Sauri Eero

Aikakauslehtialalle Eero meni jo opiskeluaikanaan, ensin Kuva-Postiin ja sieltä Apuun, jonka ahkerana reportterina hän kiersi erityisesti eri puolilla Suomea. Avun toimituspäälliköksi hän tuli 1967 ja päätoimittajaksi 31-vuotiaana 1969. Hänen johdollaan Apu uudistettiin ja lehti koki ainutlaatuisen levikinnousun 186 000:sta 300 000:een. Eero saikin pian vastuulleen julkaisujohtajana A-lehdet Oy:n kaikki lehdet ja oli mukana lehtikauppojen ja uusperustannan kautta kasvattamassa yhtiön sen nykyiseen kokoon ja laajuuteen. Avun päätoimittajana hän jatkoi 1975:een, mutta toimi päätoimittajan tehtävissä perustamassaan Faktassa 1980-luvulla, A-lehdet Oy:n varatoimitusjohtajuuden ohella.

Sanoma-konserniin Eero siirtyi 1986 erikoislehtidivisioonan kustantajaksi ja kustannusjohtajaksi. Hänen johdossaan Helsinki Media Oy:ssä (myöh. Sanoma Magazines Finland) 1990-luvulla olivat harraste- ja tietotekniikkalehdet, yritysjulkaisut, yrityshakemistot, Startel-uutistoimisto ja sen finanssi-informaatiopalvelu sekä Ruotsissa toimiva erikoislehtiä julkaiseva tytäryhtiö Milvus Förlags AB.

Eero Sauri on ollut jäsenenä useassa lehdistöalaa ja toimittajien koulutusta käsitelleessä valtionkomiteassa. Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) jäsenenä ja varapuheenjohtajana hän toimi 1972-74. Hän on Aikakauslehtien Päätoimittajat ry:n (APY) perustaja ja puheenjohtaja 1984-88 ja myös yhdistyksen kunniajäsen. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton (GTT) luottamustehtävissä hänen ammattitaitoaan käytettiin erityisesti toimittajakoulutuksen hyväksi.

Myös kustannusalan kansainväliseen toimintaan Eero on osallistunut aktiivisesti. Hän toiminut aikakauslehtien kansainvälisen järjestön FIPP:n hallituksessa ja editorial committeessa ja ollut editorial committeen puheenjohtajana 1985-91 ja pohjoismaisen hakemistokustantajien järjestön SADP:n hallituksessa ja sen puheenjohtajana 1992-2000.

Jäätyään eläkkeelle Sanoma Magazines Finlandin kustannusjohtajan ja kansainvälisten toimintojen johtajan tehtävästä v. 2002 Eero jatkoi toimialalla ja on toiminut mm. ruotsalaisen Förlags AB Albinsson & Sjöbergin senior advisorina, ruotsalaisen sanomalehtiyhtiön Sydöstra Sveriges Dagbladet AB:n ja Blekinge Media AB:n hallituksen jäsenenä 2004-09, Alfamer Oy:n ja ZAO Alfamer Ltd:n hallituksen puheenjohtajana 2006-10 ja Metsäkustannus Oy:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana 2002-10.

Eläkkeelle siirtyminen merkitsi Eerolle paluuta pohjoiseen. Perhe (puoliso Vieno Kekkonen ja lapset Elina perheineen ja Eeva) hankki kakkosasunnon Pajalan kirkon naapurista. Sieltä ja kotoa Helsingin Veräjämäestä hän kirjoittaa kolumneja Pohjolan Sanomiin, jonka sivuille hän vuonna 1951 sai ensimmäisen lehtikuvansakin jäiden lähdöstä Isohaarassa. Hän on kirjoittanut useita artikkeleita Jatuliin ja julkaissut Lapin kokoomuslehtien historian ”Suomen Klondykeen vai Pohjolan punaiseen nyrkkiin?” v. 2005. Pajalasta on myös lyhyt matka Ounasvaaralle – OH:lle uskollisten lehtimiesten yhteenliittymä Kursungin palkinen on se organisaatio, jota hän puheenjohtajana mieluusti paimentaa. Hän oli myös perustamassa (1990) ja vetämässä Kemiläisten kerhoa Helsingissä. Eero on ollut Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n valtuuskunnan jäsen vuodesta 2006.

Kunnia- ja ansiomerkit: SVR R I, Aikakauslehtien Liitto ry:n J.V. Snellman -mitali, järjestysnumero 4, Aikakauslehtien Päätoimittajat ry:n Kunnia-Julius nro 1, Kemin lyseon seniorien standaari; kunniajäsen 2020.