Kaisankoti / Backbyn kartano

Backbyn kantatila tunnetaan jo 1540-luvulta ja nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat lienee rakennettu 1700-luvulla. 1918 Backbyn kartanon omistajaksi tuli insinööri ja liikemies Ernst Felix von Freymann. Kartanon puisto on peräisin hänen omistuskaudeltaan ja sen suunnitteli Bengt Schalin vuonna 1920. Suunnitelmat tosin toteutuivat vain osittain, koska 1944 rauhansopimuksen aikoihin Ernst von Freymann ja hänen vaimonsa Ebba Margareta de Pers et de Varmo pakenivat maasta ja asettuivat asumaan Saksan Lüneburgiin. Vuonna 1957 kartano siirtyi Kaisa Kallion (presidentti Kyösti Kallion puoliso) perustaman säätiön omistukseen. Säätiö perusti Backbyn kartanoon lepokodin naisille, jotka "elämän vaikeuksista ja ruumiillisista sairauksista masentuneina tai henkisesti väsyneinä kaipasivat tervehtymistä ja sielunrauhaa". Paikka tunnetaan nykyisin kartanokylpylä Kaisankotina.

Backbyn kartanon puisto oli aikoinaan poikkeuksellisen komea. Puistometsässä sekä pihan puutarhassa kasvoi useita tuolloin eksoottisia puu- ja kasvilajeja (mm. viinirypäleitä), joiden lomassa oli käytäviä, lehtimajoja, kallioon louhittu lampi sekä suihkulähteitä. Puistometsä on nykyisin pahoin villiintynyt, mutta pihan puistoalue on hoidettu. Piha-alueelta löytyy vanhoille kartanopuistoille tavanomaisten jalopuulajien lisäksi mm. okakuusia, marjakuusia sekä Suomen suurin likusterisyreeni, joka perimätiedon mukaan on marsalkka Mannerheimin istuttama. Pihapuiston reunoilla kasvaa mm. vanhoja orapihlajia, pihtoja, lehtikuusia ja Suomen oloissa melko harvinaista idänvaahteraa. Lisäksi villiintyneestä puistometsästäkin voi löytää mielenkiintoisia kasviharvinaisuuksia.

Kaisankoti sijaitsee Pohjois-Espoon Pakankylässä, Bodomintien varressa.