Siperiansembra

Siperiansembra (Pinus cembra subsp. sibirica) kasvaa luontaisena Siperian länsi- ja keskiosissa. Se on hidaskasvuinen ja pitkäikäinen puu, joka saavuttaa jopa 800–1200 vuoden iän ja jää yleensä alle 20 metriä korkeaksi.

Siperiansembran suorat, jäykät ja tummanvihreät neulaset ovat viiden neulasen kimppuina ja pituudeltaan 5–9 cm. Kävyt ovat 4–8 cm pitkiä ja tynnyrinmuotoisia. Ne putoavat maahan kokonaisina ja siemenet karisevat maahan vasta käpyjen lahotessa. Sembransiemenet ovat noin puolen senttimetrin mittaisia, maapähkinöitä muistuttavia, ja niissä on heikko havupuun maku. Siemeniä on käytetty runsaan ravintopitoisuutensa ja hyvän makunsa vuoksi ravinnoksi sellaisenaan sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin jauhettuna.

Siperiansembra on ensimmäisiä Suomeen tuotuja koristepuita. Sitä on tuotu maahamme myös ravintokasviksi 1700-luvun lopulta lähtien. Siperiansembra on varsinkin nuorena erittäin tuuhea ja kaunis havupuu, mutta ränsistyy alaoksiltaan jo verrattain varhain, noin 50–60 vuoden ikäisenä.

Kuvan puu kasvoi Tammiston arboretumissa, Karjalohjalla kesällä 2012.