Valkotammi

Valkotammi (Quercus alba) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Valkotammi kasvaa tavallisesti 20–25 metriä korkeaksi, ja vanhemmiten se kasvaa enää enimmäkseen paksuutta. Se voi kasvaa läpimitaltaan yli metrin paksuiseksi ja elää yli 400 vuotta vanhaksi.

Valkotammen kuori on vaaleanharmaa, sileä ja ohut. Lehdet ovat 7–11 cm pitkät. Puu kukkii toukokuussa, ja terhot ovat kypsiä syksyllä.

Valkotammen puuaines on lujaa, kovaa, raskasta ja tiheäsyistä. Pinta- ja sydänpuu erottuvat hyvin toisistaan. Pintapuu on ohut ja väritön tai valkeahko. Sydänpuun väri vaihtelee vaaleankellertävästä keskiruskeaan, yleensä se on punertavankiiltoista ja tummenee myöhemmin. Pohjoisessa kasvanut puuaines on ohutlustoista ja hienoa, varsinkin viiluiksi ja sisärakenteisiin sopivaa, kun sitä vastoin eteläisempien alueiden puuaines on nopeakasvuisempaa ja karkeampaa, vuosilustot ovat paksut, ja puu onkin omiaan rakennustarkoituksiin. Tuoreen puutavaran paino on noin 1000 kg/m3 ja ilmakuivan sahatavaran paino noin 750 kg/m3. Puu luetaan punatammen kanssa arvokkaimpiin pohjoisamerikkalaisiin tammilajeihin.

Valkotammen kauppanimi on White Oak ja sitä myydään puutavarana yleisesti ympäri maailmaa. Valkotammea käytetään puusepänteollisuuden ohella mm. viski- ja viinitynnyreiden valmistukseen. Muinoin sitä on käytetty myös laivanrakennuksessa.

Valkotammen terhot eivät ole niin karvaan makuisia kuin punatammen terhot ja kotiseudullaan ne ovat monille eläimille mieluista ravintoa.

Suomessa valkotammea ei juurikaan viljellä ja sitä tapaakin lähinnä vain arboretumeissa sekä kasvitieteellisissä kokoelmissa.

Kuvattu Viikin arboretumissa kesällä 2012.