Kynäjalava

Kynäjalava (Ulmus laevis)on jalavien (Ulmus) sukuun kuuluva kotimainen jalopuu. Kynäjalava kasvaa yleensä 12–20 metriä korkeaksi puuksi, joka kasvattaa myös juurivesoja. Suomessa kynäjalava kukkii toukokuussa. Hedelmä on pitkäperäinen, pyöreähkö, siipipalteinen pähkylä, joka on 10–12 mm pitkä ja 8–9 mm leveä. Siipipalle on ripsilaitainen ja sen kärkilovi on matala eikä ulotu siemenlokeroon. Kehityksensä alkuvaiheessa kynäjalava on vuorijalavaa (Ulmus glabra) nopeakasvuisempi. Taimivaiheen jälkeen sen lehti on päältä sileä, kun vuorijalavan lehti puolestaan on hiekkapaperimaisen karhea. Kynäjalavan lehti on tyvestään selkeästi epäsymmetrinen.

Kynäjalavan levinneisyys käsittää suuren osan Eurooppaa aivan läntisintä osaa lukuun ottamatta. Läntisimmät esiintymät ovat Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa, ja itäisimmät Uralilla Venäjällä. Luonnonvaraisia puumaisia kynäjalavia lienee Suomessa noin 2 000 yksilöä. Kynäjalavaa on jonkin verran istutettu myös koristepuuksi ja esiintyy joskus asutuksen lähellä villiintyneenä.

Kynäjalavaa on kutsuttu myös nimellä ”kynnepää”. Erikoisen nimensä puu on saanut eläimen niska- ja selkäjänteen vanhasta nimityksestä, sillä kynäjalavan nahkamaista kuorta käytettiin ennen lujuutta vaativaan sidontaan. Kynäjalavia käytettiin myös tarvepuuna varsinkin hevosten luokkien valmistamiseen.

Kuvassa oleva puu on kuvattu Vantaan Martinlaaksossa 2012.