Rissanen Santeri

Aimo Aleksanteri (Santeri) Rissanen syntyi Iisalmessa 21.10.1880 ja kuoli Iisalmessa 12.11.1939. Koulussa 1901-1904 eli lukion ajan.

Kansakoulunopettaja. Salmetar-lehden toimittaja ja päätoimittaja, opettajana mm. kansakouluissa ja Iisalmen keskikoulussa sekä johtajana Iisalmen kansalaisopistossa. Käytti myös nimimerkkejä Sav´ojan Samppa ja Sav´-ojan Samppa.

Kirjoitti näytelmiä, kertomuksia, murre- ja muita juttuja sekä historiallisia teoksia. Näytelmiä: Iimäellä (1902), Onnen tähti (1909), Entistä ja nykyistä (1914), Puhettako parantelemaan? (1924), Suku suomalaiseksi (1924), Viis melekeetä puhheenpalloo selekeetä savvoo (1925), Hevosnimi (1927), Isäntä ja emäntä (1927), Telehvooni (1928), Takaliston Taavetti huasteloo tämän moaliman toelaastuksista (1929), Päätetään, ettei päätetä mitään (1930), Pappilan kansliassa (1931), Pojun ensimmäisenä syntymäpäivänä (1931), Veljekset (1936). Yhteistyössä kirjoitettu operetti: Kosijat (1923). Käännöksiä: Kiusaajat (1902), Ryöstetty kaunotar (1910), Rene Bazinin Donatienne (1915), P. Krapotkinin Leivänvalloitus (1919). Kertomuksia ja juttuja: Savolaisjuttuja (1910), Uusia savolaisjuttuja (1911), Nikkinen nyrkkeilee (1924), Ukosta, akasta ja kahdesta kissanpojasta (1925), Meidän kylän ukkoja ja akkoja (1927), Meistä ja muistae immeisistä (1934). Runo: Juhlaruno Iisalmen kaupungin kansakoulun 50-vuotisjuhlaan 13.10.1928 (1928). Historiallisia teoksia: Juhani Ahon synnyinsijoilta, kotipoluilta ja lepomajoista (1922), Iisalmen entisen pitäjän historia (1927), Iisalmen säästöpankki 1880-1930 (1930), Iisalmen naisten yhdistys 1887-1937 (1937), Runnin historiikkia (1937). Lisäksi kirjoituksia eri lehdissä ja antologioissa.