Erkki Raappana

Erkki Raappana kävi Oulun Klassillista Lyseota, Kemin Yhteiskoulua ja Oulun Reaalilyseota. Hän päätti liittyä jääkäriliikkeeseen. Sai ratsujääkärikoulutuksen. Osallistui Kuninkaallisen Preussin jääkäripataljoona 27:n riveissä Misse-joen, Riianlahden ja Aa-joen taisteluihin Venäjää vastaan.

Raappana suoritti ylioppilastutkinnon v.1918, hänet merkittiin Helsingin yliopiston kirjoihin, ja hän liittyi Pohjois-Pohjalaiseen Osakuntaan.

Vuoden 1920 syyskuussa Raapana nimitettiin Joensuun suojeluskuntapiirin päälliköksi ja seuraavana vuonna Joensuun rajavartioston komentajaksi ja rajakomendantiksi.

Tunnetaan parhaiten Korpikenraalina, joka sai ritariristinsä 14.divisioonan komentajana 3.8.1941 johdettuaan joukkonsa Rukajärven suunnan hyökkäystaisteluissa. Hän toi Suomelle myös viimeisen suuren torjuntavoiton Ilomantsissa vuoden 1944 elokuussa, jolloin hänen joukkonsa saarrostivat ja tuhosivat korpitaisteluissa kaksi puna-armeijan divisioonaa.

Sotien jälkeen Raappana nimitettiin rajavartiolaitoksen päälliköksi. Valtiollinen poliisi (Valpo) pidätti hänet 20. helmikuuta 1947 niin sanotun asekätkentäjutun yhteydessä. Raappana joutui istumaan vankilassa kahdeksan kuukautta, ennen kuin hänet vapautettiin syyttömänä sotaylioikeudessa. Raappana komennettiin sisäasiainministeriön ja puolustusvoimain komentajan käyttöön 1948. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin Peräpohjolan sotilasläänin komentajaksi ja vapautettiin samana päivänä "yleisen edun vuoksi". Raappana vetäytyi perheineen Lohiniemeen, Liperin kunnan Vaivion kylään Viinijärven rannalle, metsästyksen ja kalastuksen pariin.

Raappana kuoli syyskuussa 1962 ja hänet on haudattu Joensuun hautausmaalle, jonne seuraavana vuonna pystytettiin arkkitehti E. Lappalaisen suunnittelema muistomerkki. Lieksan Vapaudenpuistossa paljastettiin 1966 arkkitehti Erkki Karvisen ja kuvanveistäjä Heikki Häiväojan pronssiin valettu reliefi Raappanan johtamien taistelujen muistoksi.