Valkosaarni

Valkosaarni (Fraxinus americana) on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta. Kotiseudullaan se kasvaa useimmiten 20–30 m, ja joskus jopa 50 m korkeaksi puuksi. Valkosaarni elää yleensä korkeintaan 300-vuotiaaksi.

Valkosaarnen kaarna on nuorella puulla sileää ja harmaata, muuttuen ryppyiseksi puun vanhetessa. Talvisilmujen väri on tummanruskea tai lähes ruskea. Lehti on 20–35 cm pitkä ja siinä on 5-11 lehdykkää. Lehdykät ovat yleensä 5–15cm pitkiä ja 3–7,5 cm leveitä. Ne ovat päältä tummanvihreitä ja alta sinivihreitä ja valkonystyisiä, syksyllä väri vaihtuu punaiseksi, keltaiseksi tai pronssinpunaiseksi. Nimi valkossarni tulee lehdyköiden sameanvalkoisesta alapuolesta. Kukat ovat pieniä, violettiin vivahtavia ja niissä ei ole terälehtiä. Hedelmä on siivellinen, siipi on 1,5–4 cm ja siemen 1,5–2 cm pitkä.

Valkosaarnen puuaines on vaaleaa, vahvaa ja suorajuovaista. Siitä tehdään usein baseballmailoja ja muita urheiluvälineitä sekä työkalujen kädensijoja. Puuainesta käytetään paljon parkettiin ja sisustukseen. Valkosaarni on taloudellisesti hyvin merkittävä puulaji, ja suurin osa maailmalla sekä myös Suomessa saarnena myytävästä puutavarasta ja puutuotteista on nimenomaan valkosaarnea.

Valkosaarni menestyy kohtuullisen hyvin viljeltynä koristepuuna lounaisimmassa Suomessa.