Puro Pentti

Kemi-Tornio talousalueliiton (nyk. Meri-Lapin kehittämiskeskus) pääsihteeri ja toimitusjohtaja 1962-92

Kemi-Seuran puheenjohtaja 1964-69

Tornion terästehdastoimikunnan sihteeri 1970-75

Suomen Palloliiton Lapin piirin puheenjohtaja 1985–94, liittovaltuuston jäsen 1988-92, liittohallituksen jäsen 1992-1998, SPL:n kunniajäsen

Kemin Palloseuran johtokunnassa ja puheenjohtajistossa 1975-1998, kunniajäsen

Kemin Lyseon Seniorit ry:n perustajajäsen, varapuheenjohtaja 1986-97 ja puheenjohtaja 1998-2010, kunniajäsen

Kulttuuri- ja Tiedesäätiö Kemi 2000:n puheenjohtaja 2000-2013, kunniapuheenjohtaja 2014

Seutukunnan vahva vaikuttaja

Opetusneuvos Pentti Puron vaikutus Kemin kaupungin, Meri-Lapin seutukunnan ja koko Lapin kehittämiseen on ollut huomattava.Elämäntyönsä  hän teki kauppaopetuksen kehittäjänä Kemissä, mutta hän osallistui työnsä ohella aktiivisesti myös seutukunnallisen ja maakunnallisen yhteistyön rakentamiseen ja kehittämiseen. Hän oli myös aktiivinen kotiseututyön, urheilun ja kulttuurin ystävä ja toimija.

Pentti oli Tervaharjulta, syntymäjuuriltaankin Tervaharjun talon tyttären Ailin poika. Syntymäkodin ja oman kodin väliä  on kaksisataa metriä.

– En ole pitemmälle päässyt, hän kommentoi asiaa itse, pilke silmäkulmassa.

Pentin juuret olivatkin vahvasti Tervaharjun ja Jungon rinteissä. Syntymäseutu oli luja pohja ja voimavara Pentin työlle ja harrastuksille lapsuusvuosista alkaen.

Siihen antoivat oivaa virikettä 1930-luvun alkuvuosina Kemiin perustetut urheiluseurat Kemin Palloseura ja Kiveliön Hiihtäjät sekä 1937-38 rakennettu Jungon hyppyrimäki.

Pentin mielenkiinto ja rakkaus jalka- ja jääpalloiluun sekä talviurheiluun kesti koko hänen elämänsä ajan. Ne pohjautuivat kokemuksiin, elämyksiin, menestyksiin ja saavutuksiin Karjalahden ja Toijärven jääradoilla, Ruutinrannan ja Kasarminkentän pallokentillä sekä Jungon ja Rovan laduilla ja mäissä.

Pentin isän, Kaarlo Puron rauta- ja metallivalimo toimi Kemissä vuodet 1927-1975. Kasvava metsäteollisuus toi työtä valimolle, ja nuoruusvuosien perintönä  Pentti sai myös valajan ammattitaidon.

Nuorukaisen kesät menivät myös maataloustöissä: – Isä oli myös innokas maanviljelijä, ja niin olivat monet muutkin kemiläiset yrittäjät, hän totesi 75-vuotishaastattelussaan.

Valajaa ei Pentistä tullut, mutta nuoruusaika oli tärkeä Pentin yhteiskunnallisen ajattelun kehittymiselle. –Eri puolueiden lehdet tulivat meille kotiin. Niistä sai tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, hän pohdiskeli.

Koulunkäynnin Pentti Puro aloitti  Karjalahden kansakoulussa, nykyisessä Koivuharjun koulussa ja jatkoi sitä Keskuskoulussa, mistä siirtyi  syksyllä 1940 Kemin Lyseoon. Hän oli ensimmäisiä "poikalyseolaisia".

Avioliiton Pentti solmi Maksniemestä lähtöisin olevan koulu- ja opiskelukaverinsa ekonomi Sisko Näyhön kanssa. 1960-luvun alussa koti perustettiin "kotikuusten katveeseen", hyvän ystävän, arkkitehti Veli Hyrskykarin suunnittelemaan taloon. Perheeseen syntyi tytär ja kolme poikaa.

Pentti oli vahva taustavaikuttaja, mutta ei houkutteluista huolimatta lähtenyt mukaan puoluepolitiikkaan, ei valtakunnallisella eikä kunnallisellakaan tasolla.

– Minussa ei ole niitä ominaisuuksia, joita poliitikolta tarvitaan, Pentti sanoi diplomaattisesti, ehkä monitulkintaisestikin.

Pentti oli vielä eläkkeellä ollessaankin kysytty puhuja ja asiantuntija. Hänen tietämyksensä ja muistinsa Kemin ja seutukunnan historiaan liittyen oli ylivertainen.

Hän oli aktiivinen keskustelija, joka otti kantaa kirjoituksin niin valtakunnallisissa kuin paikallisissakin tiedotusvälineissä.

Laaja yleistieto ja pitkä sekä monipuolinen kokemusmahdollistivat asiantuntevat kannanotot niin taloudesta, aluepolitiikasta, kulttuurista kuin urheilustakin. Hänen kynästään syntyi useita kirjoituksia myös kemiläiseen kotiseutujulkaisu Jatuliin.

Kemin metsäteollisuuden historiaa Pentti on käsitellyt teoksessaan ”Veitsiluodosta valtaväylille” (1971). Hän vaikutti myös merkittävästi Kemin seurakunnan 100-vuotishistoriakirjan (2006) valmistumiseen ja sisältöön.