Pihdat

Pihtoja (Abies) kasvaa lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon viileällä ja lauhkealla ilmastoalueella, usein vielä vuoristossa. Komean ulkomuotonsa vuoksi pihtoja kutsutaan myös jalokuusiksi. Pihtalajeja lasketaan olevan 40-50 luokittelijasta riippuen. Luokittelua on vaikeuttanut pihtojen taipumus tuottaa lajien välisiä risteymiä.

Pihtojen latvus on yleensä säännöllisen kartiomainen. Puiden korkeus vaihtelee 10–80 metrin välillä. Neulaset ovat litteitä, pyöreäpäisiä ja yleensä pehmeämpiä kuin kuusilla (Picea). Kävyt sijaitsevat yleensä puun latvassa ja kuusista poiketen pystyasennossa. Kävyt kypsyvät kukintavuoden syksyllä, jolloin käpysuomut irtoavat, mutta pysty käpyranka jää kiinni oksaan.

Pihtojen puuaines kelpaa laudoiksi ja paneeliksi sekä puutavaraksi rakenteisiin, missä ei vaadita suurta lujuutta. Pihtojen oksat karsiutuvat huonosti, koska niiden lahoaminen on hidasta. Oksikkuus ja huono karsiutuminen heikentävät pihtapuun laatua sahatavarana.

Kauniin, symmetrisen latvuksensa takia pihdat ovat erinomaisia koristepuita. Pihtoja kasvatetaan joulupuiksi ja koristehavuiksi, koska niiden neulasista löytyvät vihreän eri sävyt ja ne ovat pehmeitä eivätkä varise kovin helposti. Neulaset pysyvät joulupuussa kiinni pari viikkoa ilman vesijalkaakin.

Pihdan käpyjä