Neidonhiuspuu eli ginkgo (Ginkgo biloba) on kotoisin Itä-Kiinasta ja on luokkansa ainoa elävä laji. Neidonhiuspuu on tunnettu elävänä fossiilina. Kivettyneiden kasvijäänteiden perusteella tiedetään neidonhiuspuun näyttäneen täsmälleen samalta jo kymmeniä miljoonia vuosia sitten.
Neidonhiuspuu on erittäin uhanalainen lajin viljelyn runsaudesta huolimatta juuri luonnonpopulaation pienen koon vuoksi. Ennen eristyneiden luonnonpopulaatioiden löytymistä neidonhiuspuu tunnettiin vain viljeltynä temppelipuutarhoista, joissa sitä on kasvatettu Aasiassa vuosisatojen ajan.
Neidonhiuspuu kasvaa suureksi puuksi. Lehdet ovat viuhkamaiset ja halkihaaraiset. Neidonhiuspuu talvehtii lehdettömänä, hedeyksilöt pudottavat lehtensä aiemmin. Emiyksilöt kasvattavat hedelmiä, joissa on pahanhajuinen pintakerros. Tämän vuoksi emipuita vältetään käyttämästä puistopuina. Sopivissa olosuhteissa neidonhiuspuu voi kasvaa yli 30-metriä korkeaksi ja elää yli tuhatvuotiaaksi.
Neidonhiuspuuta kasvatetaan puistopuuna, bonsaina ja muuten koristekasvina. Puu kestää hyvin saasteita ja suolaisuutta. Sen hedelmiä syödään Kiinassa paistettuina ja pääskysenpesäkeiton kera. Japanissa siemenistä tehdään chawanmushi-nimistä kastiketta. Lisäksi neidonhiuspuu on Kiinan perinteisessä lääketieteessä runsaasti käytetty rohto.
Tämä puuyksilö on kuvattu Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa kesäkuussa 2012.