Qvist Martti Vilhelm

s.16.6.1924 Kemi, Kemin Yhteislyseon 1.lk 1936, yo 1946, k.

Martin lapsuuden koti oli Karihaaran Vainionperällä, joka vuoteen 1931 saakka kuului Kemin maalaiskuntaan. Hänen isänsä, Kemi-yhtiön työnjohtaja Eino Qvist oli kuollut, kun Martti oli vielä kansakoulussa, minkä vuoksi kolmilapsisesta perheestä huolehtiminen oli jäänyt yksin hänen äitinsä Hilja o.s. Lempeän vastuulle, joka oli töissä Karihaaran sahan lautatarhalla.

Martti viihtyi lapsesta saakka kirjojen parissa, eikä silloin tällöin koulussakin omiin haaveiluihinsa vaipunut poika ollut muista ikäisistään poiketen juurikaan kiinnostunut urheilusta. Hän oli mielestään ”Yksinäisen tähden harhailija”.

Opintiestään ja opiskeluvuosistaan Martti on kirjoittanut värikkään tarinan koulumme 100-vuotishistoria- ja matrikkeliteokseen.

Martin koulunkäynnin keskeytti ensin talvisota ja sitten jatkosota, jolloin hän joutui rintamalle. Rauhan tultua Suomen valtio perusti erityisen sisäoppilaitoksen, internaatin, Kankaanpään Niinisaloon niille nuorille miehille, joiden lukio-opinnot sota oli katkaissut. Myös Martti suoritti lukio-opistonsa loppuun siellä. Pohjoissuomalaisille ylioppilaskirjoitukset pidettiin Oulun klassillisessa lyseossa. Valkoiset lakkinsa Kemin lyseon pojat, Martti heidän joukossaan, saivat sitten omassa koulussaan Kemissä.

Jatko-opintonsa Martti suoritti Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa, missä hän suoritti kandidaattitutkinnon 1950 ja maisterin tutkinnon 1956.

Jo opiskeluvuosinaan Martti oli jaksoittain toimittajana Pohjolan Sanomissa, ja sanomalehtimies hänestä piti tullakin, mutta melko pian hän kiinnostui aikuiskasvatuksesta, millä alalla hän sitten tekikin elämäntyönsä. Työsarka aikuiskasvatuksen parissa alkoi Veitsiluodon Kansalaisopiston ja Luotolan johtajana 1950, mistä tehtävästä hän sai kutsut YKK:n yhteiskuntatieteellisen tutkimuslaitoksen assistentiksi (1953-55). Kustannusliike Arvi A. Kariston kirjallisena johtajana Martti toimi vuodet 1955-65. Sen jälkeen hän siirtyi ensin opettajaksi ja sitten rehtoriksi Viittakiven opistoon. Sen jälkeen hän toimi vielä Hämeenlinnan kaupungin kulttuuritoimenjohtajana 1982-87.

Päätyönsä ohessa Martti toimi lisäksi mm. Veitsiluodon ammattikoulun äidinkielen opettajana, sosiologian ja kirjallisuuden opettajana ja luennoitsijana useissa oppilaitoksissa, kuten Lapin kansankorkeakoulussa, Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa, Toimelan vapaaopistossa ja kätilöopistossa.

Opetusneuvoksen arvon Martti Qvist sai 1987.

Martti Qvist kirjoitti myös paljon. Hänen kirjallisesta tuotannostaan on laaja selostus Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisussa Jatuli XXV vuodelta 1998. Hän oli myös suosittu esitelmien ja juhlapuheitten pitäjä.

Jokainen paikalla ollut muistaa varmasti Martin pitämän, muistoja ja tunteita pintaan nostattaneen hienon puheen Kemin sankarihaudalla koulumme sankarivainajille Kemin lyseon lukion 100-vuotisjuhlissa.

Martti oli naimisissa kirjastonhoitaja Anni Amanda Aspegrenin kanssa. Avioliitosta heillä on neljä tytärtä.