Salava eli piilipuu (Salix fragilis) kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasiassa. Salava kasvaa suureksi pensaaksi tai toisinaan jopa 20 metriä korkeaksi puuksi.
Salavan lehdet ovat muodoltaan suikeita, 10–12 cm pitkiä, päältä kiiltäviä ja molemmin puolin kaljuja. Kukinto on 5–7 cm pitkä keltainen norkko. Salava kukkii vasta kesällä lehtien jo puhjettua.
Salavan nimitys piilipuu juontunee Ruotsin kielen salavaa tarkoittavasta sanasta "knäckepil". Puun englanninkielinen nimi on "crack willow", ja se on seurausta äänestä, joka kuuluu sen suhteellisen heikosti rungossa kiinni olevista ja itsestään irtoilevista oksista. Oksat juurtuvat helposti, joten tyypillisesti jokien varsilla kasvava laji voi levitä uusille alueille esimerkiksi virran kuljettaessa oksan alajuoksun törmälle. Puuainekseltaan salava on hyvin kevyttä ja pehmeää.
Suomessa salavaa on istutettu jo kauan pihoille, puistoihin ja puutarhoihin. Se on yleinen koristepuu ja tunnettuja salavalajikkeita on esimerkiksi terijoensalava ('Bullata').
Salava Aurajoen rannalla
Kuvattu Vihdissä kesäkuussa 2012.