielten lehtorina ja on nykyään vapaa kirjailija. Heillä on yksi poika, Tarmo Kokkola.

Markku Kokkola valmistui Turun yliopistosta filosofian maisteriksi ja toimi E-liikkeen organisaatioissa 40 vuotta: tiedotuspäällikkönä, liikkeenjohdon assistenttina, koulutuslinjan päällikkönä, tavaratalojohtajana, aluepäällikkönä, rehtori-toimitusjohtajana sekä kauppapaikkapäällikkönä. Maisterin tutkinnon lisäksi hän suoritti liikkeenjohdon koulutuksen, johdon jatkokoulutuksen sekä Tradeka Forum -tutkinnon. Hän on suorittanut The Rotary Leadership Institute -kurssit ja hänen kansainväliseen koulutukseensa sisältyvät myös Kansainvälisen Osuustoimintaliiton Kolmas Nuorisokonferenssi Moskovassa 1976, Jaycees International World Congress Japan 1986 ja Jaycees International World Congress Australia 1988.

Työuransa aikana Markku Kokkola oli Kemi-Seuran hallituksessa, kulttuuriasioiden lautakuntien puheenjohtajana, Kemin Nuorkauppakamarin hallituksessa, mm. presidenttinä, Lapin läänin kauppakamarin kauppavaliokunnassa ja Kemi-Tornio talousalueliiton neuvottelukunnassa sekä Lapin Kirjallisuusseuran puheenjohtajana ja Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n hallituksessa sekä Lapin taidetoimikunnassa ja opetusministeriön kaupan koulutustoimikunnan hallituksen puheenjohtajana. Kemin Rotaryklubin presidenttinä hän oli 1997–98.

Markku Kokkola on Suomen Kirjailijaliiton jäsen. Hänen tähänastinen kirjallinen tuotantonsa sisältää kuusi runokokoelmaa, tietokirjan, osallisuuden sarjakuvateoksen käsikirjoituksen laatimiseen ja etupäässä kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita esimerkiksi Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisussa Jatulissa sekä kirjallisuus- ja teatteriarvosteluja.

Teoksia: Vain? Runoja (2013), Vielä! Sepitteitä (2014), Sen sijaan… Paikkoja (2015), Marina Takalon katu 3. Runoja (2016), Sinimarja, noidannuoli. Runoja (2017), Musta tuntuu – ja valkea. Runoja (2020); Liikkeenhoitajien kerhosta E-senioreihin (2019).

Runoilijana Markku Kokkolan erityinen vahvuus on luoda tunnelmia, joissa runon lukija tai kuulija joutuu vastakkain itsensä kanssa. Hän käyttää tunnelman luomiseen sanoja yllättävissä yhteyksissä ja rikkoo tällä tavalla kielen perinteistä rauhaa. Hän mietiskelee runoissaan elämää tosissaan, mutta ei ole ryppyotsainen eikä jysäytä asioita lopullisesti lukkoon. Lukijaansa hän myös haastaa.

Kokkolalle on myönnetty Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki, Suomen Reserviupseeriliiton ja Lapin Reserviupseeripiirin hopeiset ansiomitalit, talkoomuistomitali kuusenhavutunnuksin, maanpuolustusmitali kultasoljen kera, Paul Harris Fellow -mitali ja Rochdale Ansiomerkki. Hän on saanut myös Kemin kaupungin kulttuuripalkinnon. Sotilasarvoltaan Markku Kokkola on kapteeni.