Rauduskoivu

Rauduskoivu (Betula pendula) esiintyy luontaisena laajalla pohjoisen Euraasian yli Euroopasta Itä-Aasiaan ulottuvalla alueella. Rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu ja tulee yleisesti 25 metrin pituiseksi. Pisimmät Suomessa mitatut yksilöt ovat olleet lähes 40-metrisiä.

Rauduskoivun lehti on lähinnä kolmion tai vinoneliön muotoinen ja sen kärki on pitkä ja suippo. Lehden pinta on kalju. Rauduksen lehden reuna on toiskertaan sahalaitainen, jolloin lehden reunassa on isoja hampaita ja niissä edelleen pienempiä hampaita. Rauduskoivun nuoret vuosikasvaimet ovat karheapintaisia, hieskoivun sileitä. Rauduskoivun riippuvaoksaista muotoa nimitetään riippakoivuksi.

Rauduskoivu on suomalaisen metsäteollisuuden kannalta tärkein koivu. Sen puuaines on kovaa ja raskasta (kuivatiheys 640 kg/m3), hienosyistä ja tasa-aineista, kuvioltaan suoraa ja sileää. Kuivuessaan koivulla on taipumus halkeilla ja vääntyä minkä vuoksi kuivaaminen on suoritettava hitaasti.

Visakoivu on rauduskoivun metsätaloudellisesti merkittävin muunnos. Kauniin ja vaihtelevan puuaineensa ansiosta se on huonekalu- ja puukoristeteollisuuden raaka-aineena haluttua.

Monet tärkeät käyttöesineet on aiemmin valmistettu koivusta, kuten sukset ja monet kotitalouden työkalut. Koivun lehtiä käytetään mm. yrttiteesekoituksissa sekä lankojen värjäyksessä. Mahla on keväinen janojuoma optimaalisine kivennäisainesisältöineen. Koivun asema suomalaisen saunakulttuurin vihtapuuna on myös kiistaton. Rauduskoivusta syntyy paras talvivihta hieskoivun jäädessä kesävihdan materiaaliksi. Juhannuksen vietossa koivu on vakiinnuttanut oman paikkansa talon porraspielessä sekä tuoksuvihdaksina maljakossa tuvan pöydällä. Juhannuksena vaihtuu myös vihtavuosi, jolloin talvivihdoista viimeinen poltetaan käyttämättömänä kokossa ja ensimmäinen uusi taitetaan matkalla juhannussaunaan.

Koristekasvikäyttöön on jalostettu useita lajikkeita kuten riippakoivulajike (Betula pendula ’Tristis’). Koristepuina käytetään myös eräitä alkujaan luonnosta löydettyjä harvinaisia muunnoksia kuten pirkkalankoivua (Betula pendula f. bircalensis), loimaankoivua (Betula pendula f. crispa) ja taalainkoivua (Betula pendula Dalecarlica).

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.