Palsamipihta

Palsamipihta (Abies balsamea) on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja se on mantereen laajimmalle levinnyt pihtalaji. Palsamipihta kasvaa yleensä 8–20 metriä korkeaksi.

Runko on väriltään harmaa ja sen kuoressa on pihkarakkuloita. Rungon kuori on nuorena sileä, vanhempana karhea. Neulaset ovat pituudeltaan 15–25 mm ja leveydeltään 2 mm. Neulaset katkeavat helposti taivutettaessa. Käpy on 5–8 cm pitkä ja 2–4 cm leveä. Nuorena tumman violetit kävyt muuttuvat kypsyessään ruskeiksi. Palsamipihta risteytyy helposti siperianpihdan (Abies sibirica) kanssa. Palsamipihdan neulaset ovat sijoittuneet kampamaisesti, kun taas siperianpihdan neulaset haroittavat joka suuntaan, joten tämän perusteella nämä kaksi yleisintä pihtalajia erottaa helpoimmin toisistaan.

Pihkan hartsista on aiemmin tehty liimaa ("Canada Balsam"), jota on käytetty optisten lasilinssien liimauksissa. Puun pihkasta valmistetaan yhä jonkin verran mm. hajusteita. Varsinainen puuaines soveltuu lähinnä vain paperi ja levyteollisuuden raaka-aineeksi. Palsamipihtaa viljellään yleisesti Pohjois-Amerikassa joulukuusipuuna.

Palsamipihtaa on käytetty Suomessa jo pitkään koristepuuna. Ensimmäiset palsamipihdat on tuotu Suomeen Amerikasta jo vuonna 1751, tutkimusmatkailija ja kasvitieteilijä Pietari Kalmin toimesta. Laji kuuluu Suomessa kestävimpiin pihtalajeihin siperianpihdan ohella ja siitä on olemassa jalostettuja lajikkeita, kuten alle puolimetriä korkea kääpiöpalsamipihta 'Nana'. Palsamipihtaa tavataan jonkin verran viljelykarkulaisena Itä- ja Etelä-Suomen metsissä.