Hukka Matti

s. 8.9.1940 Helsinki, Kemin lyseon 1.lk 1951, yo 1961

Matti Hukka aloitti koulunkäyntinsä Raahessa kaupungin kansakoulussa, johon pojat silloisen käytännön mukaan pantiin tyttöjen aloittaessa koulunsa Raahen seminaarin harjoituskoulussa.

Perhe muutti 1950 Kemiin, jossa isä Sakari Hukka toimi Kansallis-Osake-Pankin Kemin aluejohtajana. Perhe asui pankin toimitalossa toria vastapäätä. Matti Hukka kävi Kemissä vielä yhden vuoden kansakoulua ennen oppikouluun siirtymistään.

Kouluvuosinaan Matti Hukka kuului partioon (Kemin Kotkat ja myöhemmin Kemin Metsänkävijät) ja oli Kemin Palloseuran jäsen. Hän pelasi seurassa jääpalloa ja pelaili myös jääkiekkoa ja jalkapalloa.

Hän tunsi jo kouluaikanaan perhetuttuuden vuoksi tulevan vaimonsa Kaija Kaakisen. Varsinainen ihastuminen oli tapahtunut lukioaikana teinikunnan tanssiaisissa lyseolla. Matilla ja Kaijalla on kaksi lasta, Antti Sakari ja Eeva Johanna.

Ylioppilastutkinnon ja varusmiespalveluksen jälkeen Matti Hukka aloitti kauppatieteiden opinnot Turun kauppakorkeakoulussa. Opiskeluaikanaan hän osallistui 1963-1964 Turun Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen toimintaan isäntänä ja rahastonhoitajana. Hän valmistui ekonomiksi 1966 ja kauppatieteiden kandidaatiksi 1970.

Hänen työuransa opettajana alkoi jo 1965 Espoossa Kolmirannan kauppakoulussa, jossa hän toimi ensin tuntiopettajana ja sittemmin myös lehtorina ja rehtorina.

Kertomansa mukaan hän ymmärsi jo varsin varhaisessa vaiheessa, että liiketoiminnan ydin tuli parhaiten esille yrittäjyydessä. Tästä oivalluksesta johtuva suuri kiinnostus yrittäjäkoulutusta kohtaan sai hänet hakeutumaan Savonlinnaan, jossa hän toimi vuosina 1971-1975 Savonlinnan kauppaoppilaitoksen (sittemmin Savonlinnan liiketaloudellinen instituutti) lehtorina, kurssiosaston johtajana ja vararehtorina. Hän oli yrittäjäkoulutuksen alkuunpanija Savonlinnassa. Sama kiinnostus vei hänet 1975 Kesko Oy:n K-instituuttiin koulutuspäälliköksi ja sittemmin vararehtoriksi ja rehtoriksi.

Yrittäjäkoulutus Savonlinnan kauppaoppilaitoksessa, K-instituutissa ja myöhemmin ammattikorkeakoulun erilaisissa projekteissa oli hänen mielestään antoisinta hänen opettajanurallaan. Vuosina 1973-1976 hän oli Suomen kauppaopettajat ry:n valtuuskunnan jäsen ja varapuheenjohtaja.

Päämääränä perehtyä yrittämiseen myös käytännössä hän siirtyi 1980 Helsingin Keskon palvelukseen. Vuodesta 1986 alkaen aina vuoteen 2000 hän työskenteli Kesko Oy:n, sittemmin Kesko Oyj, ja sen eri tytäryhtiöiden palveluksessa osasto- ja jaostopäällikkönä, toimitusjohtajana (K-noutotukku Oy) ja johtajana. Hän suoritti 1993 Stanfordin yliopistossa johtamisen akateemisen tutkinnon (The Management Education Program, graduate). Hän jäi vanhuuseläkkeelle johtajan tehtävästä 1.12.2000.

Edellä kuvattuna aikana Matti Hukalla oli lukuisia sivutoimia, jotka kaikki liittyivät tavalla tai toisella kaupan alan opetustehtäviin sekä yritysten konsultointiin ja hallinnointiin. Hän oli tuntiopettajana SVL:n Vähittäiskauppiasopistossa 1969-1971 ja Svenska Handelshögskolanissa 1986-1988, osakkaana Konsulttien Oy:ssä 1970-1976 ja yrittäjäkoulutuksen johtajana Itä-Suomen Yrittäjäopiston kannatusyhdistys ry:ssä 1971-1973 sekä Carrols Oy:n hallituksen jäsenenä 1997-2001.

Mainittakoon tässä yhteydessä erityisesti yhteispohjoismainen hedelmien ja vihannesten hankintayhtiö Viking Fruit, jonka hallituksen jäsen hän oli 1988-1990, Kesko-Eesti AS, jonka hallituksen jäsen, puheenjohtaja ja myöhemmin hallintoneuvoston jäsen hän oli 1993-2001, sekä ZAO Kesfood Venäjällä ja SIA Food Latviassa, joiden hallitusten jäsenenä hän toimi. Vuodesta 1965 alkaen hän osallistui yhteensä yli 40:lle liikealan kurssille kotimaassa ja ulkomailla.

Merkittävimpänä saavutuksenaan Keskon palveluksessa Matti Hukka pitää Keskon kansainvälistämistä. Hän oli perustamassa edellä mainittua Viking Fruit-yhtiötä ja osallistui myös Venäjällä aloitettuun hankkeeseen. Aitoa Keskon aseman vakiinnuttamista uusilla markkinoilla edustivat Viroon ja Latviaan perustetut tytäryhtiöt. Keskon kotimaisessa päivittäistavarakaupassa ulkomainen tytäryhtiötoiminta oli uutta ja täysin erilaista kuin mihin oli aikaisemmin totuttu. Muutos jäi vaikutuksiltaan pysyväksi.

Työuransa aikana Matti Hukka kirjoitti joko yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa suuren määrän liiketoimintaa ja yrittäjyyttä käsitteleviä oppikirjoja. Pontimena olivat vuosikymmenen vaihteessa 1960-1970 tapahtunut kauppaoppilaitoslain säätäminen ja uudet opetussuunnitelmat. Kauppaopisto-opiskelijoista noin puolet käytti pitkän aikaa noita kirjoja opiskelussaan. Myös hänen lehtiartikkeleitaan julkaistiin lähinnä K-ryhmän omassa lehdistössä.

Eläkkeelle siirryttyään Matti Hukka ei jäänyt laakereilleen lepäämään. Hän palasi hänelle rakkaan opettamisen pariin toimien Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Heliassa, sittemmin Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, tuntiopettajana 2000-2001 ja päätoimisena lehtorina 2001-2006 ja 2007 lukien tuntiopettajana EVTEK ammattikorkeakoulussa, sittemmin Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2009 asti, ja Turun ammattikorkeakoulussa 2009. Haaga-Heliassa hän oli useita vuosia mukana kasvuyritysten kehittämishankkeissa.

Hyväntekeväisyys on lähellä Matti Hukan sydäntä. Hän on yhdessä vaimonsa Kaijan kanssa osallistunut Nakurun lapset ry:n hallintoon ja muuhun toimintaan lähes 30 vuoden ajan. He saivat organisaation kautta kaksi kummilasta Keniasta. Toisen he ovat kouluttaneet sairaanhoitajaksi ja alan kandidaatiksi ja maisteriksi kahdessa eri yliopistossa ja toisen lukion jälkeen kirjanpitäjäksi ja taloustieteiden kandidaatiksi. Molemmilla on jo oma perhe eikä Hukan puolisoilla enää ole kummilasta, mutta he tukevat organisaatiota rahallisesti.

Matti Hukka on harrastanut golfia yli 30 vuotta. Hän toimi 2003-2007 Suomen Golfliiton tutkimusprojektien johtajana ja tutkimusjohtoryhmän jäsenenä. Golfin lisäksi hän harrastaa kuntoliikuntaa ja on kiinnostunut kirjallisuudesta yleensä ja eritoten historiasta, johon lyseon karismaattinen opettaja Liisa Rautila aikanaan sai hänet innostumaan. Erityisesti häntä kiinnostaa sotahistoria.

Matti Hukka on sotilasarvoltaan luutnantti. Ansioistaan hänelle on myönnetty Keskuskauppakamarin hopeinen ansiomerkki, Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki ja ranskalainen Chevalier Du Mérite Agricole ritarimerkki.

Kirjallinen tuotanto:

Matti Hukka, Erkki E.Louhio ja Risto Kaukinen, Liiketoimintaoppi 1-3, 1971-1980, 951 s., 4 painosta

Matti Hukka, Erkki E. Louhio ja Risto Niinikoski, Liiketoiminnan Tilanne- harjoituksia, 1974 ja 1976, 126 s., 2 painosta

Matti Hukka, Erkki E. Louhio, Pentti Järvi ja Timo Partanen, Yritystoiminta 1-4, 1980-1989, 820 s., osin 4, osin 5 painosta

Matti Hukka ja Raili Niemelä, Mestarimyyjä 80, Tekstiili, 1980

Matti Hukka ja Ritva Piipponen, Mestarimyyjä 80, Tekstiili, koti, vapaa-aika, 1980

Matti Hukka ja Asta Virtamaa, Mestarimyyä 81, Tekstiili, 1981

Matti Hukka ja Tuomas Komi, Mestarimyyjä 81, Tekstiili, koti, vapaa-aika 1981

Matti Hukka yhdessä muiden kirjoittajien kanssa, Menestyvä yrittäjä, osa 2, 12 s. 1987

Matti Hukka, Erkki E. Louhio, Pentti Järvi, Timo Partanen ja Liisa Torvinen, Yritystieto 1-3, 501 s., eri versioita ja painoksia yht. 6 nidettä, 1987-1990

Matti Hukka, P. Kettunen, C. Carlsson, T. Hyppänen, K. Lyytinen, M. Mehtälä, R. Rissanen, L. Suviranta ja K. Mustonen, Suomalaista kilpailukykyä liiketoiminta-osaamisella, 2003

Matti Hukka, Ketjuuntumisesta kilpailuetua, 191 s., 2005

Matti Hukka yhdessä muiden kirjoittajien kanssa, Retail Kaupan työt ja toiminta, 14 s. 2006, toinen painos, 17 s., 2008

Matti Hukka, lehtiartikkeleita 70-80 kpl, lähinnä K-ryhmän omassa lehdistössä, 1966-2007

Harri Mäkinen

Kirjoittaja on Matti Hukan luokkatoveri