Vihko 2
Arto Vanamo
9.4.2015
VIHKO II
Aineista
Esko Kuula VI A
SUOMEA
Aineiden muistiinpanoja
Esko Kuula
IV C, V A, VI A alku
Aineen lajit
============
I Kertomus esittää aikajärjestyksessä tapahtumien tai tapahtumasarjan. (hauska retki, kalastamassa, ensimmäinen ristiretki)
Kertomuksen erikoislaji on elämäkerta.
II Kuvaus esittää, millainen esine, paikka tai henkilö on. (Kemin kirkko, Aavasaksa, paras toverini, millainen on ukkosilma ?)
Kuvauksen erikoislaji on luonteen kuvaus.
Kertomus ja kuvaus esiintyvät usein yhtyneinä.
III Tutkielma esittää tapahtuman tai ilmiön syyt, seuraukset tai olemuksen. (Mistä ukkosilma johtuu ? Ristiretkien syyt ja seuraukset)
Aineen osat
===========
Alkulause
Alkulauseen tehtävänä on johtaa lukijan ajatukset esitettävään asiaan.
Alkulauseessa voidaan
a) esittää tapauksen syyt tai viitata aikaisemmin tapahtuneeseen (ensimmäinen ristiretki, suuret löytöretket, kesäaamuna ongella),
b) viitata kokonaisuuteen, jonka osasta käsittelyssä puhutaan (ensimmäiset sukseni, koivu, susi).
Alkulause on 1/6 - 1/8 koko aineesta.
Alkulauseen lopussa on siirtymälause, jossa mainitaan otsakkeen osoittama asia.
Seuraavanlaisia siirtymälauseita ei pidä käyttää:
Nyt aion kertoa………
On mielenkiintoista tutkia………
Tarkastakaamme……… yms.
Alkulause ei saa olla liian ylimalkainen, eikä sitä saa aloittaa liian kaukaa. Alkulauseessa ei saa mainita käsittelyyn kuuluvia asioita.
Käsittely
Käsittelyssä esitetään johdonmukaisesti otsakkeessa mainittu asia.
Samantapaiset asiat on esitettävä yhtäjaksoisesti, ja samasta asiasta on puhuttava mikäli mahdollista, vain kerran.
Pääasioita on käsiteltävä tarkemmin kuin sivuasioita.
Käsittely on jaettava sopivasti kappaleisiin.
Uudessa kappaleessa ei pidä käyttää pronominia ennen kuin korrelaatti on mainittu.
Loppulause
Loppulause päättää aineen sopivasti.
Loppulauseessa voidaan
a) esittää tapauksen seuraukset tai viitata myöhemmin tapahtuneeseen (Ollin ensimmäinen savuke, ensimmäinen ristiretki, suuret löytöretket)
b) viitata merkitykseen (hyötyyn tai vahinkoon), vaikutukseen tai viehätykseen (Suomen metsät, hauska retki, näköala Aavasaksalla),
c) suorittaa yhteenveto käsittelystä, jolloin on kuitenkin varottava käsittelyn sanojen ja asioidentoistamista (metsiemme merkitys)
Loppulause on 1/6 - 1/8 koko aineesta.
Loppulausetta ei pidä aloittaa seuraavasti:
Edellä olevasta huomaamme……… Kuten käsittelystä näkyy……… jne.
Aineen suunnittelu
Kun otsake on annettu, on ajateltava, onko aine kertomus, kuvaus vai tutkielma.
Suunnittelu aloitetaan käsittelystä.
Ensin suoritetaan ainesten keruu, jonka jälkeen asiat järjestetään sopivasti.
Otsake
Alkulause
Käsittely 1
2
3
loppulause
Syyskuu 1958
1. Ikkunan ääressä rajuilman raivotessa
2. Rajuilma yllätti meidät (minut)
3. Raju ukkosilma
4. Kesäloman viimeinen päivä
Aineen tarkastaminen
Aineenkirjoittajan on ensin sommiteltava luonnos (konsepti) ja se on huolellisesti tarkastettava.
Tarkastuksessa on otettava huomioon,
1) onko aine kyllin asiallinen ja rakenteeltaan sopusuhtainen,
2) onko alkulause ja loppulause paras mahdollinen,
3) samoin sanojen valinta, ja lopuksi
4) onko oikeinkirjoitusvirheitä ja välimerkit paikallaan.
Vasta sen jälkeen on aine puhtaaksi kirjoitettava.
-----------
Syyskuu 1958
Verbejä mennä, tulla, laittaa ja alkaa käytetään liian paljon.
Kuluneita ilmaisuja ovat:
satoi kuin saavista kaataen, vesipisarat kimaltelivat kuin timantit, lumi peittää maan valkoiseen vaippaansa.
Puut kaatuivat kovalla ryskeellä p.o. ryskyen.
Juoksin sisulla loppuun p.o. sisukkaasti.
Seurasimme ottelua mielenkiinnolla p.o. kiinnostuneina.
Adessiivia ei pidä käyttää ilmaisemaan tapaa.
Erään eläimen tarina
Oravan puuhia
Lokakuu 1958
Nousin ylös varhain p.o. Nousin varhain
joku ihminen, jokin asia
Marraskuu 1958
1. Pikakuvia luokastamme ennen tunnin alkua
2. Eräs luokkamme merkkimies
3. Koulutieni
minuutti - minuutin