Balkaninhevoskastanja

Balkaninhevoskastanja eli hevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on suuri puu, jota kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristoissa. Euroopassa sitä on viljelty koristepuuna jo 1500-luvulta lähtien. Ruotsiin balkaninhevoskastanja tuotiin 1600-luvulla. Se menestyy hyvin myös Etelä-Suomessa ja on melko yleinen puistojen ja pihojen koristepuu.

Keski-Euroopassa balkaninhevoskastanja voi kasvaa yli 30 metriä korkeaksi puuksi, mutta meillä sen korkeus jää alle 20 metriin. Sen latvus on laaja, ja avoimella paikalla siitä voi tulla jopa kymmenen metriä leveä. Sen lehdet koostuvat 5–7 isosta lehdykästä. Lehdykät ovat leveämmät ja päistään pyöreämmät kuin muilla meillä satunnaisesti viljellyillä hevoskastanjalajeilla. Suuri valkea kukinto on pystyasentoinen ja terttumainen. Kun piikkikuorinen kypsä hedelmä halkeaa, sen sisältä paljastuu kiiltävä punaruskea siemen. Siemenet ovat ihmisille lievästi myrkyllisiä, mutta jotkut nisäkäslajit, kuten oravat voivat silti käyttää niitä ravinnokseen.

Balkaninhevoskastanjaa on käytetty luonnonväriaineena, sen avulla saadaan aikaan keltainen ja ruskea väri. Irlannissa ja Englannissa hevoskastanjan siemeniä on käytetty pelivälineenä perinteisessä lastenpelissä ”Conkers”.

Kuvan puu kasvoi Liedossa kesällä 2012.